Atuagagdliutit - 20.02.1997, Qupperneq 9

Nr. 14 • 1997
9
Kisitsinermi tuttut
perlimuurmgitsut
paasineqarpoq
Qeqertarsuarmi tuttut ikiliartorput
NUUK(KK) - Novemberip
29-iani Nuup Kangerlua-
niittumi Qeqertarsuarmi
tuttut kisinneqarmata 1994-
imi februarimi ki-sitsiner-
mut naleqqiullugu tuttut
ikilisimasut paasineqarpoq.
Tamatuma saniatigut
tuttunik kisitsinermi peqa-
taasoq, Kalaallit Nunaanni
uumasunut nakorsaaneq
Erling Haitmann Hansen
naliliivoq tuttut sinneruttut
perlimoornerannik ma-
lunnartoqanngitsoq.
Nuup Kommuneani su-
liffissaqartitsinermut i-
nuussutissarsiornermullu
ingerlatsivik novemberip
aallartinnerani innuttaasut
ilaannit nalunaarfigine-
qarpoq tuttut Qeqertar-
suup avannamut kimmut
sammisorlaani tuttut salo-
qisut takuneqarsimasut.
Aarlerinaatilimmik ka-
lerriisoqameratigut ingerlat-
siviup Peqqinnissamut,
Avatangiisinut llisimatu-
samermullu Pisortaqarfik
siunnersuuteqarfigaa ataat-
simoorlutik sumiiffik pine-
qarloq misissuiffigissallugu.
Silagippoq
Novemberip 29-iani Grøn-
landsfly-p helikopteria Bell
206 atorlugu Qeqertar-
suarmi tuttut kisinneqarput,
kisitsinermilu peqataapput
uumasunut nakorsaaneq
Erling Haitmann Hansen,
Peqqinnissamut, Avatangi-
isinut Ilisimatusamermullu
Pisortaqarfik, piniamermik
nakkutiliiisoq Vittus Niel-
sen, Nuup Kommunea,
aamma ilisimatusartoq, dr.
scient. Christine Cuyler,
Pinngortitaleriffik.
Nalunaaquttap akunne-
rini marlunni Qeqertarsu-
aq aamma nalunaaquttap
akunnera ataaseq Qaaai-
suup Nunaa qulaavaavaat.
Silagissorsuuvoq,
Christine Cuyler tuttunik
kisitsineq pillugu nalu-
naarusiamini allappoq.
Isikkivigilluni, anoreqan-
ngingajalluni seqinnerlu-
nilu. Nunap apummik qal-
lerneqarsimanera pitsaa-
qaaq, tamarluinnangajam-
mi qallerneqarsimalluni,
apineranillu ullorpaaluit
qaangiussimammata tuttut
tumaanik takunissamut
periarfissarissaarluni.
- Qaarusuup Nunaani tut-
tunik tumaanilluunniit ta-
kussaasoqanngilaq. Aam-
ma 1990-imi marts/aprilimi
Qaarusuup Nunaani tut-
toqanngilaq. Kingusinne-
rusukkulli oqaatigineqar-
tarpoq Qaarusuup Nunaani
tuttunik takusoqartarsima-
soq, tamannali ilumuun-
ngitsoq uppemarsineqarpoq.
Kisitsisit tutsuiginartut
Qeqertarsuulli avannarpa-
sinnerusortaani tuttut 62-it
missaannik amerlassusillit
kisitsiartortul takuaat.
- Kisitsisit eqqortoru-
jussuupput, kisitsineq a-
jornanngitsuararsuummat,
Christineq Cuyler oqar-
poq. Taakku saniatigut
tuttut marluk imaluunniit
amerlanerpaamik pinga-
sut tumaat Qeqertarsuup
kujammut kangisissortaa-
ni takuagut, misissueqqis-
saartoqarmallu tuttut taak-
ku nassaaraagut.
- Tuttunik kisitsereemer-
up kingoma qulakkeerlugu
oqarsinnaavugut tuttut
Qeqertarsuarmiittut 60-init
70-inut amerlanerun-ngi-
Lsut. Tuttut amerlanersaat e-
qimattarsuanngorlutik i-
ngerlaaqatigiipput, luttullu
taamatut ingerlaaqatigiit-
tamerat »tuttunut nujuitsu-
nut« kinguaavinullu nali-
nginnaasuuvoq.
23. februar 1994-imi ki-
sitsinermi Qeqertarsuanui
tuttut taamatorpiaq inger-
laaqati giittut kisinneqarma-
ta 93-iusut paasineqarpoq.
Kangerluk sikusiman-
ngilaq, taamaammallu tut-
tut Qeqertarsuarmut ikaar-
sinnaanatik qimagussin-
naanatilluunniit.
Kigutai
nungullarsimasut
Erling Hartmann Hansen
aamma Vittus Nielsen he-
likopterimit Qeqertarsuar-
mut niullutik tuttut inger-
laaqatigiit 62-it tuttunik
kisitsisut tungaannut
ungoorpaat.
- Tuttut ingerlaarnerini
isiginnaaratsigit pissusis-
samisuunngitsunik malu-
gisaqanngilagut, Erling
Hartmann Hansen tuttu-
nik kisitsineq pillugu na-
lunaarummi allappoq.
Tuttut aalanerat ajoqu-
teqangilaq. aammattaaq
aput itigaluartoq. Tuttut
qimaanerminni pingasun-
ngorlutik avipput.
Piniarnermi nakkutil-
liisup Vittus Nielsen-ip
tuttut ataaseq misissugas-
satut issuppaa.
- Aallaasaa utoqqaavoq
arnaviaq naartunngitsoq,
Erling Hartmann Hansen
oqaipoq.
- Tuttu aattoreerlugu
paasivarput sanigorsima-
soq. Sunnguamilluunniit
orsoqanngilaq, tassa ami-
ata ataani akuaaniluunniit
imaluunniit inaluaata aku-
aanut atanerani.
- Tuttup erlaviini pissu-
sissamisuunngitsunik
naammattuugaqanngilagut.
Naavi ulikkaarput. Tuttullu
qamata misissomerani paa-
sineqarpoq kigutaasa siua-
avi erlippaavilu nungullar-
luinnarsimasut.
- Naliliinera malillugu
tuttup salunneranut kigu-
taasa nungullarsimaneri
peqqutaavoq, uumasunut
nakorsaaneq Erling Hart-
mann Hansen oqarpoq.
Tamanna tuttut ingerlaar-
tut isiginnaanerini paasi-
sanut sanilliukkaanni Qe-
qertarsuanni tuttut perli-
moorsorineqarnerinut tun-
ngaviusinnaanngilaq.
Tuttu pisarineqartoq qi-
maannameqarpoq, uuma-
sunut nakorsaaneq isuma-
qarmat inunnut nerisassa-
tut naleqqutinngitsoq.
-----—-----------
GRØNLANDSPOSTEN
Qeqertarsuarmi tuttut
sinneri 70-it pisarineqassapput
Tuttut perlilinngillat - Taamaakkaluaq nunguvinnialerpaat
NUUK(KK) - Tuttut nujuitsut
ukiut 25-t matuma siorna
Nuup Kommuniata Nuup Ka-
ngerluani Qeqertarsuarmut
inissitai nungunneqarnialer-
put.
Kommunalbestyrelsi 10.
februar ataatsimiinnermini
aalajangerpoq Nuummi umi-
atsiaararsortut februarip qeq-
qa qaangereerpagu tuttut Qe-
qertarsuarmiittut 70-it piniar-
sinnaagaat.
Novembarimi kisitsinermi
paasineqarpoq Qeqertarsu-
armi tuttut 60 aamma 70-it
akomanniittut.
Ukiuunerani aavartoqareer-
pat Nuup Kangerluani Qeqer-
tarsuaq Qoorngullu Qeqer-
tarsua tuttuerutissapput.
Tuttut kisinneqarnerini
paasineqarpoq, Nunatsinni
uumasut nakorsaasa pisortaat
Erling Hartmann Hansen ma-
lillugu, tuttut sinneruttut per-
lilinngitsut peqqilluartullu.
Akuerisassaq
Qeqertarsuarmi tuttut nungu-
nissaannik kommunalbesty-
relsip aalajangernera Nammi-
nersomerullutik Oqartussanut
ingerlateqqinneqarpoq akue-
ritinniarlugu - imaluunniit
ukiuunerani Qeqertarsuarmi
ukiuunerani aavartitsinissa-
mik kommunalbestyrelsip
kissaataa itigartissallugu.
Kommunip pilersaarutigaa
Nuummi aalisartut piniartullu
peqatigiiffiata tuttut 70-it
namminneq agguassagaat.
Sapaatit akunnerisa matu-
ma aallartinnerani kissaat Aa-
lisarnermut, Piniarnermut
Nunalerinermullu Pisortaqar-
fiup Avatangiisinut Pisorta-
qarfimmut ingerlateqqippaa,
tuttunniamissarlu pillugu Pin-
ngortitaleriffik tusarniaaffi-
gineqartussaalluni.
Kommunalbestyrelsip 10.
februar aalajangerpaa ukiuu-
nerani tuttunniamissaq pissa-
soq februarip 15-ianit 28-
anut. Taamaalilluni kommuni
namminersomerullutik oqar-
tussat avaqqutiinnarlugit ili-
orniarsaraa, kommunimmi
qinnuteqarnera ulluni marlus-
suinnarni suliarissallugu pif-
fissakifftuvallaaqaaq.
Usorunneq
Nuummi aalisartut piniartullu
peqatigiiffia 20. januar tuttul
Qeqertarsuarmiipput ataatsi-
miissutigaat, ataatsimiinne-
rullu kingorna siulittaasoq Ni-
kolaj Heinrich kommunimut
qinnuteqarpoq ukiuunerani
tuttunniamissaq periarfisseq-
qullugu.
- Malugeqqussavarput ilisi-
maneqarmat Qeqertarsuarmi
amerlasoorsuarnik tuttoqar-
mat, Nikolaj Heinrich allap-
poq.
Novembari naalersoq suku-
miisumik kisitsisoqarnerani
paasineqarpoq tuttut Qeqer-
tarsuarmiittut 70-it inoraat.
- Piniartut sisimiormiut ma-
niitsormiullu ukiuunerani u-
mimmanniarsinnaanerat eq-
qarsaatigigaanni Nuummi
umiatsiaararsortunut usorun-
narpoq, Nikolaj Heinrich
allappoq.
Umiatsiaararsortut Nuum-
mi taakkorpiaapput siorna
Nuup Kommuniani umim-
mannik nuussinissamut aker-
liusut.
Orniginarneq
- Umiatsiaararsortut ukiuune-
rani Qeqertarsuarmi tuttunni-
arnissaat akueriniarlugu aala-
jangerpugut, Nuup Kommu-
niani Suliffissaqartitsiniamer-
mut Inuussutissarsiornermul-
lu ataatsimiititaliami siulittaa-
soq Aggooraq Lynge, Atas-
sut, oqarpoq.
- Naliliivugut tuttut atugar-
liortut, kiisalu tuttut sinnerut-
tut tamugartugassaaleqisut.
Ukiuni kingulliunerusuni Qe-
qertarsuup Nuullu Akiata a-
kornat sikusarpoq, taamaalil-
lutik tuttut naggorinnerusu-
mut ikaarsinnaasarlutik.
- Umiatsiaararsortut tuttu-
nik 70-inik pisaqamissamin-
nul Namminersomerullutik
Oqartussanit akuerineqassa-
gunik tuttut nujuitsut ukiut
25-t matuma siorna Qeqer-
tarsuarmut inissinneqartut nu-
ngussapput. Taamatullu aaq-
qiinissaq orniginartinneruar-
put tuttut perlilernissaannut
naleqqiullugu.
- Kommuni Qeqertarsuar-
mut Qoorngullu Qeqertarsua-
nut tuttunik nujuitsunik inis-
seeqqisanersoq? Piffissap i-
ngerlanerani paasinarsiu-
maarpoq. Ukiuni makkunani
Nuup Kangerluani tuttut
amerlagisasaajunnaarsimap-
put, pinngortitalli pissusia
naapertorlugu siunissami tut-
tunik inisseeqqinnissaq pileri-
narteqqilersinnaavaa, Aggoo-
raq Lynge oqarpoq.
Nuummi kommunalbestyrel-
sip umiatsiaararsortut
februarip naajartornerani
Qeqertarsuarmi tuttunik
70-inik pisaqarnissaannut
akueraat. Ukiut 25-t
matuma siorna
Qeqertarsuarmut
Qoorngullu Qeqertarsuanut
kommunip tuttut nujuitsut
inissitai taamaalillutik
nungussapput
Kommunalbestyrelsen i
Nuuk har givet de lokale
jollefiskere lov til at skyde
70 rensdyr på Storøen i
slutningen af februar. Det
vil udrydde bestanden af de
tamrener, som kommunen
satte ud på Storøen og
Bjørneøen for 25 år siden.
Nuuk
Upemavillu
illoqarfittut
ikinngutigiilerput
NUUK(KK) - Nuuk illo-
qarfittut ikinngutitaaqqip-
poq; tassaavorlu Uperna-
vik.
Upernaviup borgmeste-
ria Niels Mattaaq Nuum-
mut siunnersuuteqarpoq
kommunit marluullutik im-
minnut qaninnerulissasut,
Nuummilu kommunalbe-
styrelsip ataatsimiinnerani
kingullermi tamanna akue-
rineqarpoq.
Upernavimmit kommu-
nit marluullutik akunner-
minni timersornikkut, kul-
turikkut, teknikikkut, inu-
ussutissarsiornikkut isuma-
ginninnikkullu suleqati-
giinnissaat kissaatigineqar-
poq.
Upernavimmit piuma-
neqaraluarpoq kommunit
ikinngutigiilernerannut up-
pernarsaat Upernaviup
augustip arfineq pingajuani
ukiunik 225-inngortorsior-
neranut atatillugu atsior-
neqassasoq.
Nuummiilli tamanna
naammassineqarsinnaan-
ngilaq, arfininngornermi
augustip qulingiluaani
Dronning Margrethe, prins
Henrik, prisesse Alexandra
aamma prins Joachim tiker-
aartussaammata.
Taamaammat Nuup si-
unnersuutigaa ikinnguti-
giinnermut uppernarsaat
Upernaviup nalliuttorsior-
nerani pinnani ullormi al-
lami atsiorneqassasoq.
Nuup Kommuneata illo-
qarfittut ikinngutigerii-gai
tassaapput Thorshavn,
Lyngby-Taarbæk, Tysk-
land-imi Cuxhaven, Cana-
dami Pangnirtung, Norge-
mi Kautokeino aamma
Alaska-mi Barrow.
Nuup Lyngby-Taarbæk
aqqutigalugu Sverige-mi
Huddinge, Island-inti Sey-
distjørdur, Finland-imi
Vanda aamma Norge-mi
Askim attaveqarfigai.
Aammattaaq Nuuk nuna-
ni avannarlerni illoqarfiit
pingaarnerit suleqatigiifti-
anni ilaasortatut Reykjavik,
Stockholm, Helsinki, Oslo,
Thorshavn, København
aamma Åland-ip qeqertaa-
ni Marienhamn attaveqar-
figai.
Qeqertarsuatsiaat Frede-
riksberg aamma Arsuk
ikinngutitut attaveqarfi-
gaat.
Kapisillit Norge-mi nu-
naqarfeerannguaq Maze
ikinngutitut attaveqarfigi-
lerniarlugu suliniuteqar-
poq.