Atuagagdliutit - 20.02.1997, Blaðsíða 7
Nr. 14 • 1997
7
agsajfrc/é/'a £/£
GRØNLANDSPOSTEN
Nuummi umiarsualivik
pingaameisanngorsinnaavoq
Taamaatooqassappat umiarsualivik allisariaqassaaq, - immaqa
Qeqertakasitsigut, immaqaluunniit Akiani mittarfissuassap eqqaani
NUUK(KK) - Umiarsualiviit
tamarmik immikkut ilisamaa-
teqartarput.
Tamannattaaq Nuummi
umiarsuarnut talittarfimmi
atuuppoq, umiarsuit atlantik-
ukkut ikaartartut pajuttaatillu,
kilisaatit aalisariutillu, ala-
pernaarsuutit politiillu angal-
lataat, sinersortaatit umiar-
suillu pajuttaatit, umiatsiaaq-
qat umiatsiallu nuannaariutit,
umiarsualivimmi sulisut naa-
jallu pualasuut ullormi ula-
paarfiusumi uiverfigisarta-
gaanni.
Amerlaqisut umiarsuali-
vimmi pisassaqartarput.
Taåmaalillunilu tattoqisaat-
toqaleriaannaasarpoq.
Ullumikkut umiarsualivi-
usoq talittarfimmi, Sarfaan-
nguani Iggiaanilu umiatsiaaq-
qat talittarfianni suliassanut
assigiinngitsorpassuarnut i-
nikippallaarpoq, umiarsuali-
viullu siunissamut qulakkee-
riffigineqarnissaa pisariaqar-
luinnarluni.
Kisiannili umiarsualivik al-
lilerneqarnissaminut periar-
fissarpassuaqarpoq, usinik i-
laasunillu assartomermi, sine-
rissamut qanittumi pingaartu-
millu avataani aalisarnermi
Fyllas Banke-milu uuliasiu-
lemissami Nuuk pingaamer-
sanngorsinnaalluni.
Takorluugarpassuit imaan-
naanngillat, suliniuteqarnis-
sarli pisariaqarpoq.
Nuummi kommunalbesty-
relsip inuussutissarsiomermi
sunniuteqarluarsinnaasunut
killissarititaasunik pilersui-
nissaq suliassami pingaamer-
saatut isigigaluarlugu tamatu-
ma saniatigut nammineq kil-
lissaqarnini nassuerutigisari-
aqarpaa. Umiarsualivik illo-
qarfimmut pingaaruteqarlu-
artuuvoq, illoqarfimmili poli-
tikerit umiarsuit talittarfianni
ineriartomermut sunniuteqar-
sinnaanerat killeqartorujus-
suulluni.
Kommunalbestyrelsip il-
loqarfiup iluani pilersaaruti-
nik aalajangersaasamermigut
umiarsualivil qanoq isikko-
qassanersoq aalajangertaralu-
arpaa, kisianni umiarsualivik
Namminersomerullutik Oqar-
tussat pigaat, umiarsualivim-
mili ulluinnami oqartussaa-
neq umiarsuaatileqatigiit
Royal Arctic Line A/S-imut
tunniussimavaa.
Suliassat pingasut
Taamaakkaluartoq tamanna
akomutiginagu kommunalbe-
styrelsi Nuummi umiarsuarli-
vimmi pissutsinik misissueq-
qissaartussamik suleqatigiisi-
taliorsimavoq. Suleqatigiisi-
tap nalunaarusiaa ataasin-
ngomermi februarip qulinga-
ni kommunalbestyrelsip ataa-
tsimiinnerani saqqummiun-
neqarpoq.
Nalunaarusiaq »Nuup
Umiarsualivia« atuarlugu alu-
tomartuuvoq, umiarsualiviup
Nuummut pingaaruteqarluin-
nartunngorlugu periarfissa-
qarpassuamik isumassarsior-
fiulluni.
Nalunaarusiami umiarsua-
livimmi suliassat pingaamerit
pingasut tikkuameqarput,
Angallattunut usinullu
ingerlaqqittussanut usigiaa-
sarfittut talittarfik: Ukiuni
tulliuttuni Nuuk inuttuneru-
lertussaavoq, tamatumalu ki-
ngunerisaanik illoqarfimmut
usit ilaasullu angallanneqar-
nerat annertunerulissalluni.
Kiisalu containerersomerup i-
neriartornera ingerlaannassa-
soq malunnarmat usit Nuuk
aqqusaarlugu Kalaallit Nu-
naata sinneranut ingerlaqqit-
tussat amerlisussaapput.
Aalisariutinut talittarfik:
Oqaluttuarisaanermi ineriar-
tornerup takutissimavaa
Nuummi avataasiorlutik aali-
sartut ataatsimut eqiteruti-
ngaatsiarsimasut, taamatullu
ukiuunerani Nuuk illoqarfinni
allamiut sinerissamut qanittu-
mi aalisariutaasa tulattarfiat-
tut atorneqartartoq.
Misissueqqissaartut ilisi-
mavaat pingaartumik kalaallit
aalisamermik inuussutissarsi-
utillit akornanni suliniutige-
rusunneqartoq, Kalaallit Nu-
naata imartaani aalisamermut
periarfissarititaasut kalaallit
aalisakkerinermik suliffeqar-
fiutaasa tigujartuaassagaat.
Suleqatigiit erseqqissarpaat
ukioq 2000-ip naalemera al-
lanngortiterinissamut naleq-
qutissasoq, taamanikkussa-
mut EU-mut aalisameq pillu-
gu isumaqatigiissut atuuttoq
naasussaammat. Suleqatigiit
isumaqarput kingusinnerpaa-
mik ukioq 2000-imit Nuum-
mi talittarfiup allineqamissaa
pillugu piumasaqaat naam-
massisariaqalissasoq ilima-
narluinnartoq, aalisariutit a-
merliartuinnartut sullinneqar-
nerini pisariaqartitat amer-
lisussaammata.
Uuliasiornermi gassisior-
nermilu aallaavittut talit-
tarfik: Suliffeqarfippaaluit
norgemiut suliffeqarfiutaat
Statoil siuttoralugu ukiuni tul-
liuttuni arfineq pingasuni
Nuup kujaterpiaani Fyllas
Banke-mi 10.000 kvadratme-
terinik annertussusilimmi uu-
liamik gassimillu kisimiillu-
tik ujarlemissamut akuerine-
qarput. Akuersissummuttaaq
ilaatinneqarpoq suliassani,
pilersuinermi kiffartuussiner-
milu sapinngisamik kalaallit
suliffeqarfiutaannik sulisui-
nillu atuinissamut neriorsuut.
Suleqatigiit uuliamik gassi-
millu piiaanissamut periarfis-
sanik eqqoriaanissaq emuma-
gaat, kisianni ujarlemerinnaq
suliassat amerlinerinik kingu-
neqartussaavoq. Kisianni Fyl-
las Banke-mi uuliamik gassi-
millu niuerpalaartumik ator-
luaanermi Nuup umiarsuali-
viata pingaaruteqarluamissaa
qularutissaanngilaq. Tamatu-
maniinnaq umiarsualivimmi
inissaqarnerunissaq kisimi
piumasaqaataanani aammat-
taaq umiarsualivimmut qanit-
tumi inissiisarfinnik annertu-
nerusunik pisariaqartitsisoqa-
lissaaq.
Umiarsualivik
allineqassaaq
Taamaalilluni ukiuni tulliut-
tuni ilaasunik usinillu assar-
tornikkut, aalisamikkut uulia-
siornikkullu Nuummi umi-
arsualivik tattorliorfioreersoq
suliassaqarfiunerulissaaq.
Tamanna tunngavigalugu
suleqatigiit isumaqarput umi-
arsualivioreersoq naammak-
kunnaarluinnassasoq. Ullu-
mikkut umiarsualivik miki-
vallaarujussualereerpoq, umi-
arsuillu tikittartut amerlaneru-
lerpata ajornartorsiortoqalis-
salluni.
Suleqatigiit kommunalbe-
styrelsimut siunnersuutigaat
illoqarfimmi oqartussaasut
maannangaaq umiarsualiviup
piginnittuinut, Namminersor-
nerullutik Oqartussanut piu-
masaqaleriissasut umiarsuali-
viup angallannermi talittar-
fimmut, aallaavittut talittar-
fimmut aalisariutinullu talit-
tarfimmut aggulunneqassa-
soq.
Umiarsualivik sukkut alli-
neqassava? Nuup Kommune-
ata siusinnerusukkut suliassat
ilaannik Qeqertakasinnut
nuussinissaq pilersaarutigisa-
reerpaa, piffissamilu matuma-
ni Nuup Kommunea Akiani
mittarfissualiomissamut suli-
niuteqarpoq. Qeqertakasiit
Akialuunniit inissiiffiusin-
naapput, taakkulu misissuiffi-
gineqartussatut misissueqqis-
saartut piukkuppaat.
Sunniuteqameq
Tamatumunnga atatillugu il-
loqarfimmi politikerit toq-
qaannartumik umiarsualiviup
ingerlaqqinnissamini nukit-
torsaavigineqamissaanut sun-
niuteqaqataasinnaanissaat su-
leqatigiit pingaartippaat.
Tamanna arlalitsigut pisin-
naavoq, pitsaanerpaassaarli
Nuummi umiarsualivik im-
minnut ingerlattunngorluni
namminerisaminik missinger-
suuteqalerpat. Tamatumalu
kingorna oqallisigineqarsin-
naassaaq umiarsualivik kom-
munimit imaluunniit nammi-
nersortunit ingerlanneqassa-
nersoq. Taamaattoqassappat
soorunami umiarsualiviup a-
ningaasaqarnera misissuiffi-
geqqissaarneqartariaqarpoq.
Tamannali ajomaatsuinnaan-
ngilaq.
Royal Arctic Line A/S-ip,
Nuup umiarsualiviani oqar-
tussaasup umiarsualivik nam-
mineq ingerlalissappat iserti-
tassatut aningaasartuutissatul-
lu naatsorsuutigisat mianer-
sortumik naliliiffigai. Nalilii-
nermi aningaasartuutissat
3.130.000 kroniunissaat iser-
titassallu 675.000 kroniunis-
saat naatsorsuutigineqarpoq.
Nuummi umiarsualivik ul-
lumikkut amigartuungaatsi-
artarsimavoq.
Naatsorsuusiornermi tassa-
ni umiarsualiviup aserfallat-
saalineqarnera ilaatinneqan-
ngilaq, tamatumalu Nammi-
nersornerullutik Oqartussanit
akilemeqarnissaa naatsorsuu-
tigineqarpoq. 1997-imut ani-
ngaasanut inatsimmi Kalaallit
Nunaat tamakkerlugu umiar-
suarnut oqartussaasunut 2,9
millioner kronit, 11,2 millio-
ner kronit umiarsualiviit aser-
fallatsaalineqarnerinut aam-
ma 33,1 millioner kronit nu-
taanik talittarfiliomermut im-
mikkoortinneqarput.
Aningaasanut inatsimmi
Nuup umiarsualiviata alline-
qarnissaanut aningaasanik
1997-imut ukiunulluunniiit
tulliuttunut pingasunut
immikkoortitsisoqanngilaq.
Oqaaseqaatitulli imatut allas-
simasoqarpoq:
»Pingaartumik Nuup umi-
arsualiviata aqunneqarnerani
kilisaatit, sullinneqamermin-
nut inuttaqarnerminnullu ata-
tillugu amerliartuinnartut ta-
linnganissaat ajornartorsiorfi-
usarpoq.«
Umiarsualivimmiin-
nermi akitsuut
Umiarsuit Nuummi talittar-
fimmiittut umiarsualivim-
miinnerannut akitsuusiisoqar-
talerpat isertitaqartoqarsin-
naavoq.
Ullumikkut akitsuumik a-
kiliisitsisoqartaraluartoq ani-
ngaasat Akileraartarnermut
Pisortaqarfimmut landskarsi-
mullu tunniunneqartarput. Ul-
lumikkut Royal Arctic Line
A/S 90 procentinik akiliisar-
poq, sinnerilu 10 procentit
KNI Pilersuisup kiisalu nuna-
nit allanit sinersortaatit aki-
lertarpaat.
Umiarsuit Nuummut tikit-
tartut amerlanersaat akitsuu-
mik akiliineq ajorput. Uaati-
gut tassaasarput naalagaaffi-
up, Namminersomerullutik
Oqartussat kommunillu umi-
arsuaat kiisalu kalaallit kili-
saataat, umiarsuit uulianik as-
sartuutit, suliffeqarfiit angal-
lataataat, umiarsuit umiiarsi-
masut aamma umiarsuit a-
ngallatillu alapemaarsuutit.
Misissueqqissaartut pileri-
nartissimavaat tamakkiisumik
umiarsualivimmiinnermut a-
kitsuusiisalemissaq innersuu-
tigissallugu, taamaalilluni a-
kitsuutip annertussusaa sul-
linneqarnerlu imminnut na-
leqqutilerrsinnaammata.
Maanna aningaasaqarneq
taama iluseqartillugu, tassa
umiarsualiviup taamatullu ta-
littarfiup ingerlanneqarnera
aningaasanut inatsit aqquti-
galugu aningaasalersorneqar-
tillugu periaatsip taassuma pi-
viusunngorsinnaanera suleqa-
tigiit ilimagilluanngilaat.
Umiarsualivik Nuummut pingaaruteqarluartuuvoq,
illoqårfimmili politikerit umiarsualivimmi ineriartomermut
sunniisinnaaneri killeqarpoq. Tamanna
kommunalbestyrelsip allanngortikkusuppaa.
Skibshavnen er af vital betydning for Nuuk, men
lokalpolitikerne har kun meget få muligheder for at påvirke
udviklmgen i havnen. Det vil kommunalbestyrelsen have
lavet om.
Suleqatigiilli Nuummi u-
miarsualiviup naliliiffigigal-
lameratigut naliliipput iluar-
sagassanut alliliinissanullu
pisariaqartunut aningaasar-
passuit atorfissaqartinneqar-
tut, tassa atuisartut kissaataat
tamarmik naammaattumik
iluarsiivigineqassappata.
Ilassilluarpaat
Nuup Kommuneata Umiarsu-
alivik pillugu isumasioqatigi-
visa januarip 13-iani rialu-
naarut oqallisigaat imaalu ta-
perserlugit.
Isumasioqatigiit innersuus-
suteqarput Nuummi umiarsu-
aliviup namminersulerluni
nammineq missingersuuteqa-
lemissaanut periarfissat mi-
sissorneqarnerat ingerlaan-
nassasoq. Isummerfigisin-
naanngilaalli umiarsualivik
kommunimit namminersortu-
nilluunniit ingerlanneqassa-
soq.
Ataasinngormat februarip
qulingani Nuummi kommu-
nalbestyrelsip Nuummi umi-
arsualivimmi pissutsit pillugit
nalunaarusiaq ilassilluarpaat.
Kommunalbestyrelsi isu-
maqarpoq umiarsualivik
Nuummut pingaaruteqarluar-
tuusoq, taamaammallu kom-
munalbestyrelsip umiarsuali-
viup ingerlanneqameranut al-
lilemeqamissaanullu sunniu-
teqarnerunissaa naleqqutis-
salluni.
Kommunalbestyrelsimi ila-
asortat isumaqatigiillutik na-
lunaarusiap »Nuup Umiarsu-
alivia«-ta inatsisartunut naa-
lakkersuisunullu ingerlateq-
qinneqamissaa innerssuussi-
tigaat.
ASS7 FOTO: VIVI MØLLER-OLSEN