Atuagagdliutit - 13.03.1997, Side 9

Nr. 20 • 1997
9
GRØNLANDSPOSTEN
Nunatsinni pisortat kalaallisut
oqalussinnaasariaqarput
Naalakkersuisut siulittaasuat Lars Emil Johansen suliffeqarfissuit qullersaqarfiini kalaallisut
oqalussinnaasut amerlaneruterusuppai
Kalaallit Nunaanni Pisortat Sungiusarfiata peqatigiiffiata Formanden for Grønlands Personale- og Lederudviklings-
siulittaasua, Per Schor Olsen Katuami center, Per Schor Olsen byder velkommen til
isumasioqatigiinnissamut tikilluaqqusisoq. direktionsseminaret i Katuaq.
NUUK(JB) - Qullersat isu-
masioqatigiinnissaannik mar-
lunngornerup ullaavata tu-
ngaani naalakkersuisut siulit-
taasuat Lars Emil Johansen
Katuami ammaagami Nunat-
sinni suliffeqarfmni annersu-
ni pisortanik 30-nik nersua-
laarinninnani oqaassinerusu-
tut nipeqarpoq.
Isumasioqatigiinnut - mar-
lussuinnaat kalaalliusut - o-
qameratut kalaallisut oqaluf-
figissanngilassi. Taamak o-
qamermigut qinngasaarerpa-
luppoq aqajanngormersaari-
niarluni. Sunaaffali oqalugi-
amerani oqaatsit pingaameru-
tinneqartut. Eqqartorpaa ka-
laallit suliffeqarfii Kalaallit
Nunaannut attuumassuteqar-
nerat.
Pisortaq pitsaasuussaguni
piginnaanissai arlallit Lars
Emil Johansen-ip eqqartorpai.
- Pisortaq aalajangersima-
suuvoq, nassuiaavoq. - Im-
mikkut piumaffigineqarsin-
naasoq. Imaanngilaq pisortat
pikkorissartarnerini ilinniar-
sinnaasai apeqqutaasut, aam-
mali attaveqaqatigiissinnaa-
neq, suliakkersuisinnaaneq,
kiisalu pisortatut atorfeqar-
nermi naammattoornerlussin-
naasanut akiuussinnaassuse-
qameq. Aporfissat tunngavi-
galugit pisortap piginnaasai
nalilerneqartarput. Iluamik i-
ngerlagaangatta tamatta qaa-
ngiisarpugut.
Oqaatsit
sapinngittariaqarput
- Sulisut suliffimmut inuia-
qatigiinnullu attuumassute-
qartut oqaloqatigisinnaaneri
paasisinnaaneri silatusaartu-
mik pisortatut ingerlasinnaa-
nermut tunngaviulluinnarput,
oqarpoq.
- Nunatsinni pikkorissunik
amerlasuunik pisortaqarpu-
gut, pingaartumik angusaat
eqqarsaatigalugit. Qaquti-
goortuunngilarli pisortat taa-
maattut pikkorissut ajutooru-
tigisaraat suliffimmut inuia-
qatigiinnullu attuumassute-
qartut paasisinnaanngikkaa-
ngamikkit.
- Taamaattumik isumaga
malillugu pingaaruteqarluin-
narpoq kalaallisut attaveqa-
qatigiissinnaaneq. Oqalutsit
pikkorissorpassuit nikanar-
sarnianngikkaluarlugit, paa-
sineqartariaqarpoq oqalutsit
aqqutigalugit inuiaqatigiit
nalilerneqarsinnaanngimma-
ta. Aviisini oqallinnerit eq-
qarsaatiginngilakka - ima-
luunniit naalakkersuinikkut
oqallinnerit. Inuiaqatigiit ava-
tangiisillu inuinnaat ersersit-
tarpaat, taakkunanngalu ma-
luginnitsitsisuusarput.
- Qinnuigissavassi sumiu-
ussusersi malartaaserfiginiar-
pallaassanngikkissi, isumma-
tulli pitsaasutut oqaatiginera
paasiniaqqullugu. Isumaqar-
punga pingaaruteqarluinnar-
toq, suliffeqarfik soorlu
Grønlandsbanken qullersat
akornanni ataaseq kalaallisut
oqalussinnaassappat. Taa-
maapportaaq suliffeqarfiit an-
nerusut allat soorlu Royal
Greenland, Grønlandsfly al-
lallu. Pisortat avatangiisimin-
nik attaveqarsinnaanngitsut
malugisinnaanngilaat suliffe-
qarfitsik inuaqatigiinni qanoq
inissisimanersoq.
- Soorunami tamakku malit-
tarisassiuussinnaanngilagut,
kaammattorusuppassili sule-
qatit inuiaqatigiinnilu avata-
ngiisit toqqaannartumik atta-
veqarfigisinnaanissaanut pis-
susissamisoortumik piumasa-
qaat misilillugu eqquutsinni-
aqqullugu.
Nunarput ukiut 25-t
qaangiuppata
- Siunissami pisortat qanoq
ittuussanersut paasiniassagut-
sigit pisariaqarpoq nalilemi-
assallugu ukiut 25-t tulliuttut
Nunarput qanoq ineriartussa-
nersoq. Imaluunniit Nunarput
qanoq ineriartortikkusunne-
ripput, Lars Emil Johansen
nangippoq.
- Nunatta piniameq aalisar-
nerlu kisiisa tunngavigalugit
nunat allanut niuernermik
inuussutissarsiorfiuaannassan-
ngilaq. Uulia, gas aamma aat-
sitassat, takomarissat takku-
tissapput kiisalu imermik ni-
lannillu nunanut allanut niu-
ertalissaagut.
- Oqaatsit oqaaserineqartut
tassaassapput kalaallisut, qal-
lunaatut tuluttullu, kingulleq
maannamemit annertunerusu-
mik. Taamaattumik pisortaq
kalaaleq tuluttoorsinnaassaaq.
Allaqquttussaanngitsumik o-
qaatsit taakku avammut atta-
veqaqatigiissutaassaput. Taa-
maattumik tuluttut oqaluttar-
lusi! Tuluttut ilinniaritsi!
Finish
Naalakkersuisut siulittaasuata
oqalugiarnermi naggataata’-
tungaani pisortat kalaallit eq-
qartorpai.
- Qujanartumik kalaallisut
oqalusilinnik pikkorissunik
amerlasuunik peqarpugut,
Lars Emil Johansen oqarpoq.
- Attaveqaqateqarsinnaapput,
inuiaqatigiit avatangiisitik
paasisarpaat, pitsaasumillu
attaveqaqatigiissinnaanermut
piumasaqaatit tamaasa pigin-
naasaqarfigaat. Akerlianilli
allanik amigaateqarput, tassa-
lu pingaartumik naalagarsior-
neq eqquilluartamerlu.
- Piffissaq eqqorlugu suli-
artortameq eqqarsaatiginngi-
lara, sulinermili eqquilluartar-
neq. Ileqqoq tassaasoq sulia-
mik kusanartumik naammas-
siineq.
Ippassaanikkunni suleqatit
pingasut ataatsimeeqatigisak-
ka suliaqarfimmi aalajanger-
simasumi sulisoqarnerup pil-
lugu kisitsinik qinnuigaakka.
Sulisut marluk kalaaliupput
qallunaarlu ataaseq, suliso-
qamerlu pillugu kalaallit pit-
saasumik nassuiaassipput,
kisitsisitaali eqqunngillat. Ki-
sitsisit atorfissaqartippakka,
ilisimasammi uppemarsillu-
arsimasut isumaqatiginiakka-
mut saqqummiutissallugit nu-
kittorsaataapput. Sulisup qal-
lunaap quppersakkamini qup-
pemeq 148 qupperpaa oqarlu-
nilu, ima imalu sulisoqarpoq,
atorfiit taamak taamallu a-
merlatigisussat. Suna ajorpa.
- Ilaanneeriarluta kalaalli-
sut aalajangersimalluinnartu-
mik oqamissaq sapersaatigi-
sarparput, isumaqatigiissutini
pilersaarusiomemilu eqquil-
luarneq ajomartoorutigisarlu-
tigit. Naalakkiinemi isuma-
qatigiinnemilu tooqqaannar-
tumik iliomissaq mamiana-
ngajassinnaasarpoq. Aalaja-
ngersimasunik piumasaqaa-
teqarnissaq ittuujuisaarneru-
sinnaavoq, suullu toqqaan-
nartumik oqaatiginissai ajor-
narsinnaallutik. Taamaattu-
mik uanga nammineerlunga
ilaanneeriarlunga ajutoortar-
simavunga, pisariaqartarpor-
mi oqaatigisassat eqqortumik
oqaatigissallugit.
- Tamatuma saniatigut ava-
tangiisitsinnut suleqatitsin-
nullu piumasaqaatigut aamma
nammineq eqquutsittariaqar-
tassavagut. lluaqutaanngilaq
eqiasuinnermik, nikallujuis-
susermik eqquilluamissamil-
lu piumasaqarutta, nammi-
nerlu pisortatut iluarisatsinnik
takkuttarlutalu qimaguttarut-
ta.
Peqqissumik inuuneq
- Qularinngilaralu peqqissu-
mik ileqqorissumillu inuugut-
ta pitsaanermik pisortanngor-
sinnaasugut. Nammineq ta-
manna misilittagaqarfigaara,
isumaqarpungalu pisortatut
pitsaasumik ilaqutariittut i-
nuuneq piginnaasatut allatulli
pingaaruteqarluinnartoq. Taa-
maattumik siunissami pisor-
tamut piumasaqaataavoq ileq-
qorilluni inuunissaq.
Naggasiut
- Naggasiullu isummerfigeru-
suppara, Kalaallit Nunaanni
pisortamut piumasaqaat pi-
ngaartorujussuusoq attaveqa-
qatigiissinnaaneq. Naammas-
sisat pitsaasut ajunngeqaat,
suliffeqarfiulli inuiaqatigiinni
inissisimaneranik ilisiman-
ninneq piumasaqaataavoq,
suliffeqarfik eqqortunik an-
ngussisamissaanut, inuiaqati-
giinnullu avatangiiserisanut
ilisimasaqanngikkaanni ami-
gartunik ajortunillu isumaqa-
tigiinniarnerni angusaqarto-
qassaaq, attaveqamiameq pit-
saanngitsoq kiisalu kulture-
qamikkut oqaatsitigullu sat-
taasiinnartutut ileqqulersor-
nermik kinguneqassalluni.
- Immissinnut aperigitsi: -
Tamanna allanngortinniarlu-
gu qanoq iliorsinnaavugut?!
Naammassisat pitsaasut sulif-
feqarfxup ilisarnaataanik tu-
saamaneqarneranillu allan-
ngortitsisinnaanngillat. Pisor-
taasut suliffeqarfimmut aam-
malu inuiaqatigiinnut malin-
naallutik iserluarsimasaria-
qarput.
Lars Emil Johansen nagga-
siilluni qullersat isumasioqa-
tigiittut kaammattorpai pisor-
tanik pitsaanerpaanik suleqa-
tigiissitalioqqullugit. - Sule-
qatigiit ikittunnguit, naalak-
kersuisut siulittaasuat oqar-
poq, - pikkorinnerpaammi a-
merlasuut piginngilagut. Su-
leqatigiit paasiniartariaqar-
paat pisortat kalaallit kiisalu
kalaallit pisortaat qanoq pi-
ginnaaneqassanersut. Isuma-
qarpunga ilaatigut isummer-
toqartariaqartoq pisortaq ma-
lunniuteqanngitsoq peerne-
qartariaqartoq, pisortalli nu-
taanik isummersinnaasut ma-
linnaalluartullu taarsiunne-
qartariaqartut. Pisortat suli-
sullu akornanni annertune-
rusumik suleqatigiittoqartari-
aqarpoq. Oqartussaanerit o-
qartussaannginnerillu attave-
qamerusariqarput.
Direktørerit
oqallissaarisut
Isumasioqa-
tigiinnermi
sammisat
NUUK(JB) - Kalaallit Nu-
naanni Pisortat Sungiusar-
fiat ippassaq Katuarmi qul-
lersanik isumasioqatigiisit-
sivoq, naalakkersuisut siu-
littaasuat Lars Emil Johan-
sen ammaanersiorluni »pi-
sortaq kalaaleq« oqalugia-
atigaa (quppernermi takuuk
- aaqq.). Naalakkersuisulli
siulittaasuata torrullugit
isumaasa saniatigut isuma-
sioqatigiinneq allaalluin-
narpoq. Pisortalli qallu-
naatut oqaluttuunerusut
takkuttut lupaatorsimagu-
narlutik kalaallit suliffiini
pisortaasa oqaatsitigut kul-
turikkullu amigaatitik eq-
qartorusutsalerlugit.
AG-p aaqqissuunneranut
killigititap naanerata ki-
ngorna amerlanerit tilloq
taanna sammineqarjrut.
Ilaatigut eqqartorneqarput
pisortanut ilinniarfiusin-
naasut assigiinngitsut, saq-
qummiussisuullutik Dansk
Management Forum-imi
siunnersortimit Dan Mor-
tensen-imit, Pisortat kattuf-
fiani ilinniartitsinermut pi-
sortaq Lise Frandsen kiisa-
lu niunermut ilisimatusar-
ftk Niels Brock-imi vicedi-
rektør Henning Lindhardt.
Ullup-qeqqasiortoqareer-
mat Dansk Management
Forum-imi vicedirektør
Finn Steen-Andersen oqa-
lugiarpoq qulequtaralugu
»Aaqqissuussineq killissa-
nik qaangiisoq«. Taanna
svenskit ineriartortitaraat,
amerlasuullu isumaqarput
Kalaallit Nunaannut pi-
ngaaruteqarlualersinnaa-
soq. Ineriartortitsinermut
suleriaasiuvoq, Sverige-mit
Danmark-imi nunanilu
avannarlemi allani atorne-
qalersimasoq, sulisut oqar-
tussaanerannut, paasinneri-
aasiannut, pintoorussune-
rannut kiisalu inuttut aki-
sussaassuseqarnermut ine-
riartortitsinemut sakkussa-
nik arlalinnik imaqartoq.
Taanna iluaqutsiullugu su-
liffeqarliit pisortatigut aqu-
tsinikkullu sulianut oqali-
saasoqarluassaaq, ilaatigut
pisortat suliassanik sulisu-
nut agguaassisarlutik.
Finn Steen Andersen-ip
saqqummiuppaa qangatut
aaqqissuusseriaatsip akor-
nutai aaqqissuussinermut
killissanik qaangiisumut
naleqqiullugu, aaqqissuus-
sinikkullu iluaqutit akomu-
tillu assersuusiorfigalugit.
Oqalugiaat nalunaaqut-
tap akunnerani suleqati-
giikkuutaanit oqallisig-
ineqarpoq, saqqummiussi-
nermilu oqallinneq nan-
geqqinneqarpoq, AG-llu
quppemera manna naant-
massineqareersoq suli i-
ngerlanneqarpoq.
Isumaqatigittoqarporli
Kalaallit Nunaanni Pisortat
Sungiusarfiata peqatigiiffia
siunissaqarluartoq. Siunis-
sami peqatigiiffiup neqe-
roorutigisinnaasai pisari-
aqaitinneqarluaiput.
-i AG er der også
SMÅ ANNONCER