Atuagagdliutit - 13.03.1997, Síða 11

Nr. 20 ■ 1997
11
GRØNLANDSPOSTEN
Magdaline aamma Kristian Smgertåt Tasiilami angerlarsi-
maffimminni. Meeraat marluk angerlarsimaffimminnit
qimagutereerput:Ernerat Elias politiitut ilinnialeruttorpoq,
paniat Caja Nuummi GU-rtoq.
Magdaline og Kristian Smgertåt i hjemmet i Tasiilaq. Deres
to børn er fløjet fra reden: Sønnen Elias er i gang med en
uddannelse som politimand, mens datteren Caja går på GU
i Nuuk.
jorajuttutullu, tamannali eq-
qunngilluinnarpoq.
- Paamiuni inuit inussiar-
nersorsuupput, pinngortita-
mik alianaatsorsuarmik ava-
tangiiseqarlutik. Paamiuni a-
ngallatitaaqqaarpunga puisi-
millu pemarlunga. Suleqatik-
kalu nuanneqaat, taakkulu ila-
gaat politeeqarfimmi pisortaq
Thomas Petersen aamma po-
liteeq Bent Heiselberg.
Tunumut angerlarpoq
14. august 1980-imi Kristian
Smgertåt Tunumut angerlar-
poq.
- Tasiilami politiitut suli-
ninni nammineerlutit tunumi-
uunerit iluaqutigisarpiuk?
- Naamik, imatuunngitsoq.
Perorsagaanera iluaqutiginer-
paagunarpara, uniinnanngin-
nissarami ilinniarsimavara,
tamannalu tunngavigisanni
pitsaanerpaavoq. Meeqqat
tamarmik taamatut perorsar-
tariaqaraluarput.
Politeeqarfik marluinnar-
nik sulisoqarpoq. Politeeqar-
fiup pisortaa Preben Juel
Hansen, maanna Aalborg-imi
chefkriminalinspektøriusoq,
aamma Kristian Smgertåt: -
Marluulluta ullorsuaq ulapit-
tarpugut; angerlarsimaffinni
eqqissiviilliortitsisoqartaqaaq
persuttaasoqartaqaluni,
meeqqanik atornerluisoqar-
tarpoq pinngitsaaliisoqartar-
luni, imminortoqartarpoq to-
qutsisoqartarlunilu.
1982-imi Kristian Singer-
tåt-ip ukiuni 23-ini politiitut
sulinermini misisami amii-
laamamerpaartaat naammat-
toorpaa. Preben Juel Hansen-
ilu angerlarsimafimmi sak-
kortuumik eqqissiviilliortitsi-
soqartoq omigupput. Angut
puulluni aallaasersorpoq, su-
mullu tamaanga eqqarluni;
eqqugaqanngilarli.
- Nassaarigatsinni suli ige-
riaannarmik aallaaseqarpoq.
200 meterit missaanni unga-
sitsigilerlugu suaarparput.
Unikkami tunummut qiviari-
arluni igiffigaatigut. Aqerloq
uannit meterip affaanik unga-
sinnerusumut tuppoq. Oqaa-
sipilulerpungalu timeralu eq-
qissiveerulluni. Kamalerpu-
nga, kamaqaanga seqqorfigi-
neqarama.
- Angut tammaavarput,
aatsaallu aqagukkut aalakoo-
runnaarmat nassaaraarput.
- Toqussimasinnaammatit
kamaappiuk?
- Naamerluinnaq. Paasivara
illoralugu, kisiannili politiitut
inuussutissarsiuteqarlutit inu-
it kamaassinnaanngilatit kan-
ngugisinnaanagillu. Aqerlup
killoqqukkaatit malugalugu
oqaasipilunngitsoorsinnaan-
ngilatit.
- Aalaangajakkamitit utoq-
qatserfigaatit?
- Naamik, tunumiut utoq-
qatsemeq atugarivallaanngi-
laat.
Inuit assigiinngissutaat
Kristian Singertåt-ip politiitut
sulinermini inuit sakkortuu-
nik misillersimasut qallilluin-
narlugit naapittarpai.
- Ukiuni 23-ini politiitut su-
lininni toqutsisimasorpassuit
naapittarpakka, arlaannaal-
luunniilli ajortuunngilaq. Pis-
susiviusut eqqarsaatigalugit
toqutsisimasut taakku pitsas-
suartut inuunerminnili atugar-
liorsimasorujussuartut, nag-
gataagullu kamarujussuarsi-
masutut isigisarpakka.
- Ajortorujussuarmik iliu-
useqarsimanertik kanngusuu-
tigisaqaat, toqutsinermillu ki-
ngoma piffissami sivittajaami
imminnut mattuttarput. Am-
mariartuleraangamillu tunuli-
aquttatik isumakulunnartut,
toqutsinermik kinguneqartut
oqaluttuarisarpaat, taamaat-
toqaraangallu piliarisimasaat
allatorujussuaq isiginngit-
soomeq ajomarsisarpoq.
- Tusaallugu eqqumiikka-
luartoq inuit inuunerminni pi-
neqartarsimanerat toqutsine-
rannik kinguneqartoq tusar-
naarlugu paasinarluarsinnaa-
sarpoq.
- Akerlianilli kinguaassiuti-
tigut pinngitsaaliisut iluamik
isigilersinnaanngilakka; ajor-
nerup piliarimmagu. Anguti-
nillu taakkunannga ajomer-
paapput meeqqanik pinngit-
saaliisartut. Anguterpassuit
meeraallutik atomerlunneqar-
nermik kingunerisaanik taa-
maaliortartut nalunngikkalu-
arpara, kisianni taamatut pi-
neqarsimanerminni paasisi-
masariaqaraluarpaat meeraq
atomerlugartik qanoq artor-
nartigisumik tuninerlugu.
- Meeqqamik atornerluiso-
qameri tamaasa suliamik ti-
gusigaangama allaanngivip-
poq nukikka tamarmik timin-
nit peerneqartut. Qasusutut
misigisarpunga aliasulertarlu-
ngalu.
Siunnersuut pitsak
Tasiilami suliassat nukinnik
atuiffiungaatsiartussat ilagi-
sarpaat inunnik aallaaniarlu-
tik aalisariarlutilluunniit siku-
mi tammartunik ujaasineq.
- Ukiuni 17-ini Tasiilami
sulereerlunga misilittagaqa-
ngaatsiaqaanga, pingaartumik
piniartutoqqat kangerlunnik
nalunngisaqarluartunik tusar-
naartamikkut. Taakku nalun-
ngilaat Ammassalimmi sarfaq
kujammut ingerlaartuusoq.
Taamaammat nalomisiginagu
oqaatigisinnaasarpaat umiat-
siaq qimusserluunniit sikumi
saavigussaasoq sumiiffim-
miissanersoq.
- Siunnersuut pitsaasoq
taanna iluatsitsilluarfigisan-
nik atorluartarpara.
Kristian Smgertåt 1983-imi
Tasiilap politeeqarfiani pisor-
tanngorpoq, suliassaasalu an-
nerit siulliit ilagisimavaat pi-
niartunik arfmeq pingasunik
ujaasineq, ulluni 14-ini mu-
lusimasunik, taakkulu ajun-
ngitsut nassaarineqarmata
amerlasuut tammavissimanis-
saat ilimagisimagaluarpaat.
- Ullut 14-it ingerlatiinnar-
lugit ujaarlemeq imaannaan-
ngeqaaq, ullormilu ujaasiffi-
gisatsinni kingullerpaami
nassaarata uterluta suleqati-
galugu Isak Kristiansen heli-
kopterimi issiavugut. Qasu-
ngaaratta uisaannarlutaluun-
niit sinissinnaagaluarpugut,
kisianni tassanngaannaq heli-
kopteri uerpoq, eqeerpugullu.
Ujaasinerni allani ujaasineq
kinguneqanngikkaangat Kri-
stian Smgertåt ilaqutariinnut
omiguttariaqartarpoq, nassui-
aallugillu ui, ataataq, pilersui-
soq angerlaqqissinnaajun-
naartoq.
- Politiitut sulinermi taman-
na sapernamerpaavoq Kristi-
an Smgertåt oqarpoq. Sapin-
ngisamik pitsaanerpaamik su-
liat naammassiniaraluarlugit
ilaqutariinnut taamatut omi-
guttarneq sunnerneqaatigin-
ngitsoorsinnaanngilat.
- Timikkut tamikkullu sun-
niutai oqimaaqisut qaangemi-
assagukkit politiitut sulininni
ilaquttannit tapersersorluar-
neqarnissat pingaartorujus-
suuvoq, Kristian Smgertåt
oqarpoq.
- Suliama angerlaannissaat
pinngitsoomiartuarpara. Poli-
teeqarfik paamaarlugu anger-
laraangama soraartarpunga,
suliakkalu nerrivimmi neritil-
luta eqqartunngisaannarpakka.
- Ilaquttakka taamaaliorta-
riaqannginnakkit.
Kommunimi politikeri
1980-imi augustimi ilaqutariit
Tasiilamut nuunnerat Kristian
Smgertåt-mut ilaqutaanullu
amerlasoorsuartigut allan-
nguutaavoq.
- Misigisat ajomersaraat in-
nuttaasut naqisimaneqartoru-
jussuummata. Suliassaqarfiit
tamarmik kattuttutut ilillutik
Tasiilami innuttaasunut na-
qisimannipput. Ukiup siuliani
namminersornerulerneq eq-
qunneqarpoq, ineriartorner-
mut akuutinneqaratik suli
oqartussaaffiiagaasutut misi-
gisimapput. Amerlasuut nak-
kaannartarput, pitsaanerusu-
mik inuulemissaminnut ava-
taanit ikiorneqarnissartik
utaqqiinnalerlugu.
Tamannalu Kristian Sm-
gertåt-ip naammagiinnaru-
sunngilaa.
1983-imi innuttaasut qiner-
sitinneqarmata Ammassallip
Kommuneani kommunalbe-
styrelsimut ilaasortanngor-
poq, Atassut sinnerlugu qi-
nigaalluni. Ukiuni arfinilinni
ineqarnermut ataatsimiitita-
liamut, teknikeqamermut a-
taatsimiititaliamut inunnillu
isumaginninnermut ataatsi-
miititaliamut ilaasortaalluni.
Piffissami tassani ataatsi-
meeqattaangaatsiartarpoq,
naggataagullu Kristian Sm-
gertåt misigisimalerpoq, ta-
manna ilaquttaminut suliner-
minullu sunniuteqartoq, un-
nukkut unnuakkullu pappiaq-
qerisariaqartarami.
- Aammattaaq misigisima-
lerpunga Namminersomerul-
lutik Oqartussat nutaajusut
Tunumilu inuunitsinni pissu-
siviusut imminnut ungasis-
sorujussuusut. Kommunalbe-
styrelsi imassarsiarpassuar-
minik Nuummut nassiussisa-
raluarpoq, tusagaqamerli a-
jorluni. Quianaannartumik i-
sumassarsiat tamakku Nuum-
mit piviusunngortinneqarta-
lerput - saqqummiunneqar-
nerminnit ukiut qulit qaangiu-
tillartut. Tupaallannarpoq pa-
katsinarlunilu Nuummi ukior-
passuami allaffiup qaani pu-
joralammik katersereerlutik
aatsaat piviusunngortinneqar-
talermata.
Kristian Smgertåt ukiuni
arfinilinni kommunalbesty-
relsimi ilaasortaareerluni taa-
maatippoq. Ullumikkut partii-
nik tapersersugaqanngilaq.
- Pitsaasunik isumassarsi-
sartut tamaasa tapersersor-
pakka, partiit arlaanniluunniit
ilaasortaagaluarpata. Naju-
gaqarfimmi innuttaasut partiit
qalipaataannut immikkoorti-
tissanngilagut, kisiannili inuit
inuttut piginnaanillit tusanias-
sallugit, Kristian Smgertåt
oqarpoq.
Ataataq tulluusiniaartoq, Kristian Smgertåt IWé-imi
junimi ernini EUas Rosing Smgertåt Nuummi
itaameråni '-T-V
■pplitiiangdrnwtt-iliMiårJuiniiu tiåggai
fslutitingen på sin søn, Elias Rosing Singertåts
ohold på politiskolen i Nuuk.
Skjoldungen 1960-ikkut qiteqqunneranni
inuerutitaavoq,innuttaasuHipiniar'uirnerminni
nunaqarfik suli nqjortarpaat. -1 - r': r ^ -
Skjoldungen blev nedlagt i midten af 1960’erne, men
folk på fangstrejste bebor stadig med jævne
mellemrum bygden. :
INUIT
Atuartartutsinnit nål'unngilaiput inuit pjUugit allaaserisai
ilanngutaskttut pifsaasuusartut. Taamaårninat aalajahger-
pugut sisiUtianngomerit tamaasa inuit ilaqutariiliuuhniit
oqaluttuarcrusutaminnik misigisaqarsimasut pillugit ilan-
ngussisarniarluta. Qujanartumillu Kalaallit Nunaanni
taainaattunik iiiui^assuaqarpbq. Pisunut - ukiuni nutaani
pqaluttuarisaanérmut, isorartussutsinut, innuttaasut katiti-
Sisamånngprhikkullu saqqummersartussani iqupper-
nenii ukunani klna tulliullugu ilisaritissaneripput ’ siiin-
nersorluta allagaqarit. : ./ . : ;
Allakkap puua»Inu jt«-imik nalunaaiqutseruL sisamån-
ngomermilu tulliuttumi aviisiseqqillutit. Imaassinnaavoq
ilaatikkusulat ilaatinneqartoq.
KRISTIAN SINGERTAT
□JSBWrøWWffllWI