Atuagagdliutit - 13.03.1997, Page 10

10
Nr. 20 • 1997
------—-------------
GRØNLANDSPOSTEN
POLITEEQ PINGAARNIA-
KUJUNNGITSOQ
Kristian Sfngertåt-ip ajornartorsiutinik aaqqiiniarnermini nammineq iliuutsini sakkortooq
atorusunnerusarpaa
Nunagisamut politiitut suliar-
torluni uterneq pitsaasorta-
qarlunilu ajoqutissartaqarpoq.
Inuit sullitassat ilisarisima-
nissaat pitsaasuuvoq; oqaasii,
kulturii eqqarsariaasiallu.
Kisianni aamma inuit ilisa-
risimavallaarneqalersinnaap-
put, siumut pisussanik takor-
luuisameq, naapertuilluami-
arneq, ilumoorussineq taa-
maalillunilu innuttaasunik a-
taqqineqameq atorunnaarsin-
naalluni.
Vicepolitikommissær-ip -
tunimiullu 42-nik ukiullip,
Kristian Sfngertåt-ip tamanna
Tasiilap politeeqarfiani pisor-
tatut sulinermini eqqumaarif-
figilluarpaa.
Taamaammat nammineq
periaatsini sakkortooq atorlu-
gu aaqqiiniartarpoq. Tassami
Kristian Sfngertåt piet hein-ip
qitsuutaatut aqqusiniinnar-
miittutut ittuuvoq: Imminut
pigisuuvoq.
- Naamik, pingaartorsior-
lunga inuulersinnaanngila-
nga, Kristian Sfngertåt qun-
gujuumilluni oqarpoq. Suul-
luunniit allanngortinnagit o-
qaatigisariaqarput. Taamaat-
toqanngippat ilunni katersui-
innalissaatit, naggataagullu
inissaaruttutut ilerpata immi-
nut aqussinnaajunnaassatit
iliuutsitillu nakkutigisinnaa-
junnaarlugit.
- Taamaammat ernerlutit
qaangiiniapallattarnissaq ta-
manut ajunnginneruvoq. Si-
laannaq atoruminarnerulis-
saaq ingerlaqqissinnaalissaa-
gullu. Isorisatoqqat kaasar-
fimmi pujoralattulli naleqan-
ngitsigaat.
Skjoldungen
Paulus Kristian Mathias Tit-
tus Sfngertåt nunaqarfimmi
Skjoldungen-imi 4. april
1954-imi inunngorpoq.
Kristian Sfngertåt-ip inuu-
nerminik aallartiffigisaa isu-
malluamarpallaanngilaq.
Kristian tunumiup arnap
Skjoldungen-imeersup silasi-
orfimmilu Timmiarmiuni, nu-
naqarfiup kujatinnguaniittumi
igasup qallunaap naapinneri-
sa kinguneranik inunngorpoq.
Naapinnerat ilaqutariit Sf-
ngertåt-ikkut nuannarival-
laanngilaat, ilaqutariillu ni-
ngiuat, Kristiaap aanaa, sunik
tamanik aalajangiisartuuvoq.
Aanaata panimmi Beate-p
igasoq Kristiaallu inoorlaaq
ilagalugit Danmarkimut
nuunnissaa akerlilerluinnar-
paa. Akerlianik pania angum-
mut qallunaamut asanninner-
minut pillaatitut inuunermi
sinnerani ueqarani inuunissa-
minut pisussaaffilemeqarpoq.
Aanaap oqaasii inatsisaapput,
aatsaallu Kristiaap amaata to-
qungajalerluni amami aalaja-
ngemera uniorlugu iliuuse-
qarpoq.
Kristiaat Skjoldungen-imi
aanakkumini, Nina aamma
Henrik Sfngertåt-ikkunni pin-
ngoriartorpoq, 1954-imit
1965-imut, taamani nunaqar-
fik inuerutitaammat.
- 1950-ikkunni meeraallu-
tik Skjoldungen-imiinninni
nunarsuaq najukkat qanoq
takorloortarpiuk?
- Kusanaqaaq. Inuit 150-it
missaanniippugut, naallu Ta-
siilap Nunallu Isuata akor-
nanniilluta avinngarusimaga-
luaqaluta nunaqarfimmi inuu-
neq misigisaqarfigilluarpara.
Aasakkut Skjoldungen-ip eq-
qaa kiallunilu qorsooqqitta-
qaaq, nukappiaqqamullu
uummaarissumut pinngorti-
tami sammisaqamissamut pe-
riarfissaqarluarpoq. Susassaa-
leqinngisaannarpugut.
- Nunaqarfimmi piniameq
aalisamerlu inuussutissarsiu-
taavoq artomartoq. Pigissaar-
torsuunngikkaluarlutalu mee-
raanera misigisaqarfigilluar-
lugu atorpara. Aataga piniar-
tuissuuvoq, naallu ataatama
anaanagalu Tunumut qimak-
kaluarluta ukiut ingerlanerini
tunissutinik nassittuarpaati-
gut, atisanik pinngussanillu
aalisaatinillu. Amigaateqarlu-
ta misiginngisaannarpugut. -
Nunaqarfik 1960-ikkut qiteq-
qunneranni inuerutitaanissa-
mi tungaanut Poul Hennings-
imit aqunneqarluarpoq, taas-
sumalu illersortutullusooq pi-
vaatigut. Inunngorama Poul
Hennings oqarsimavoq: -
Qallunaamik allamik Skjol-
dungen-imut pisoqarpoq.
- Taamaalillutalu marlun-
ngorpugut!
Tiniteqilaamut
uteqqinneq
- Qanga Skjoldungen qimap-
piuk?
- 1965-imi Anaanaq Dan-
mark oqarpoq Skjoldungen-ip
ammatiinnarnissaa akisual-
laartoq, taamaalillunilu inue-
rutitaavoq. Skjoldungen-imi-
ut Kuummiunut nutserput.
Uninngaannarusunnerluta noo-
rusunnerlutaluunniit aperine-
qanngilagut - nuussaguttalu
sumut nuukkusunnerluta.
Oqartussaasut oqarput Kuum-
miunut nuussasugut, taamani
nunaqarfissuartut aalisamer-
mik inuussutissarsiuteqarfit-
tut ineriartortinneqaleruttor-
toq: - Kuummiunukarlusi aa-
lisamiaritsi. Ilaqutariit tamar-
mik immikkut illussaqareer-
put.
- Tamannalu ilumoorpoq,
kisianni skjoldungen-imiut
Kuummiunut pigamik sungi-
ussiniapiloorput, asimioqar-
fimmiutut akerartomeqartar-
pugut aammalu silaqarluan-
ngitsutut isigineqartarluta.
Qinngasaarneqangaatsiartar-
pugut.
- Naggataagut tamanna aa-
nakkuma naammagilerpaat.
Naalagarsuit naalanngillugit
ilaquttatik tamaasa nassarlu-
git Tiniteqilaamut nuupput,
tassanilu Type-3-nnguamik
illuliuuppaatigut. Aanakkuk-
ka Sermillip kangerluaneer-
suupput, Tiniteqilaamilu ila-
quttaminnik tikilluaqqusaane-
rungaatsiarlutik misigisimap-
put, Kuummiuni takomartanit
pineqamerminnit.
- Taamaalilluta nunaqar-
fimmut piniartoqarfiusumut
Tiniteqilaamut tikikkatta a-
ngerlartutut misigitinneqar-
pugut, taamanilu 1960-ikkun-
ni untritilippaalunnguanik
inoqarpoq, Kristian Sfngertåt
eqqaakuluppoq.
Bibelip
oqaluttuarisaanera
- Tiniteqilaamimi atuartitaa-
nersi?
- Hurraarutissaavallaanngi-
laq. Ajoqimik atuartitsisoqar-
pugut, taassumalu allanner-
mik kisitsinermillu ilinniar-
tikkaluarluta bibelip oqaluttu-
arisaanera pingaamerutillugu
atuartittarpaatigut, taassuma-
lu saniatigut nunalerutinik
sammisaqartilaartarpaatigut,
taannalu uanga nuannareqaa-
ra. Qallunaatut atuartinneqan-
ngilagut, aatsaallu 1969-imi
15-inik ukioqarlunga Qaqor-
tumut efterskoleriarama ilin-
nialerpunga.
Kristian Sfngertåt aanakku-
mini upperluartuni peroriar-
torpoq, oqaatigineqareersu-
tullu ajoqip bibelimik atuarti-
tarinerusimavai. Meeraallu-
nili upperisani attatiinnarpaa,
ullumikkulli Kristian Sfnger-
tåt aatsaat sapaassuami naala-
giartarpoq; ilaquttani eqqar-
saatiginerullugit.
- 1985-imi Tasiilami oqa-
luffittaaratta naalagiassaar-
punga. Oqaluffitoqqamit oqa-
luffittaamut nuunneq aam-
mattaaq inuit Guutip illuat
pillugu isummertarnerannik
allannguisarpoq. Ullumikkut
inuit oqaluffik katersortarfit-
tut isigineruaat, imaattaria-
qanngikkaluarpormi naalagi-
arnerup nalaani inuit piuma-
saminnik aniaqattaassasut,
matorluttaaralutik, perusuer-
sartarfiliaqattaarlutik pujorta-
riaqattaarlutillu.
- Tasiilami naalagiartameq
pingaartorsiorfiujunnaarsima-
voq, taamaammat sapaatikkut
radiukkut naalagiartitsisut a-
ngerlarsimaannarlunga tusar-
naartarpakka. Suli uatsinnik
paarsisumik Guuteqarnera
upperaara.
Angakkuagaq
- 14-iinnarnik ukioqarluni
Tiniteqilaamit Qaqortumut
nuulluni inuunermut allan-
nguutaasimassaqaaq.
- Ilaana, Kristian Sfngertåt
illarpoq. - Qaqortoq illoqarfi-
uvoq imaannanngitsoq. Angi-
sooq misigisassarpassualillu.
Illorsuit portusuut aqqusemil-
lu biilerpassuallit. Kitaamiu-
nik naapitseqqaamera amer-
lasoorpassuartigut pissanga-
naqaaq alutomaqalunilu. Inu-
it tunumiutut oqaatsitsinnit
allaanerusunik oqalupput,
aammalu oqaatsit qallunaatut
taagukkatik paasissaanngillu-
innartut atortarpaat. Ila taa-
mani qaqortormiut poqersor-
suit! Nutaanik ilikkagaqaru-
suttuarnera Qaqortumiilera-
ma annertunerulerpoq.
- Qaqortumi efterskolimi
ilinniartitsisutta ilaat alutoril-
luinnarpara; Aqissiaq Møller-
imik ateqarpoq. Qallunaatut
ilinniartikkamitigut pikkore-
qaaq, immikkullu pisoqartil-
lugu atuakkamik qallunaatuu-
mik ilisivimmit tiguseriarluni
nalorninngivilluni kalaalli-
suunngortillugu atuffattar-
paatigut. Angakkuarneq i-
maannaanngitsoq.
- Uangalu nutaarpassuit i-
linniartariaqarlugit misigisi-
malerpunga.
Ataataga naapippara
- Qallunaatut oqaatsit ilikkar-
neruakka 16-inik ukioqarlu-
nga Danmarkimut kostskole-
riarama, Kristian Sfngertåt
oqaluttuarpoq.
- Tamatuma saniatigut a-
taata pemarlunga naapippara,
taannalu Lolland-Falster-imi
najugaqarfigiutigalugu atuar-
figisanni ilinniartitsisut ilaan-
nut sianersimavoq attaveqar-
figiniarlunga.
- Ullut ilaanni atuaqatigiil-
luta Christiansborg-imut ta-
kornariartinneqarpugut, isu-
maqatigiissutaavorlu Folke-
tinget-ip silataani nukkanilu,
akkaga Børge utaqqissagaan-
nga. Ataatama uangaluunniit
arlatta qanoq isikkoqarnera
sianiginngilarput, taamaam-
mat Christiansborg-imit ani-
gama uumatinnik kassuttoo-
qaanga.
Ataatamali ernerluni tikku-
arlunga qatanngunni oqarfi-
gaa: - Aajinnga Kristiaat!
Tamannali eqqumiippal-
laanngilaq, tassami ataatagalu
pisuttarnigut assigiipput.
Aamma arrajanersuara pi-
ngaamiakujunnginneralu ataa-
tannit kingomussimavakka.
- 16-inik ukioqarlutit ataa-
tat naapeqqaarakku qanoq
ippit?
- Misigisaq eqqumeeqaaq.
- llissinnut qanoq oqarfi-
gaasi?
- Eqqaamarpianngilara, ki-
sianni ataatama eqimmaga
puigorsinnaanngilara. Aatsaat
angummit inersimasumit e-
qinneqarpunga. Skjoldungen-
imi Tiniteqilaamilu tamanna
atugarinngilarput. Misigisaq
imaannaanneqaaq, nuanner-
luinnarporli.
- Ukiuni inuuffigisanni si-
ullemi 16-ini immitsinnut at-
taveqarfiginngilagut, naapin-
nittali kingoma angumerin-
ngitsuukkagut angumeriniar-
sarilerpagut. Sunngiffeqar-
nitsinni immitsinnut najortar-
pugut, Danmarkimi Tunumi-
lu, ullumikkullu Tasiilami er-
nuttani attaveqarfigilluarto-
rujussuuvai.
- Suli inunngunngitsutit
Danmarkimut aallarsimam-
mat immineemeqarsimasutut
misiginngilatit?
- Aap, tassami anaanaga
uangalu attaveqarfiginiartar-
simagaluarpaatigut, kingune-
qanngitsumilli, tamanna aa-
nama sukangaqisup akomu-
sertarsimammagu. Taamaak-
kaluartoq pilersortuarpaati-
gut, ilaatigut atisanik pin-
ngussanillu Tunumut nassit-
tuartarluta. Puigunngisaan-
narpaatigut.
Politeeq
- Sooq politiinngorpit?
- Piniaasaarlunga politiin-
ngorama aanakkuma oqarfi-
gaannga meeraallungali taa-
matut angusaqamissara kis-
saatigisimagiga. Angama i-
laata sukangasaarfigisarsima-
vaanga, taamaallungalu ima-
tut oqarfigisimavara: Inersi-
masunngoruma politiinngor-
niarpunga, taava akkaga iser-
titsivimmut paarnaarutissa-
vara!
- Politiinngorpunga, kisian-
ni akkaga isertitsivimmut
paamaarussimanngisaannarpa-
ra. Taassumattaaq qangatut su-
kangasuumik perorsamiarsi-
mavaanga. Iluatsitsisimavoq,
tamannalu ullumikkut nuan-
naarutigisarpara. Imatut oqar-
figiuarpaanga: - Nakkaannan-
ngisaannassaatit! Oqaasialu
taanna naalattuarpara.
- Skjoldungen-imi nunap-
piaqqat annerit annersissima-
gaanga qiallunga angerla-
raangama angama isattartar-
paanga:
- Misigissuseqarlutillu an-
nersinnaatillutit annerseriar-
tuameqassaatit. Naggataagut
annemartoq misigissaassavat,
taamaaleerpallu allat qinnga-
saarsinnaajunnaassavaatsit
annersartarunnaassallutillu,
taamatut tunngavilersuivoq.
- Danmarkimi kostskoler-
sinnarlunga angrerlarama po-
litiinngomissara aalajangiusi-
majuarpara, taamaammat Ta-
siilami politeeqarfimmut ma-
juarpunga siunissami piler-
saarutikka oqaluttuariartorlu-
git. Politeeqarfiup pisortaa Ib
Henriksen sulinngiffeqarlu-
nga angalammat politeeq i-
nuusuttoq, Abel Egede oqa-
loqatigaara.
Aggeqqinniarna
- Suit, Abel Egede-p aperaa-
nga.
- Politiinngorusuppunga!
Abel Egede-p illaatigeru-
jussuarpaanga oqarfigalunga-
lu: - Ukiutit naammalerpata
aggeqqinniarna?
cq
C
QJ
4-*
C/5
U
3
Nuummulli uterami taama-
ni politimesteriusoq J. R.
Karlsson oqaluttuuppaa Ta-
siilami angut inuusuttunngu-
aq politiinngorusuttoq. Eq-
qaamaniagassanngortippaa,
uillullu ilaanni politimesterip
Kulusummiilluni aggersar-
paanga oqaloqatiginiarlunga.
- Nå, Karlsson oqarpoq,
tassa illit politiinngorusuppu-
tit!
- Aap, uangaana.
- 1972-imi Nuummukaqqu-
neqarpunga ukiorlu siulleq
pinerluuteqarsimasunik isu-
maginnittoqarfimmi sulivu-
nga. 1973-imi 19-inik ukio-
qarlunga politiitut ilinniamis-
sannik qinnuteqarput, kiisalu
15. november 1973-imi suli-
lerlunga. Kingunitsianngua
Narsamut nuutinneqarpunga,
taamani Holger Poulsen poli-
teeqarfimmi pisortaasoq.
- Narsamiinnera inuunerma
ingerlaqqinnissaanut pingaa-
ruteqarluinnarpoq. Politiitut
sulineq naqqaniit ilinniarpara
aammalu nuliara Magdaline
Rosing, Kapisilinneersoq
naapillugu.
- Holger Poulsen ilinniartit-
silluartuuvoq, annertuumillu
»nammineq« sulinissamik a-
tuisuulluni. Immaqa perorsaa-
nikkut pitsaavallaanngikkalu-
arpoq, kisianni ilinniartitsis-
sutigisaa pitsassuuvoq. Ta-
makkiisumik tapersersome-
qamissara naatsorsuutigiuar-
sinnaavara, Holger Poulsen-
imit politiimillu inuusuttumit
Anders Andreassen-imit,
taannalu kingusinnerusukkut
naalakkersuisunut ilaasortan-
ngorpoq borgmesterinngorlu-
nilu - maannalu Tasiilami
KNI-mi distriktschefiuvoq.
Pinngitsaalisaalluni
nuutitaavoq
- Narsaq alianaatsorsuuvoq,
kisianni ukiut 25-it matuma
sioma illoqarfimmi eqqissi-
viilliortoqangaatsiartarpoq.
Ullut tamaasa illoqarfimmmi
inupiluit akersuuffigisaria-
qartarpakka.
- Qanoq ililluta qaangertar-
simanerlugu ullumikkut paa-
siuminaappoq, kisianni taa-
mani inuusuttuuvugut pissat-
seruttornerit. Piffissallu i-
ngerlanerani illoqarfimmi eq-
qissititsiartuaarpugut. Ukiuni
pingasuni Narsamiinninni po-
litiitut sulinermi ilungersua-
sameq ilinniarpara, taamanilu
misilittakkakka arlalissuariar-
lunga iluaqutigisarpakka.
Kristian Sfngertåt Narsa-
meereerami Danmarkimiip-
poq Nuummiillunilu, 1978-i-
milu politiassistentinngorpoq.
- Suli pissuserissaarneq
ilikkanngilara, taamaallunilu
Paamiunut »pinngitsaalisaal-
lunga nuutitaavunga«. Illo-
qarfik tusaamanerlugaavoq,
toqqissisimananngitsutut
aammalu tujorminartutut pu-