Atuagagdliutit

Árgangur
Tölublað

Atuagagdliutit - 13.03.1997, Blaðsíða 7

Atuagagdliutit - 13.03.1997, Blaðsíða 7
Nr. 20 • 1997 7 7^lCaap'aj?'(/é/'a C/t GRØNLANDSPOSTEN Imigassaq? Pensionemissannut utaqqisariaqarpunga Vittus Michaelsen borgmesteritut ileqquliussanik pingaartitsinngitsutut pikkunneqarpoq TASIILAQ(KK) - 45-nik uki- ulik Vittus Michaelsen, ulluni 40-ni Ammassallip Kommu- neani borgmesteriusoq imi- gassamik pingaartitsinngillu- innartuuvoq. - Iminngemaveersaaqatigiit arlaannaannulluunniit ilaa- sortaanngilanga, kisianni i- nuusuttuararsuullungali aala- jangerpunga inuunera imigas- samut atulissinnartinniamagu, Vittus Michaelsen AG-mut oqarpoq. - Imminut omigisaqanngi- tsutut isiginngilanga, aamma- lu ikinngutigilluakkama nu- annisaqatiginissaat nuannari- sartorujussuuara. Allat imeru- sukkunik namminneq pissap- put, uanga iminngikkuma naammappoq. Inuuninni suli- assat isumagisassakka inuum- marillunga eqeersimaarlu- ngalu naapittarusuppakka. Taamaaliorlungalu ajornar- torsiutinik aaqqiiniartarpu- nga. - Kiisalu Tunumit politike- rillu inuulluataartut pillugit tusaamasarpassuit uppemar- samissaat kissaatiginngilara. Akerlianik isorineqartut aker- lerluinnaannik inuuneqarlu- nga aammalu inuit imigassa- mik ajomartorsiuteqameran- nut inuiaqatigiinnik pisuutit- sisartuunanga takutinniartar- para. Tamannami illit nam- mineq akisussaaffigaat. - Imaanngilaq imigassamut akerliugama. Imaassinnaallu- arpoq pensioneruma allanut akisussaajunnaarlunga immi- nuinnaq akisussaaffigileruma immiartorfimmut ataasinngu- artortalerumaartunga. - Taamanikkussamut taku- jumaarparput. Maannarpiaq aprilip arfineq pingajuani kommunambestyrelsimut qi- nersinissaq aallunniarallarpa- ra. Piniariartameq Vittus Michaelsen borgme- steritut nalinginnaanngilluin- nartutut piukkunneqarpoq. Borgmesterip issiaviani is- siagaluarluni nunaqarfimmi isortumi piniartutut tunulia- qutaqarnini puigorsimanngi- laa. Pappiaralerinini qasu- narsiinnaraangat eqqarsaatini sioma aasakkut avannamut qilaluarniamerminnut nan- nunniamerminnullu sangutit- tarpai. Piniariarneq ukioq mannattaaq peqqittussatut ne- riuutigisani, Vittus Michael- sen ukiuni tulliuttuni sisamani Ammassallup Kommuneani borgmesteriugaluaruniluun- niit. Kisianni aamma Vittus Michaelsen assassullaqqis- suuvoq. Nunaqarfiit innaalla- gissiorfiini nakkutilliisutut ilinniareerluni 1983-imit 1989-imut siullermik Isortu- mi kingomagullu Kuummiuni innaallagissiorfinnik nakku- tilliisuuvoq. 1989-imi ilaquta- riit Tasiilamut nuupput, Vit- tus aamma Dibo Mikaelsen- ikkut meeqqamik katillugit tallimat ilinniarluamissaat a- nguniarusukkamikku. Ukiuni tulliuttuni pingasuni kommu- nimi innaallagissiorfrit talli- mat akisussaaffigai, 1992- imili piniartunngoqqippoq; inuuniutigalugu nuannarisani. Siusinnerusukkuttaaq Vit- tus Michaelsen-ip piginnaa- neri inunnit allanit piumane- qartarput. 1967-imili peqati- giifftil assigiinngitsut siuler- suisuinut ilaasortaasarsima- voq. 1971-imi Isortumi ilagiit sinniisaannut qinigaavoq. 1957-imit 1983-imut Isortumi bygderådimut ilaasortaavoq, nunaqarfillu sinnerlugu 1979- imit 1983-imut kommunalbe- styrelsimut ilaasortaalluni. Politikimik suliaqarnini unitsillatsiariarlugu 1993-imi Vittus Michaelsen kajumis- saameqarpoq, kommunalbe- styrelsimut qinigassanngor- teqqeqqullugu, Siumullu sin- nerlugu qineqqusaarami 35- init taaneqarluni iserluni. Anders Andreassen borg- mesterinngorpoq, Vittus Michaelsen 1. viceborgme- sterinngortoq. Anders Andre- assen februarip aallaqqaataanit Tasiilami KNI-mut distrikt- schefmngortinneqarmat (ator- fimmut pingaarutilimmut tas- sunga tunumiunit siullersaal- luni) Vittus Michaelsen borg- mesterinngortinneqarpoq. Vittus Michaelsen taamaa- lilluni ulluni 40-innami borg- mesterip issiaviani issiavoq, aalajangereerporli ukiuni tul- liuttuni sisamani sulinissami- nut piareersimalluni, qinersi- sartut aprilip arfineq pingaju- ani kommunimi siuttutut toq- qassappanni. Aj omartorsiutit aaqqinneqassapput AG:- Suna qineqqusaarutiga- ajuk? Vittus Michaelsen: - Maan- na kommunalbestyrelsip uki- ut sisamat matuma siorna anguniagaasa pitsaasut inger- laannamissaat ingerlatiinnar- usuppara. Ammassallip Kom- munea mikisunnguuvoq ikit- tunnguanik iluaqutissalik a- jornartorsiuterpassualillu, i- laatigut isumaginninnikkut suliffissaqartitsiniarnikkullu. Ajornartorsiutit angisoor- suupput, tamanna nassueruti- gissavara, qaangerneqarsin- naappulli. - Amamgivat ikiortigilluar- parput, qanittukkullu Ta-sii- lami timersortarfik nutaaq ammarparput. Ilaqutariit ajor- nartorsiutiminnik qaangiinia- piloortut suliniuteqarfiginis- saat anguniagaraarput. A- ngerlarsimaffinnut ornigut- tartutsinni tamit pissusaannik ilisimasalimmik perorsaasu- nillu pingasunik atorfinitsitsi- vugut. Inuuniamikkut atukkat artomartut kommunimi suli- sunit isumagineqarnissaat, taamaalillutalu sapinngisamik najukkatsinni innuttaasut at- taveqarfigillualernissaat pi- ngaaruteqarpoq . - Aalisarneq Ammassallip Kommuneata siunissaraa, Vittus Michaelsen oqarpoq, neriuutigaalu Kuummiuni Royal Greenland-ip tunisassiorfiata tulaassuiffigineqarnera pitsaanerujussuanngussasoq. - Fiskeriet er fremtiden for Ammassallip Kommunea, siger Vittus Michalesen, som håber på en langt bedre indhandling til Royal Greenlands fabrik i Kuummiut. - Tasiilami inissaaleqineq ajomartorsiutigaarput, kisian- nili ukiut tamaasa Namminer- sornerullutik Oqartussat sule- qatigalugit inissiarpaalunnik sanaartortitsisarpugut, taak- kulu innuttaasut, aammattaar- lu utoqqaat innarluutillillu inissaqartinniarneqarnerinut tapertarilluarpagut. - Angisuunik tallimanik nunaqarfeqarpugut, sapinngi- samillu inuunermut pingaa- ruteqarluartunik suliniuteqar- figaavut, ilaatigut innaallagis- siorfinnik imeqarfinnillu kii- salu innuttaasut illuinik piler- somerisigut. Aap nunaqarfi- gut, soorlu Nuup nunaqarfii- nut naleqqiullutik atugarissa- arfiunerupput, nunaqarfinnilu toqqissisimanissaq siumukar- nissarlu suliassaraarput. Nu- naqarfiit atugarliorfiugaanga- ta inuttai illoqarfinnut nutsi- lertarput, taamaattoqartame- ralu pitsaavallaanngilaq. - Suliffissaaleqineq ajor- nartorsiutitta annerit ilagaat. Ajornartorsiutinik aaqqiini- artamerit arlallit aallutaraa- gut, ilaatigut kommunip allaf- feqarfia aqqutigalugu, tassa- nilu nunami imaanilu suliniu- tinik aallartitsisinnaasunik su- lisoqarpugut. - Kommunalbestyrelsimi nutaami suliassatta pingaar- nersaraat inuusutissarsiutiti- gut suleqatigiiffittaaq, taanna- lu Namminersomerullutik O- qartussat kommunillu suleqa- tigiillutik ingerlatilersima- vaat. Suliassarpassuit aaqqiif- figineqarnissaminnut utaq- qipput, qularinngilaralu sulif- fissarpassuit aallartinnissa- minnut utaqqiinnartut. Kom- munitsinni periarfissarpasu- aqarpugut, inuussutissarsiuti- tigut suleqatigiiffiup suliari- sinnaasaanik. Aallaqqaammulli nikinneq - Kuummiuni Royal Green- land-ip tunisassiorfia sooru- nami namminersorluni inger- lavoq, kisiannili suliffeqarfi- up, Namminersomerullutik Oqartussat kommunillu sule- qatigiilluamermikkut taman- na pilersitaraat, borgmesteri erseqqissaavoq. AG: - Kisianni Kuummiu- nut tunisassiorfimmut tulaas- suineq ingerlanerliormat isertuunneqanngilaq ? Vittus Michaelsen: - Aap, kisianni aalisartut ajorilin- nginnerini kingumut qiviar- toqartariaqarpoq. Ammassal- lip Kommunea piniartoqarfi- usinnarluni aalisartoqarfim- mut ikaarsaaleruttorpoq. Taa- matut ineriartorneq kitaani ukiorpassuit atorlugit ingerla- simavoq, Tunumili sooruna- mi allanngoriamermut, inup- passuit ulluinnami inuuneran- nut pingaaruteqartumut pif- fissaqarluartariaqarpugut. - Aamma misigisimavugut piniartuusinnarluta aalisar- tunngomissamut ikaarsaariar- nitsinni aallartilluarsimaval- laarata. 1980-ikkut naaleme- ranni aalisakkanik misissuut »Adolf Jensen« kommunimi misileraalluni aalisartitsivoq, imartatsinnili aalisakkat naammattumik paasisaqarfi- ginissaannut naammanngitsu- mik. Misissuinerit amigartut peqqutaallutik Nuummi isu- maqartoqalerpoq Tunumi aa- lisakkat amerlasoorsuunngin- namik naammanngitsut. - Pitsaanerujussuarmik aa- lisakkanik misissuisoqartuup- pat nungusaataanngitsumik aalisarsinnaaneq paasisaqarfi- gineqarsinnaasoq isumaqar- pugut, qujanartumillu kom- munip innersuussuteqamera- tigut misileraalluni aalisarneq 1990-ikkunni aallarteqqinne- qarpoq. - Aalisartortagut 1993 tikil- lugu angallatinik sakkunillu pisiniarnissamut ESU-mit taarsigassarsinissamut itigar- tinneqartarsimapput, taman- nalu aammattaaq piniartuu- nermiit aalisartunngornissa- mut ikaarsaariarnissamut akomuseeqataasimavoq. Aalisarneq siunissaavoq - Isortumi piniartup emeriga- luaraanga isumaqarpunga Ammassallip siunissarigaa aalisarneq, Vittus Michaelsen oqarpoq. Ikaarsaari arneri i naammassissagutsigu pisaria- qartitatsinnik atortulemeqar- tariaqarpugut, maannalu aq- qutissaq qiteqqutinngilarpul- luunniit. - Aamma isumaqarpunga piginneqatigiittalernissamut isuma aalisartoqarfittut pit- saasutut inuulernissatsinnut aqqutissat ilagisinnaagaat. Taamaammat piginneqatigiit- tameq tamatumalu periarfis- sarititai pillugit paasisitsinia- affigineqamerusariaqarpugut. Aalisartut piniartullu angalla- tinik atortunillu piginneqati- giinnissaq .piareersimaffigisa- riaqarpaat, tassami inuit qu- laatiinnarlugit pilersitsisameq isumaqanngilaq. - Taamaammat kommunal- bestyrelsip atuuffigisassaani ukiuni sisamani tulliuttuni piniartuunermiit aalisartuu- nermut ikaarsaarnissaq aal- lunnerusariaqarpoq, arriitsun- nguusussaammat ajornartor- siorfiungaatsiarlunilu, taak- kuli aqqusaarnissaat pisari- aqarpoq. Nuummit ungasissorsuuvoq AG: - Nuummi Namminersor- nerullutik Oqartussanit Ta- siilami inuiaqatigiinnut unga- sippallaartutut misigisimavi- uk? Vittus Michaelsen: - Misi- littakkakka naapertorlugit naalakkersuisut ajomartorsiu- tigut paasisinnaanerusarpaat namminneq isiminnik taku- gaagamikkit. 1995-imi uper- naakkut naalakkersuisun- ngortut sivisujaamik Tasi- ilamukanngillat, maannali naalakkersuisunut ilaasortat amerlanersaasa tikeraareer- paatigut. Kingullermik naa- lakkersuisunut ilaasortat Be- nedikte Thorsteinsson aamma Konrad Steenholdt timersor- tarfittaatta ammameqamera- nut atatillugu tikeraarput. - Atuarfimmi inissakillior- nerput Konrad Steenholdt- imut takutipparput, atuarfiul- lu pitsaavallaannginnera ali- anartutut isigaa. Konrad Steenholdt-ip neriorsorpaat- igut meeqqatta atuartitaaner- minni pitsaanerusunik atu- gaqalemissaat sulissutiginiar- lugu. Qujanartumillu timer- sortarfittaamitsigut atuarfiup eqaarsaartarfia ininut atuartit- siffiusunut allanngortitersin- naalerparput. - Taanna inuit aatsaat tike- raaraangamitigut Tunu pillu- gu paasinninnerulertameran- nut assersuutit ilagaat, Vittus Michaelsen oqarpoq. Ammassalimmi kommunimut qinersinissaq eqqoriaru- minaappoq TASIILAQ(KK) - Kina aprilip arfineq pingajuani qinersinerup kingoma Am- massallip Kommuneani borgmesterinngussava? Aap, tamanna nalorni- narpoq, kommuninilu 18- ini qinersinermi kommuni- mi tassani qinersinerup inernissaa eqqoriarumi- naannerpaavoq. Ammassallip Kommune- ani qinersinissami siunertat ukiut sisamat matuma si- orna siunertaasunit allaa- nerupput. Siullermik kommunalbe- styrelsimi ilaasortat 13- igaluartut qulingiluaannan- ngortinneqarput. Qinersi- sarnermut inatsimmi nu- taami allassimavoq kom- munit 2.001-init 3.000-inut inullit taamaallaat qulingi- luanik ilaasortaqarsinnaa- sut, kommunillu 3.001-init 4.000-inut inullit aqqanilin- nik ilaasortaqarsinnaasut. Ammassallip Kommuneani inuit 3.001-it angusiman- ngilaat, taamaammallu kommunalbestyrelsimi i- laasortat qulingiluaannaa- sinnaallutik. Ilaasortat 13- iusinnarlutik qulingiluaan- nanngonierisigut qineqqu- saartut ataasiakkaat qini- gaanissaat ajomarneruler- poq. Aappaatigut kommuni tamakkerluni qinersivim- mut ataatsimut kattunne- qarpoq. Maannakkut kom- munalbestyrelsimi Siumut arfineq pingasunik Atassul- lu tallimanik ilaasortaqar- poq. 1993-imi Ammassal- lip Kommuneani qinersi- nermi Atassut 607-nik taa- neqarluni ajugaagaluarpoq, Siumut »taamaallaat« 583- init taaneqartoq. Siumup kommunalbestyrelsimi a- merlanerussuteqalerneranut peqqutaavoq partiip inissa- nik »akikitsunik« tunine- qamera. Tiniteqilaami Siu- mup qinigassanngortitaa 53-iniJ taaneqarpoq, Atas- sutip qinigassanngortitaa 50-init taaneqartoq. Kuum- miuni Siumut marlunnik ilaasortaatitaqalerpoq Atas- sut ataatsimik ilasortaatita- qalersoq, 99-98-init taane- qartunik. Tasiilamilu Siu- mut pingasunik Atassullu marlunnik ilaasortaatitaqa- lerpoq, 307-303-nit taa-ne- qartunik. Tassanissaaq na- ligiittoqangaatsiarpoq. Pingajussaannik qinersi- nissamut matumunnga Ammassallip Kommuniani qinigassanngortittut amer- lanerungaatsiarput. 1993- imi partiit annerit marluk, Siumut Atassullu kisimiip- put. Kulusumi Inuit Ataqa- tigiinnit ataaseq qinigas- sanngortikkaluarpoq, pi- ngasuinnarnilli taaneqar- poq. Maanna Inuit Ataqati- giit Akulliillu Partiiata immikkoortortaqarfittaava kommunalbestyrelsimut qi- nigassanngortitsipput, taa- matullu kattusseqatigiinnik qinigassanngortittoqassa- soq eqqartomeqarluni. Ammassallip Kommuni- ani qinigassanngortittut i- maaginnavipput.

x

Atuagagdliutit

Beinir tenglar

Ef þú vilt tengja á þennan titil, vinsamlegast notaðu þessa tengla:

Tengja á þennan titil: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Tengja á þetta tölublað:

Tengja á þessa síðu:

Tengja á þessa grein:

Vinsamlegast ekki tengja beint á myndir eða PDF skjöl á Tímarit.is þar sem slíkar slóðir geta breyst án fyrirvara. Notið slóðirnar hér fyrir ofan til að tengja á vefinn.