Atuagagdliutit

Ukioqatigiit
Ataaseq assigiiaat ilaat

Atuagagdliutit - 20.02.1997, Qupperneq 9

Atuagagdliutit - 20.02.1997, Qupperneq 9
Nr. 14 • 1997 9 Kisitsinermi tuttut perlimuurmgitsut paasineqarpoq Qeqertarsuarmi tuttut ikiliartorput NUUK(KK) - Novemberip 29-iani Nuup Kangerlua- niittumi Qeqertarsuarmi tuttut kisinneqarmata 1994- imi februarimi ki-sitsiner- mut naleqqiullugu tuttut ikilisimasut paasineqarpoq. Tamatuma saniatigut tuttunik kisitsinermi peqa- taasoq, Kalaallit Nunaanni uumasunut nakorsaaneq Erling Haitmann Hansen naliliivoq tuttut sinneruttut perlimoornerannik ma- lunnartoqanngitsoq. Nuup Kommuneani su- liffissaqartitsinermut i- nuussutissarsiornermullu ingerlatsivik novemberip aallartinnerani innuttaasut ilaannit nalunaarfigine- qarpoq tuttut Qeqertar- suup avannamut kimmut sammisorlaani tuttut salo- qisut takuneqarsimasut. Aarlerinaatilimmik ka- lerriisoqameratigut ingerlat- siviup Peqqinnissamut, Avatangiisinut llisimatu- samermullu Pisortaqarfik siunnersuuteqarfigaa ataat- simoorlutik sumiiffik pine- qarloq misissuiffigissallugu. Silagippoq Novemberip 29-iani Grøn- landsfly-p helikopteria Bell 206 atorlugu Qeqertar- suarmi tuttut kisinneqarput, kisitsinermilu peqataapput uumasunut nakorsaaneq Erling Haitmann Hansen, Peqqinnissamut, Avatangi- isinut Ilisimatusamermullu Pisortaqarfik, piniamermik nakkutiliiisoq Vittus Niel- sen, Nuup Kommunea, aamma ilisimatusartoq, dr. scient. Christine Cuyler, Pinngortitaleriffik. Nalunaaquttap akunne- rini marlunni Qeqertarsu- aq aamma nalunaaquttap akunnera ataaseq Qaaai- suup Nunaa qulaavaavaat. Silagissorsuuvoq, Christine Cuyler tuttunik kisitsineq pillugu nalu- naarusiamini allappoq. Isikkivigilluni, anoreqan- ngingajalluni seqinnerlu- nilu. Nunap apummik qal- lerneqarsimanera pitsaa- qaaq, tamarluinnangajam- mi qallerneqarsimalluni, apineranillu ullorpaaluit qaangiussimammata tuttut tumaanik takunissamut periarfissarissaarluni. - Qaarusuup Nunaani tut- tunik tumaanilluunniit ta- kussaasoqanngilaq. Aam- ma 1990-imi marts/aprilimi Qaarusuup Nunaani tut- toqanngilaq. Kingusinne- rusukkulli oqaatigineqar- tarpoq Qaarusuup Nunaani tuttunik takusoqartarsima- soq, tamannali ilumuun- ngitsoq uppemarsineqarpoq. Kisitsisit tutsuiginartut Qeqertarsuulli avannarpa- sinnerusortaani tuttut 62-it missaannik amerlassusillit kisitsiartortul takuaat. - Kisitsisit eqqortoru- jussuupput, kisitsineq a- jornanngitsuararsuummat, Christineq Cuyler oqar- poq. Taakku saniatigut tuttut marluk imaluunniit amerlanerpaamik pinga- sut tumaat Qeqertarsuup kujammut kangisissortaa- ni takuagut, misissueqqis- saartoqarmallu tuttut taak- ku nassaaraagut. - Tuttunik kisitsereemer- up kingoma qulakkeerlugu oqarsinnaavugut tuttut Qeqertarsuarmiittut 60-init 70-inut amerlanerun-ngi- Lsut. Tuttut amerlanersaat e- qimattarsuanngorlutik i- ngerlaaqatigiipput, luttullu taamatut ingerlaaqatigiit- tamerat »tuttunut nujuitsu- nut« kinguaavinullu nali- nginnaasuuvoq. 23. februar 1994-imi ki- sitsinermi Qeqertarsuanui tuttut taamatorpiaq inger- laaqati giittut kisinneqarma- ta 93-iusut paasineqarpoq. Kangerluk sikusiman- ngilaq, taamaammallu tut- tut Qeqertarsuarmut ikaar- sinnaanatik qimagussin- naanatilluunniit. Kigutai nungullarsimasut Erling Hartmann Hansen aamma Vittus Nielsen he- likopterimit Qeqertarsuar- mut niullutik tuttut inger- laaqatigiit 62-it tuttunik kisitsisut tungaannut ungoorpaat. - Tuttut ingerlaarnerini isiginnaaratsigit pissusis- samisuunngitsunik malu- gisaqanngilagut, Erling Hartmann Hansen tuttu- nik kisitsineq pillugu na- lunaarummi allappoq. Tuttut aalanerat ajoqu- teqangilaq. aammattaaq aput itigaluartoq. Tuttut qimaanerminni pingasun- ngorlutik avipput. Piniarnermi nakkutil- liisup Vittus Nielsen-ip tuttut ataaseq misissugas- satut issuppaa. - Aallaasaa utoqqaavoq arnaviaq naartunngitsoq, Erling Hartmann Hansen oqaipoq. - Tuttu aattoreerlugu paasivarput sanigorsima- soq. Sunnguamilluunniit orsoqanngilaq, tassa ami- ata ataani akuaaniluunniit imaluunniit inaluaata aku- aanut atanerani. - Tuttup erlaviini pissu- sissamisuunngitsunik naammattuugaqanngilagut. Naavi ulikkaarput. Tuttullu qamata misissomerani paa- sineqarpoq kigutaasa siua- avi erlippaavilu nungullar- luinnarsimasut. - Naliliinera malillugu tuttup salunneranut kigu- taasa nungullarsimaneri peqqutaavoq, uumasunut nakorsaaneq Erling Hart- mann Hansen oqarpoq. Tamanna tuttut ingerlaar- tut isiginnaanerini paasi- sanut sanilliukkaanni Qe- qertarsuanni tuttut perli- moorsorineqarnerinut tun- ngaviusinnaanngilaq. Tuttu pisarineqartoq qi- maannameqarpoq, uuma- sunut nakorsaaneq isuma- qarmat inunnut nerisassa- tut naleqqutinngitsoq. -----—----------- GRØNLANDSPOSTEN Qeqertarsuarmi tuttut sinneri 70-it pisarineqassapput Tuttut perlilinngillat - Taamaakkaluaq nunguvinnialerpaat NUUK(KK) - Tuttut nujuitsut ukiut 25-t matuma siorna Nuup Kommuniata Nuup Ka- ngerluani Qeqertarsuarmut inissitai nungunneqarnialer- put. Kommunalbestyrelsi 10. februar ataatsimiinnermini aalajangerpoq Nuummi umi- atsiaararsortut februarip qeq- qa qaangereerpagu tuttut Qe- qertarsuarmiittut 70-it piniar- sinnaagaat. Novembarimi kisitsinermi paasineqarpoq Qeqertarsu- armi tuttut 60 aamma 70-it akomanniittut. Ukiuunerani aavartoqareer- pat Nuup Kangerluani Qeqer- tarsuaq Qoorngullu Qeqer- tarsua tuttuerutissapput. Tuttut kisinneqarnerini paasineqarpoq, Nunatsinni uumasut nakorsaasa pisortaat Erling Hartmann Hansen ma- lillugu, tuttut sinneruttut per- lilinngitsut peqqilluartullu. Akuerisassaq Qeqertarsuarmi tuttut nungu- nissaannik kommunalbesty- relsip aalajangernera Nammi- nersomerullutik Oqartussanut ingerlateqqinneqarpoq akue- ritinniarlugu - imaluunniit ukiuunerani Qeqertarsuarmi ukiuunerani aavartitsinissa- mik kommunalbestyrelsip kissaataa itigartissallugu. Kommunip pilersaarutigaa Nuummi aalisartut piniartullu peqatigiiffiata tuttut 70-it namminneq agguassagaat. Sapaatit akunnerisa matu- ma aallartinnerani kissaat Aa- lisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Pisortaqar- fiup Avatangiisinut Pisorta- qarfimmut ingerlateqqippaa, tuttunniamissarlu pillugu Pin- ngortitaleriffik tusarniaaffi- gineqartussaalluni. Kommunalbestyrelsip 10. februar aalajangerpaa ukiuu- nerani tuttunniamissaq pissa- soq februarip 15-ianit 28- anut. Taamaalilluni kommuni namminersomerullutik oqar- tussat avaqqutiinnarlugit ili- orniarsaraa, kommunimmi qinnuteqarnera ulluni marlus- suinnarni suliarissallugu pif- fissakifftuvallaaqaaq. Usorunneq Nuummi aalisartut piniartullu peqatigiiffia 20. januar tuttul Qeqertarsuarmiipput ataatsi- miissutigaat, ataatsimiinne- rullu kingorna siulittaasoq Ni- kolaj Heinrich kommunimut qinnuteqarpoq ukiuunerani tuttunniamissaq periarfisseq- qullugu. - Malugeqqussavarput ilisi- maneqarmat Qeqertarsuarmi amerlasoorsuarnik tuttoqar- mat, Nikolaj Heinrich allap- poq. Novembari naalersoq suku- miisumik kisitsisoqarnerani paasineqarpoq tuttut Qeqer- tarsuarmiittut 70-it inoraat. - Piniartut sisimiormiut ma- niitsormiullu ukiuunerani u- mimmanniarsinnaanerat eq- qarsaatigigaanni Nuummi umiatsiaararsortunut usorun- narpoq, Nikolaj Heinrich allappoq. Umiatsiaararsortut Nuum- mi taakkorpiaapput siorna Nuup Kommuniani umim- mannik nuussinissamut aker- liusut. Orniginarneq - Umiatsiaararsortut ukiuune- rani Qeqertarsuarmi tuttunni- arnissaat akueriniarlugu aala- jangerpugut, Nuup Kommu- niani Suliffissaqartitsiniamer- mut Inuussutissarsiornermul- lu ataatsimiititaliami siulittaa- soq Aggooraq Lynge, Atas- sut, oqarpoq. - Naliliivugut tuttut atugar- liortut, kiisalu tuttut sinnerut- tut tamugartugassaaleqisut. Ukiuni kingulliunerusuni Qe- qertarsuup Nuullu Akiata a- kornat sikusarpoq, taamaalil- lutik tuttut naggorinnerusu- mut ikaarsinnaasarlutik. - Umiatsiaararsortut tuttu- nik 70-inik pisaqamissamin- nul Namminersomerullutik Oqartussanit akuerineqassa- gunik tuttut nujuitsut ukiut 25-t matuma siorna Qeqer- tarsuarmut inissinneqartut nu- ngussapput. Taamatullu aaq- qiinissaq orniginartinneruar- put tuttut perlilernissaannut naleqqiullugu. - Kommuni Qeqertarsuar- mut Qoorngullu Qeqertarsua- nut tuttunik nujuitsunik inis- seeqqisanersoq? Piffissap i- ngerlanerani paasinarsiu- maarpoq. Ukiuni makkunani Nuup Kangerluani tuttut amerlagisasaajunnaarsimap- put, pinngortitalli pissusia naapertorlugu siunissami tut- tunik inisseeqqinnissaq pileri- narteqqilersinnaavaa, Aggoo- raq Lynge oqarpoq. Nuummi kommunalbestyrel- sip umiatsiaararsortut februarip naajartornerani Qeqertarsuarmi tuttunik 70-inik pisaqarnissaannut akueraat. Ukiut 25-t matuma siorna Qeqertarsuarmut Qoorngullu Qeqertarsuanut kommunip tuttut nujuitsut inissitai taamaalillutik nungussapput Kommunalbestyrelsen i Nuuk har givet de lokale jollefiskere lov til at skyde 70 rensdyr på Storøen i slutningen af februar. Det vil udrydde bestanden af de tamrener, som kommunen satte ud på Storøen og Bjørneøen for 25 år siden. Nuuk Upemavillu illoqarfittut ikinngutigiilerput NUUK(KK) - Nuuk illo- qarfittut ikinngutitaaqqip- poq; tassaavorlu Uperna- vik. Upernaviup borgmeste- ria Niels Mattaaq Nuum- mut siunnersuuteqarpoq kommunit marluullutik im- minnut qaninnerulissasut, Nuummilu kommunalbe- styrelsip ataatsimiinnerani kingullermi tamanna akue- rineqarpoq. Upernavimmit kommu- nit marluullutik akunner- minni timersornikkut, kul- turikkut, teknikikkut, inu- ussutissarsiornikkut isuma- ginninnikkullu suleqati- giinnissaat kissaatigineqar- poq. Upernavimmit piuma- neqaraluarpoq kommunit ikinngutigiilernerannut up- pernarsaat Upernaviup augustip arfineq pingajuani ukiunik 225-inngortorsior- neranut atatillugu atsior- neqassasoq. Nuummiilli tamanna naammassineqarsinnaan- ngilaq, arfininngornermi augustip qulingiluaani Dronning Margrethe, prins Henrik, prisesse Alexandra aamma prins Joachim tiker- aartussaammata. Taamaammat Nuup si- unnersuutigaa ikinnguti- giinnermut uppernarsaat Upernaviup nalliuttorsior- nerani pinnani ullormi al- lami atsiorneqassasoq. Nuup Kommuneata illo- qarfittut ikinngutigerii-gai tassaapput Thorshavn, Lyngby-Taarbæk, Tysk- land-imi Cuxhaven, Cana- dami Pangnirtung, Norge- mi Kautokeino aamma Alaska-mi Barrow. Nuup Lyngby-Taarbæk aqqutigalugu Sverige-mi Huddinge, Island-inti Sey- distjørdur, Finland-imi Vanda aamma Norge-mi Askim attaveqarfigai. Aammattaaq Nuuk nuna- ni avannarlerni illoqarfiit pingaarnerit suleqatigiifti- anni ilaasortatut Reykjavik, Stockholm, Helsinki, Oslo, Thorshavn, København aamma Åland-ip qeqertaa- ni Marienhamn attaveqar- figai. Qeqertarsuatsiaat Frede- riksberg aamma Arsuk ikinngutitut attaveqarfi- gaat. Kapisillit Norge-mi nu- naqarfeerannguaq Maze ikinngutitut attaveqarfigi- lerniarlugu suliniuteqar- poq.

x

Atuagagdliutit

Direct Links

Hvis du vil linke til denne avis/magasin, skal du bruge disse links:

Link til denne avis/magasin: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Link til dette eksemplar:

Link til denne side:

Link til denne artikel:

Venligst ikke link direkte til billeder eller PDfs på Timarit.is, da sådanne webadresser kan ændres uden advarsel. Brug venligst de angivne webadresser for at linke til sitet.