Atuagagdliutit - 20.03.1997, Side 7

Nr. 22 • 1997
7

GRØNLANDSPOSTEN
Kapisillinni inuussutissaisiomeq pimoorappaat
Suliffissaaleqisut ikiliartorput - Aasaru takornariartitsineq
Kapitur-ip Avatamit, Nuummi aluminiunik umiatsialiorfit-
taamit, »ikaartaat« 22 fod inniminneersimavaa, siua nun-
nigussutitut suliarineqartussaq. Avatap umiatsiaanit Kapi-
silinni siullersaassanngilaq. Ippassaani Avatap takutippaa
umiatsiat aluminiumik sanaat Nuup Kommuniata Kapisilinni
Qeqertarsuatsiaanilu piniarnermik nakkutilliisunut pisiarisi-
masai. Takuneqarsinnaapput Inuussutissarsiomermut Sulif-
fissaqartitsiniarnermullu ataatsimiititaliameersut aqutsi-
soqarfimmeersullu umiatsiamut Kapisililiaassassamut ikisi-
masut, Avatap siulersuisuini ilaasortat ilagalugit, saamer-
lernit Miilu Møller Lund, Miki Petersen, Alfred Jakobsen,
Uffe Sejersen, Frederik Holm, Peter Mathæussen, Svend-
Erik Rothberg, Bjørn Egede, Aggooraq Lynge aamma Lars
Rasmussen.
Kapitur har hos Avataq, det nye selskab i Nuuk som bygger
aluminiumsjoller, bestilt en lille »færge« på 22 fod, som i
stævnen skal indrettes som et landgangsfartøj. Det bliver
imidlertid ikke den første Avataq-jolle i Kapisillit. Forleden
kunne Avataq præsentere de aluminiumsjoller, som Nuup
Kommunea har købt til jagtbetjentene i Kapisillit og Qeqer-
tarsuatsiaat. Her er folk fra Erhvervs- og Arbejdsmarkeds-
udvalget og -forvaltningen gået ombord i jollen til Kapisillit
sammen med medlemmer af Aavataqs bestyrelse, fra venstre
Miilu Møller Lund, Miki Petersen, Alfred Jakobsen, Uffe
Sejersen, Frederik Holm, Peter Mathæussen, Svend-Erik
Rothberg, Bjørn Egede, Aggooraq Lynge og Lars Rasmus-
NUUK(KK) - Kapisillit Nuup
Kangerluata qinnganiittoq
120-nik inulik ilungersuute-
qarlerpoq.
Suliffissaaleqineq ikilisin-
niarlugu kiisalu inuusuttut
Nuummut noorarnerat unit-
sinniarlugu inuussutissarsior-
nikkut pimoorunneqalerpoq.
Ilungersuutit kinguneqarlu-
arput.
Ukiup ataatsip matuma si-
oma nunaqarfimmi 15-it su-
liffissaaleqisuupput; ullumik-
kut arfmillit, angutit tallimat
amarlu ataaseq.
Sioma upemaakkut Kapi-
silinni inuussutissarsiomeq
pillugu ataatsimeersuartoqar-
poq, isumassarsiarpassuamik
saqqummiussiviusoq. Nuup
Kommuniata Inuussutissarsi-
omermut Suliffissaqartitsini-
arnermullu ataatsimiititaliaa
suliniutinut nutaanut aningaa-
sanik tapiissuteqarnissamik
neriorsuivoq, nunaqarfimmi-
ullu suliniuteqameri ilutigalu-
git neriorsuut timitalemeqari-
artuaarpoq.
Inuussutissarsiorfiit sisa-
mat Kapisilinni suliniutigi-
neqarput: Savaateqameq, tut-
tuuteqameq, aalisameq takor-
nariartitsinerlu.
Savaateqameq sioma aal-
larnerneqarpoq, Jens Otto
Berthelsen Kapisillit kanger-
luata akiani savaateqarfik
Neriunaq ammaqqimmagu.
Ukiorpassuarni tuttuuteqar-
neq ingerlanneqarpoq, pigin-
neqatigiiffittut ingerlanneqar-
luni Itinnerani toqoraaveqar-
luni.
Aalisarneq nikerarsima-
qaaq, maannalu tulaassuineq
qanga aalisagaqarluarsimane-
ranik ikaarpassuit nivinngaa-
vigineqanngitsut uppernar-
saaserpaat.
Inuussutissarsiomikkut su-
liniutini sinneruppoq Kapisil-
inni takornariartitsineq.
Kapisillit
ilanngunneqarput
Takomariartitsivik Tikilluarit
A/S aamma Nuup Kommuni-
ata Inuussutissarsiomermut
Suliffissaqartitsiniamermullu
ataatsimiititaliaa suleqatigiil-
lutik takornariartitsinermik
suliniuteqarput, sioma aasak-
kut aallamemeqartoq, aasaru-
lu aallunneqarlualertussaq.
- Ukiorpassuarni Nuummit
sermersuarmut helikopterer-
titsisoqartarpoq, siornalu aa-
sakkut helikopteri Kapisilin-
nut aqqusaarluni mittalerpoq,
Tikilluarit A/S-imit Lise Ege-
de Hegelund oqaluttuarpoq.
- Amaq peqatigiit atuarfim-
mi tammajuitsussanik kiisalu
kaffi tiimillu tuniniaasarput,
uagullu nunaqarfiullu oqalut-
tuassartaanik oqaluttualaar-
tarpugut. Nunaqarfimmut aq-
qusaartameq soqutigineqarlu-
arpoq, aasarulu pilersaarutit-
sinni Kapisillit ilanngutissa-
varput.
- Kapisillit soqutigineqale-
raluttuinnamera malugaarput,
Lise Egede Hegelund oqar-
poq. Tulliani septembarimi
Nuummi Vestnordens Travel-
marked-eqarpat nunaqarfik
ilisaritissavarput, neriuuti-
gaarpullu ukiuni takkuttussa-
ni taqqamunga takomariartit-
sisameq sivitsussallu, qaam-
matit pingasuinnaasaraluartut
amerlillugit.
Tikilluarit A/S Kapisilinnut
angalanissanut tuniniaasuu-
voq, takornariartitsivillu
Nuummit Kapisilinnut angal-
latinik ingerlaartitsisarpoq.
Unnuisarfik
Direktør Svend Junge Kapi-
silinni sioma akunnittarfiliu-
lersaaraluarpoq, Hotel Hans
Egede-lli pisiarereernerani
Nuummi akunnittarfeqameq
pitsanngorsamiarlugu illoqar-
fiup qeqqani akunnittarfilius-
samaaginnalerpoq.
Imaanngilarli takomarissat
Kapisilinni unuiffissaqanngi-
tsut.
Ilaqutariit arlallit angerlar-
simaffimminni takomarissa-
nik unnuisitsisarput, aalisar-
tuutigalunilu ajoqi Kaaleeraq
Ringsted Kapisilinni illut i-
laanni angajoqqaami illugisi-
masaanni vandrehjem-imik
pilersitsivoq.
Nuup Kommuniata Kapi-
silinni barakkiutaa upemaa-
mut iluarsaanneqassaaq, ta-
kornarissat qulit unnuisin-
naanngorlugit. Aasaru junip
qeqqanit septembarip qeqqata
tungaanut ataatsimik suliso-
qaritsisoqassaaq, illumik ta-
kornarissanillu isumaginnit-
tussamik.
Sam-it toqqi
Amat peqatigiit suliniutinik -
suliffissanillu - pilersitsiniar-
tuni siuttuupput. Siulersuisui
tassaapput siulittaasoq Inger
Lukassen, siulittaasup tullia
Jensigne Lukassen aamma
aningaaserisoq Selinda Mik-
kelsen.
Arnat peqatigiit ingerlat-
seqatigiiffik »Kapitur« piler-
sippaat, maannangaarlu Kapi-
silinni takornariartitsineq sak-
kortusarniarlugu pilersaaru-
teqarluareerput. Kapitur-imi
pingaartinneqarpoq nunaqar-
fimmut takornariassamaartut
misigisaqartilluamissaat.
Kapitur ilaatigut samit toq-
qinik inunnut qulinut naat-
sorsuussanik marlunnik ilaa-
tigut pisereerput, aputaarpat
Kapisillit kangerluani Kuus-
suup eqqaani inissinneqartus-
sat.
Nuna tamanna alianaatsuu-
voq, tamaanilu soqutiginartu-
nik qallunaatsiaat nunaqarfik-
oqarput. Takomarissat malit-
tarisassiuunneqassapput, nu-
annerluinnartunik misigisa-
qamiassammata nunap naa-
nera nungullartippallaamagu.
Toqqit eqqaanni illuaqqani
perusuersartarfinnik inissii-
soqassaaq.
Kuussuup eqqaanit kanger-
lummut ilulialimmut sermer-
suup tungaanut Kangersuner-
mut isikkivigeqaaq. Kuus-
suup eqqaani qaqqap qaavani
qinngummik sakkortuumik
inissiisoqassaaq, takomarissat
aningaasannguamik nakkar-
titsillutik atorsinnaasaat.
Toqqit samit »lavvu«-mik
taasartagaat Norgep avannaa-
ni takomariartitsinermi ator-
neqaraluttuinnarput, Kauto-
keino-lu illoqarfittut ikinngu-
tiginera iluatsillugu Nuup eq-
qaanut assingusumik iliomis-
saq isumassarsiassaqqissima-
voq.
Itinnerani tuttuutileqatigiit
piginneqatigiiffiup siulittaa-
sua, Ludvig Lukassen sioma
Kautokeino-miippoq, takullu-
gulu lavvu-t takomariarpas-
suamit atorneqartartut, isu-
massarsiarlu Kapisilinnut
ingerlateqqippaa.
Kapitur-ip, umiatsianik a-
luminiunik sanasartoq Nuum-
miittoq Avataq, »ikaartaam-
mik« 22 fod-imik innimin-
niiffigisimavaa, siua nunni-
gussutitut ilusilerneqartussa-
mik.
Takomarissat Kapisilinnut
tikittut Kuussuarmut inger-
lanneqartassapput, samit toq-
qini unnuiffissaannut. Umiat-
siaq majip aallartinnerani
naammassineqassaaq.
Pinngortitaq alianaatsoq
Kapisillit avannaaniippoq ka-
ngerluk Amitsuarsuk, qin-
ngua alianaatsumik naggoris-
sumillu qooroqartoq, itsarli
qallunaatsiaat nunaqarfissatut
tulluussorisimasaat.
Aasaru qoorumi tassani il-
luaraliortoqassaaq, inuit arfi-
nillit arfmeq pingasut unnuif-
figisinnaasaat. Taamatuttaaq
Kapitur-ip illuaraq piniariar-
tarfik Taseraasuniittoq, ka-
ngerluup iluliallip Kangersu-
nemp tungaaniittoq takoma-
rissanut unnuiffissatut atuler-
tussaavaa, illuaraq ukiuinnak-
kut kapisilimmiunit ator-
neqartarmat. Illuaraq 1996-
imeersuuvoq, nunaqarfimmi-
lu aqutsisut Kapitur akuerisi-
mavaa aasaanerani atorsin-
naanissaanut.
Illuaqqanut siunertaavoq
takomarissat pisuinnaat Ami-
tsuarsuup kangerluata qin-
nguanut angallammik inger-
lanneqartamissaat, unnueriar-
lutillu pisuinnaq Taseraasum-
mi illuaqqaliarsinnaallutik.
Aqqutaani tasersuaqarpoq
marlunnik, taakku umiatsia-
lemeqassapput takomarissat
tatsersuit illuatungaannut i-
pullutik ikaarsinnaangorlugit.
Amitsuarsuup kangerluata
qinnguanik Taserasummut
kilometerit tallimat pisuffts-
saapput, tasersuamilu kilome-
terit arfmillit ipuffissaallutik.
Pisunnermik sungiussisima-
sunut ilaqutariinnullu meera-
linnut kajungemassaaq.
Nunap tamatuma eqqaa
aamma aalisarfissaqqippoq,
Kapisilinnilu ajomartoqartit-
sinngillat takomarissat aali-
samissamut uppemarsaatinik
piseriarlutik Amitsuarsuup
kangerluata qinnguani eqa-
lunniarsinnaanissaat, Kapitur
qissattaatinik attartortinissa-
nik isumaginnittuussalluni.
Siunissaq
- 1997-ip aasaanera ukiuus-
saaq Kapisilinni takomariar-
titsinemp annertusamissaanut
pilersaarutinut aalajangiisuul-
luinnartussaaq, Inuussutissar-
siomermut Suliffissaqartitsi-
niamermullu Aqutsisoqarfim-
mi pisortaq Miki Petersen
aamma inuussutissarsiomer-
mut siunnersorti Arne Geisler
oqarput, amat peqatigiit Ka-
pitur-imik suliniutillit sule-
qatigalugit takornariartitsi-
nermut pilersaamsioqataasi-
masut.
Samit toqqi illuaqqallu ilu-
atsitsissutaassappata, takoma-
rissat Kapisilinnut kajunger-
tinniarlugit arlalinnik suli
periarfissaqarpoq.
Tuttuuteqaifiup Itinnerata
eqqaa pisuinnamit takomari-
arfissaqqippoq, kommunip
illutaanni unnuisoqarsinnaal-
luni. Itinneranit Amerallamut
qanittuuvoq, pisuffissaqqillu-
ni umiarissanillu angalaarfis-
saqqilluni.
Jens Otto Berthelsen Neriu-
nami savaateqarfiliomermini
Mellemfolkelig Samvirke-mit
ikiorteqarpoq, takomarissallu
tamaani unnuinissaminnut
tikilluaqquneqarput. Ulluune-
rani savaateqamermik inger-
latsineq malinnaaffigisinnaa-
vaat, 1998-imillu hiistertoqar-
talersinnaavoq.
Avatap umiatsiaaraliaanik
aluminiunik angallanneqartut
Kapitur-ip periarfississinnaa-
vai qeqertamut Uummanna-
mut ingerlannissaannut, tas-
sani Hermhut-it nunaqarfe-
qarsimapput oqaluttuarisaa-
nermi tusaamasaasumik.
Suliniutit tamakku tamar-
mik nunaqarfimmi pissutsinik
pitsanngorsaaqataasinnaasut.
Ukiorpaalunni Nuummit Sermersuarmut helikopterertitsisoqartarpoq, siornalu aasakkut
helikopteri Kapisilinnut aqqusaartalerpoq. Iluatsilluarmat ukioq manna
sakkortusa rn eqa rtussaavoq.
Der er i mange år blevet solgt helikopterture fra Nuuk til Indlandsisen, og sidste sommer
stoppede helikopteren op i Kapisillit. Det blev en succes, som med fornyet styrke bliver -
gentaget i år.
ASS./ FOTO: KURT KRISTENSEN