Atuagagdliutit - 24.09.1996, Page 9

Nr. 74 • 1996
9
7^ap'O^'c/é/'a £/£
GRØNLANDSPOSTEN
Nuummi Naapittarfik
pitsanngorsartariaqarpoq
Naamma kikkut tamarmik arlamik iliuuseqarnissaat
utaqqivaat - Taamaannerani naapittarfik inoqanngilaq
Seqineq kiallu, nerriviit issiaviillu. Sunamita ajorpa. Nuup qeqqa aliaanacilUssagaluarpoq.
Lidt sol og varme, et par borde og stole. Og vupti. Så er der masser af miljø i Nuuks bymidte.
NUUK(KK) - Nuummi Naa-
pittarfimmi politiit emguttu-
nik ikiaroornartuernianillu
piiaatitsereemerisa kingorna
eqqissiimisoqarpoq.
Sapaatit akunnerini arlalin-
ngulersuni Naapittarfik ulluk-
kut unnuakkullu inoqartan-
ngilaq.
Ernguttut qillaalasuutillillu
silatusaarlutik qimaguteqqap-
put, illoqarfiulli qeqqani alla-
nik sammisaqarusussinnaa-
nermut isumassarsisinnaasut
suli sungiussinngillat.
Tamanna aamma ajorpoq.
Soorunami Nuup illoqarfi-
ata qeqqa susoqarfiusariaqar-
poq, soorunami aamma illo-
qarfimmi 13.000-inik inulim-
mi inuunermut ilisamaataasa-
riaqarluni.
Ajutoorutigineqaannarpoq
sorusussusillit soriarsinnaan-
nginnerat. Ataasiakkaat qan-
gali paasereerpaat kisimiillu-
tik saperlugu, ataatsimooriar-
simanatillu.
llaatigut uippajaarnartar-
poq - imaluunniit aqqusaa-
gassarpassuit akomutaapput.
Assersuutigalugu Nuummi
niuemermik suliallit peqati-
giiffiat illoqarfiup qeqqa eq-
qarsaatigalugu arlalissuamik
isumassarsinikuupput. Kom-
munilli piumasaraa siunner-
suutit illoqarfiup qeqqani pe-
qatigiiffimmut nassiunneqas-
sasut, illoqarfiup qeqqani su-
liffiutillit tamarmik ilaasor-
taallutik.
Illoqarfiulli qeqqani peqati-
giiffik ingerlanngilaq, kom-
munilu akissutissamik utaqqi-
lussinnarpoq. Utaqqisoqame-
rani niuemermik suliallit pe-
qatigiiffiata isumassarsiai
uninngatiinnameqarput.
Ajornartorsiulli tamanna
kommunip iluarsilerpaa: - Il-
loqarfiup qeqqani peqatigiif-
fik atorunnaassaat, suliassa-
raluilu nuiemermik ingerlata-
qartut peqatigiiffiata suliu-
massuseqartup ingerlatilissa-
vai.
Borgmesteri
Illoqarfiup qeqqani kommu-
nip iliuuseqamissaa amerla-
suut utaqqivaat.
Inuttut ajomartorsiutillit il-
loqarfiup qeqqani takussaasut
peqatigiiffiit suliffeqarfiillu i-
luarsisinnaanngilaat, inunnilli
isumaginninnermik oqartus-
sat suliassaralugu.
Borgmester Agnethe Da-
vidsen: - Illoqarfiup qeqqani
pisuinnaat aqqusemat kom-
munip aamma soorunami so-
qutigisaqarfigaa, tamaaniin-
nermi nuannertarmat, ikia-
roomartuemiat emguttullu ki-
simik ajomartorsiutitut isigi-
neqarsinnaanatik.
- Pisuinnaat aqqutaat takor-
loorsinnaavara issiavilersu-
gaq, alanngittaatilik, perusu-
ersartarfilerlugulu, naak inuit
ilaat oqartut tusartaraluarikka:
- Arraa, tamakkupalaarsuit
aamma issiaveqassappat.
- Illutsinniittaaq isikkivik
nuannarisarpallaanngilara, si-
lagitsillugu inuppassuit qaq-
qami ernguttarmata. Immi-
nulli oqarfigisarpunga: - Inu-
illi tamakku sunik neqeroorfi-
gisinnaavakka, Brugsenip si-
lataani illumaluunniit silataa-
ni takorusunngisakka? Nassu-
erutigisariaqarparalu allanik
neqeroorfigisinnaanagit.
- Taamaattumik pitsaassa-
galuaqaaq nakkutigineqarne-
rusumik illoqarfimmi naapit-
tarfileraanni, ilumoorsaarpal-
laarnatik naapiffigisinnaa-
saannik.
- Periarfissat assigiinngitsut
kommunip suliniutigai, aqut-
sisoqarfinni ataasiakkaani kii-
salu suleqatigiinni, kisiannili
qangali paasereerparput
Brugsenip silataa Nuummi
ajornartorsiutit annertunerit
ilagigaat.
- Qangaanerusoq heliporti-
toqqap eqqaani illumik naa-
pittarfilioraluarpugut, iluatsit-
siviunngisaannarporli. Eq-
qartornikuuarputtaaq råd-
husip atuarfiullu Ukaliusap
akomanni inoqannginnersaq
Naapittarfimmut ilapittuutaa-
tinniarlugu, pilersaarullu ta-
manna suli ingerlapparput.
- Brugsenip silataani pisut
kisiisa isiginiartariaqarunan-
ngilagut, Nuummili iliuuseri-
sartakkagut tamaasa eqqar-
saatigisariaqarlugit, borgeme-
ster Agnethe Davidsen oqar-
poq.
Brugsinit aqutsisua
Oqariartaaseq »Brugsenip si-
lataani« Nuummi oqariarta-
atsinut aallanut ilanngutiin-
namikuuvoq, soorlu »Buutili-
mi« aamma »Kalistiinaaq-
qami«.
Kalaallit Nunaanni Brug-
senit direktøriat Leif Lauring:
- Pisiniarfitta silataani ajor-
nartorsiutit kisitta iluarsisin-
naanngilagut, tamattali sule-
qatigiiffigisatsinnik qaangii-
niamissamut peqataarusuppu-
gut. Aningaasat apeqqutaas-
sappata, Naapittarfiup pitsaa-
sumik aaqqissuunneqarnis-
saanut Brugsen aningaasalee-
qataasinnaavoq.
- Nammineerluta eqqarsaa-
tigaagut issiaviit, qiperukkat
allanillu takujuminartunik ili-
oraanissaq, kiisalu silagitsil-
lugu nioqqutissat ilaat pisuin-
naat aqqusemanut annissin-
naallugit. Arlaalli suliniute-
qartariaqarpoq, taamaalilluta
tamatta maaniittugut immit-
sinnut pisortanillu ataatsi-
moorussamik isumaqatigiis-
suteqarluta. Akisussaasuusu-
gut aaqqiinissamik suliniute-
qartariaqalerpugut, ataatsi-
moorulluguli suliniutigisari-
aqarlutigu.
AG: - Brugsenip silataani
ernguttunut immiaaqqanik
pisititsisarpusi?!
Leif Louring: - Aalakoortu-
nut imigassamik pisititsiso-
qaqqusaanngilaq, imaassin-
naanngilarli ileqqorinnissa-
mut naalagaaniarluta inuit i-
laat pisitissinnaanngilagut all-
allu itigartillugit. KNI suleqa-
tigalugu ulappinneruffiup na-
laani Securitas-imi nakkutil-
liisunik sulititsisarpugut, ta-
makkulu eqqissisimanemler-
sitsisarput.
AG: - Pisuinnaat aqquser-
nat persuarsiutaanera Brug-
senip kaaviiaartitaanut akor-
nutaasarpa?
Leif Louring: Aap, akornu-
taasarpoq.
Niuertoq
Illoqarfiup qeqqaniipput pisi-
niarfiit arlallit suliffeqarfiillu,
amerlanérit Nuummi niuertut
peqatigiiffianut ilaasortaasut.
Peqatigiiffiup siulittaasua,
Oles Varehus-imi ingerlatsi-
nermut pisortaq Per Saksa-
ger: - Brugsenip silataani ilu-
arsiiniarluta periarfissat arlal-
lit oqaloqatigiissutiginikuu-
agut. Isumassarsiarpassuit
saqqummiunneqarnikuupput,
ilaatigut ajornartorsiummut
qaninnerusut tungaannit, na-
lunngilarpulli tamatta isuma-
qatigiittariaqarluta, pisortat
namminersortullu, peqatigiif-
fiit suliffeqarfiillu.
- Aaqqiissutissat akisullu-
tillu kusanartorsuusariaqan-
ngillat. Niuertut peqatigiiffiat
street-baskerfimmi ikkusitit-
sivoq Nunatta Atuagaateqar-
fiata Saviminilerinermillu
Ilinniarfiup akomani, ullunilu
makkunani allat tallimat ik-
kussuunneqassapput.
Pingasut ukunani ikkun-
neqassapput; Atuarfik Ukali-
usaq, Blok P-p isuani Nuus-
suarmilu timersortarfeeqqap
silataani. Uigiikkuutaanik im-
minnut unammisinnaasunik
pilersitsisinnaassagunaraluar-
pugut. Taamaalilluni illoqar-
fiup qeqqani maannakkut ar-
sartariaaseq, aserorterinertut
isigineqarsinnaanerasoq, sak-
kukillisinnaagaluarparput,
Per Saksager oqarpoq.
Nuup qeqqa pillugu
isummat nutaat
Pitsaasumik iluarsiissagaanni pilersitsivissat ajunngittariaqarput
NUUK(KK) - Aasaq ulluni
kiaffiusuni ikittunnguani
Nuup qeqqani ajomaatsu-
mik iliuusererusutatut
eqqarsaatit imaaginnavip-
put.
Tuniniaaffiit, aliikkuser-
suinerit, issiaviit alanngitta-
atillu, immiaaraarniarfiit,
perusuersartarfiit, nuannat-
tut - inuppassuit nuannaar-
tut.
Ila qanoq nuannertigissa-
galuarpa, piviusulli allaal-
luinnarput.
AG:- Sooruna pisuinnaat
aqqutaanni kmommuni issi-
aviliillunilu alanngittaasii-
nianngitsoq, uffa nuimasu-
nik tikeraartoqaraanga
aqqusernit ajornaatsumik
erfalasuleifilersorsinnaal-
lugit?
Aggooraq Lynge, Nuup
kommuniani teknikkimut
avatangiisinullu ataatsimii-
titaliami siulittaasoq:- Aats-
aallimi taamak ajomaatsi-
gigaluarpat.
Teknikkimut avatangiis-
inullu ataatsimiititaliap ilis-
imalluarpaa pitsaasumik
susoqarfiusunillu iluarsiis-
sagaanni pilersitsivissat
ajunngittariaqartut. Aaqqi-
igallartaqattaamerit iluaqu-
taanngillat, ajornartorsiutit
allanut nuuinnarneqarsin-
naapput. Nikeriartoqassa-
nanilu.
Suliniutit nutaat
- Suliap ingerlateqqinnissa-
anut aasaq pissarsiffigillu-
arparput, Aggooraq Lynge
oqarpoq.
Kommunalbestyrelsi
junimi ataatsimiinnermini
Nuup qeqqata ilusilersor-
nissaa akueraa, Skibshavns-
vej Namminersomerullutik
Oqartussat allaffeqarfianit
Spindlers Bakke-p tungaa-
nut pilersaarutip aallaqqaa-
taa.
Kingorna tullinguutissa-
aq Spindlers Bakke-mit
Mestervejimut, pingajuallu
Ceresvej-ip eqqaaniittup
Lille Slette-p iluarsaanniss-
aa.
- Illoqarfiup qeqqa tam-
akkiisumik sanaartorfigin-
eqanngilaq, Aggooraq Lyn-
ge erseqqissaavoq. Ukiuni
kingullemi nunatsinni anin-
gaasatigut unittoomeq
peqqutaalluni namminer-
sortut sanaartorfissaminnik
qinnuteqartarsimanngillat,
akerlianik pisortat illoqarfi-
up qeqqani »Katuaq« sanat-
ippaat.
- Maannali namminersor-
tut ilorraap tungaanut inger-
lalerunarput, maannakkullu
illoqarfiup qeqqani akunnit-
tarfiliornissat bowlingertar-
fillu pilersaarutigineqarput.
Sanaartugassanillu
pilersaarutinut isummertar-
neri allanngorput, qanga
piumasaqaatigisartakkat
sakkortuut, soorlu illut qali-
aasa sivinganissaat, maanna
illussanik titartaasartut ata-
asiakkaat immikkut pium-
affigineqarnatik ilusiler-
suisinnaanerannik taarser-
neqarluni.
Ataatsimoortoq
AG:- Brugsenilli silataani
katersuuttartut surnut ilu-
aqutigissavaat?
Aggooraq Lynge:-
Illoqarfiup qeqqa ataatsi-
moortumik isigalugu peri-
arfissanik ilusilerneqamiar-
poq, soorlu rådhus, atuarfiit
utoqqaat illuallu, pisiniarfi-
it, pisiniarfiit ataatsimoortu-
mik illorsutmallit, sunngif-
fimmi neqeroorutaasinnaa-
sut, soorlu filmertarfiit, kul-
turhus aamma bowlingert-
arfik, allaffittut suliffeqarfi-
it, aningaaseriviit pisiniarfi-
illu, inissiarpassuit, akun-
nittarfiit neriniartarfiillu kii-
salu aaqqissuulluakkamik
aqqusinikkut angallaffiit.
- Tamakku ataatsimut
katillutik eqeersimaartumik
illoqarfiup qeqqaniissapput
Nuummiut 13.000-it. tamar-
mik atorsinnaasaat. Tama-
tuma nassatarissavaa ullu-
mikkut ajornartorsiutaasut
malunnaateqarluartut
takussaavallaarunnaarlutik,
soorunami aaqqinneqann-
gikkaluarlutik. Tamakkulu
kommunip allallu suleqati-
gisat allatut aaqqinniartuss-
aavaat, teknikkimut avatan-
giisinullu ataatsimiititaliap
illoqarfiup qeqqani ataatsi-
moortumik atortorisassat
iluarsiniarnissaat isuma-
gisussaallugu.
Juullikkuni
AG:- Brugsenilli silataani-
ikkusuttut issiavilerneqar-
natillu alanngittaaser-
neqassanngillat?
Aggooraq Lynge:- Ukiu-
lerpoq, alanngittaateqamis-
sarlu qaangiulluni. Akerlia-
nik juullilemerani illoqarfi-
up qeqqata kusassamissaa
aningaasassarsiuutissavar-
put. Amerikami avannar-
lermiut illoqarfiini iliuuse-
risartakkat isumassarsiffig-
alugit, qulleerarpassualin-
nik siaartartulersuisitsis-
oqarsinnaavoq alutorn-
aqisumik.
- Illoqarfiup qeqqa omi-
ginarninngortinniarlugu
pilersaarutitta ataatsikkut
piviusunngortinnissaannut
aningaasassaqanngilagut.
- Taamaattumik annik-
itsunnguakkuutaarlugit
pilersitsiortussaagut. Ima-
assinnaavorlu nerriviit alan-
ngittaatillu aasaru inissin-
neqarsinnaasut. Soorunami
tamakku illoqarfiup qeqqa-
ni uummarissumik pitsaa-
sumillu peqamissamut ila-
pittuutaapput, inuilli tamaa-
niittartut pingaarnerutin-
neqarlutik, Aggooraq Lyn-
ge oqarpoq.
ASS./ FOTO: KNUD JOSEFSEN