Atuagagdliutit - 20.03.1997, Qupperneq 14

14
Nr. 22 • 1997
£a. apyg^c/é/'a. É/C
GRØNLANDSPOSTEN
PUULUKIT NIAQUI
AAPPALORUJUTTUT
Hagen Højer Christensen taamaatitaqangaatsiareerluni tusagassiortunngorpoq
- Kissaatigigaluarpara taam-
aalluni politikerit ilaat isuma-
gissaamQerup atoqqilernis-
saanik qineqqusaaruteqassa-
soq. Politikerit qangatut uum-
maarikkunnaarsimapput. U-
namminngillat. Eqqissillutik
amerlanerussuteqartut akor-
nanni issiasarput, akerliusulli
takkutillatuaraangamik Fre-
deriksbergcentret-imut kat-
sorsagassatut aallartinneqar-
tarput.
Hagen Højer Christensen,
tusagassiortoq, akisussaalluni
aaqqissuisuusimasoq siunis-
samilu taamaalluni taamatut
atorfineqqittussaq, Nunatta
Naqiteriviata maannakkut di-
rektøria, nalunaaquttap akun-
nerani AG-mit apersomeqa-
rami isumaqamerarput maan-
namut oqallittameerput nuan-
nersortaqarpallaanngitsoq.
Oqariataallaqqittuarsiman-
ngilaq. Aamma nipaarluugin-
narneq ajorpoq, kisiannili
maannamut, Nuummi 18.
marts 1997 tikillugu inger-
laarfigisimasaa takisimaqaaq
pissanganarlunilu.
Hagen tusagassiortutut aal-
lartissimanngilaq. Sulinermi-
ni aallartikkami taamaatita-
qaaluppoq, tamannalu allaa-
serinnittarnermik kingune-
qanngitsoorsinnaajunnaar-
poq. Grenå-mi Djursland-ip
kangimut nuuani tamanna
aallartippoq, atuareerluni
Grenå Andelssvineslagteri
aallavigalugu niuernermik
misilitsittussanngorluni. Niu-
emermik ilinniarfimmi ilinni-
alerpoq, London-imilu niuer-
tut ilinniarfiannut ilinniariar-
tortussanngorluni Dronnin-
gens Livregiment-ip aggeq-
qussutaanit akornusemeqar-
poq. Dronningillu sullinnera-
ta nalaani paasivaa puulukit
niaquinik aappalorujuttunik
Nigeriamut tuniniaasarneq
siunissarinagu. Inuunermimi
allanik sammisassaqassam-
mat.
Sakkutuujoreerluni ilinni-
amertuunngorpoq tusagassi-
ortutullu ilinniarusulerluni,
angajoqqaavisali - pingaartu-
mik angutaata - tamanna a-
kerleraat, pisussaasutullu mi-
sigisimanini peqqutigalugu
Århus-imi Slavisk Institut-
imi ilinnialerpoq. Qaammati-
ni qulingiluani ilinniareerluni
qulariunnaarpaa russisut o-
qaatsit siunissami aningaasar-
siutiginiamagit.
Hagen cykelerluni paarlat-
taasalerpoq, sunaanersorlu ili-
simanninngitsunut oqaatigin-
eqassaaq tassaammat ilinniar-
titsisunut paarlattaasartoq
cykelerluni aggertartoq. År-
hus-imi Bogensegade-mi i-
nissiami init quleriit tallimaa-
ni najugaqarpoq, ullaallu ta-
maasa atuarfeqarnermut i-
ngerlatsivik sianertarpoq atu-
arfiit arlaat atorfissaqartitsi-
nersoq oqaatigisarlugu. Illo-
qarfissuarmi Århus-imi cyke-
leqattaameq timimik atuiffi-
gilluarpaa, aammattaarli alla-
mik pissarsiffigaa. Misilitta-
gaqameq. Ukiup affaa qaa-
ngiutillartoq aammaloorluni
qulariunnaarpaa ilinniartitsi-
suussanani - cykeleqaraluaru-
ni soqanngikkaluaruniluun-
niit.
Kiisami
tusagassiortunngorpoq
Tamatuma kingoma tusagas-
siomeq saappaa. Kialuunniil-
lu unitsissinnaajunnaarpaa.
Angutaa toqoreersimavoq,
Hagen-illi peqqikkaluarpallu-
unniit akerlilersinnaalersima-
vaa. Maanna aallartittariaqa-
lerluni misigaaq.
Århus Stifttidende-mi ilin-
niartunngorsinnaalluni neri-
orsomeqarsimavoq - taamani
ilinniartitseriaasitoqaq ator-
neqarpoq - kisiannili utaqqeq-
qaartussaavoq, utaqqineranilu
Randers Amtsavis inissaqar-
titsileriataarpoq. Taamani a-
viisi ullormut saqqummertar-
toq, Dagbladet Djursland
Grenå-mi aaqqissuisoqarfe-
qarpoq, aviisimiillu Grenå-mi
aaqqissuisoqarfimmut attuu-
massutilimmik, najukkaminik
ilisimasaqarluartumik ilinni-
artoqalemermi periarfissat ta-
kulertomeqarput.
- Illoqarfimmi tassani tusa-
gassiortoqarneq nalissaqan-
ngilaq, uummaarinnarluni nu-
annerlunilu, Hagen Højer
Christensen oqaluttuarpoq. -
Sorsuuttoqartuarpoq. Aviisi
unereersoq Demokraten, År-
hus Amtsavis, Grenå Folketi-
dende aamma Århus Stiftti-
dende atuartartut, annoncit al-
laaserisassallu pillugit unam-
miuarput. Suliaqarnaqaarlu,
tusagassiortutut allaaserisin-
naasat suulluunniit tunngasut
sammisinnaavagut - toqutsi-
nemit ikuallannemut, inuus-
sutissarsiomermut tunngasu-
nut, ataatsimeersuamemut, i-
lagiit ataatsimiinnerinut ilisi-
nemullu.
- Illoqarfimmi toqusunik i-
sumaginnittartoq suleqatigil-
luarparput. Eqqaamasakka
malillugit ilisinissanut annon-
cinit iluanaarutissanit akissar-
sisarpoq, aammalu toqusunut
tunngasunik tamanik piler-
suisuulluni. Qalit, naasut
kransillu tuniniagarai, taan-
nalu biileqatigigaanni ilisine-
rit tamaasa najuuffiginissaat
qulamameq ajorpoq.
- Suliassaqartaqigattali ta-
maasa angumerineq ajorpag-
ut, Hagen nangippoq. - Tusa-
gassiortuusugullu immitsin-
nut immersoqatigiittarpugut,
eqqissisimanartumut pilluta
nutaarsiassanik immitsinnut
oqaluttuuteqattaattarluta
soorunami akisussaallutik
aaqqissuisut nalusaannik.
Hagen Grenå-miissinnarlu-
ni Berlingske Tidende-mut
nuuppoq, Amtsavisen pisia-
rimmagu. Taamaalineranili
aaviaasarfimmi peqqissaasoq
sinitsitsisartoq Bente naapis-
simavaa katissimallugulu, u-
kiualuillu qaangiummata a-
vipput. Tamatuma pinnginne-
rani nunamut allamut unga-
sissumut angalaniarlutik pi-
lersaarusiorput, Hagen-ili
»malittaannartut« ilaasussaa-
voq, tusagassiortutummi suli-
neq oqaatsit assigiinngitsut
atorlugit oqitsuinnaasanngim-
mat. Nunamut ungasissumut
arlaannut aallassanerlutik pi-
lersaarusiuleruttortut Trine
inunngorpoq, tamatumalu ki-
ngorna ungasissumut nuun-
nissaq soqutiginarunnaarpoq.
Kalaallit Nunaat
Taamaakkaluartoq aallaru-
sunneq tammavissimanngi-
laq, Bente-lu Kalaallit Nu-
naannut nuunnissamut neqe-
roorfigineqarmat periarfissar-
sigamik aallarput - Hagen
»malittaannaalluni«.
Suliffeqannginnerali sivi-
sunngilaq. Tikikkami ullup
tulleriinnaraa marlunnik ne-
qeroorfigineqarpoq. Neqe-
roortut siulliit tassaapput Per
Danker aamma Peter Kreutz-
mann, taakkulu marluullutik
Sermitsiaq ingerlappaat, ne-
qeroortullu aapparaa Arne O.
Hansen, Radioaviisimi aki-
sussaalluni aaqqissuisuusoq.
Hagen tassaniinnermini ili-
sarisimaneqalertorpoq, aalla-
kaatitassiami »Mikrofonvag-
ten«-imi telefonikkut oqalo-
qateqartarluni nutaarsiassale-
rillunilu aallakaatitsisarner-
migut, aallakaatitassiarlu i-
ngerlalluarpoq, naak Maniit-
sumit avannarpasinnerusumut
oqaloqateqamissaq ajomara-
luartoq.
'WSAM
'9W
Hageo Højer Christensen radiumilu suleqatikuni. Saamerliupput Johan Abeisen, Ulloriannguaq Kristiansen aamma Helene Risager.
Hagen Højer Christensen med gamle radiokolleger. Til venstre er det Johan Abeisen, Ulloriannguaq Kristiansen og Helene Risager.
Ilaanneeriarluni Radio-
aviisimi paarlattaasarpoq, taa-
manilu tassani tusagassiortut
qallunaat pingasut kalaallillu
sisamat atorfeqarput.
Taamani »Hagen-itoqqap«
tusagassiortoq qallunaaq Erik
Mølmann suleqatigilluarpaa,
taannalu taamani ilisimane-
qarpianngitsumik aallakaati-
tassiortarpoq: isomartorsiuil-
luni tusagassiorneq. Paasi-
narsivorli tamanna nunatsinni
nuannarineqarpallaanngitsoq.
Hagen oqaluttuarpoq: - Eq-
qunngitsunik pisoqartillugu
mamiasuttoqartarpoq naam-
magittaalliortoqartarlunilu.
Kisiannili tusagassiorfiit ta-
makku inuillu akisussaasut
pillugit saqqummiussaqaraa-
ngata inuit tusagassiorfinnik
tunussisarput »nallinnartullu«
tusagassiorfmnit akisussaa-
sutut taakkartomeqartut iller-
sulertarlugit. Taamani isor-
nartorsiuilluni tusagassior-
niarneq ajornakusoorpoq,
maannamullu inuiaqatigiinni
imminnut qanillutik inuusuni
suli inuugatta nassuerutigisa-
riaqarparput.
- Eqqarsaatigisarpara inuu-
suttuulluni tusagassiortutut
sulineq ajomakusoortassasoq,
ilaquttatik tusagassiorfinnit
sammineqaleraangata. Sak-
kortusaarsinnaanermik pisa-
riaqartinneqartumik annaasa-
qartarsimanissaat qularnan-
ngilaq.
Aallartitseriarneq
iluatsinngitsoq
1975-ip aallartinerani Hagen
Højer Christensen aallartit-
seqqinnermut suleqataavoq.
Kalaallit Nunaata avannaata
aviisitoqaa »Avannaamioq«,
Aasianni aaqqissuisoqarfeqa-
lersoq tassani pineqarpoq.
Suulli tamarmik ajutoorfiup-
put, ukiullu ataatsip missaa
qanngiummat suliniut unit-
siinnartariaqalerluni. Kom-
munit neriorsuutitik eqquut-
sinngitsoorpaat, aallamiutis-
satullu aningaasaliussat aviisi
siulleq saqqumminngitsor-
luunniit nungupput. Ukiup af-
faani akissarsinngilanga, taa-
manilu Bente aalajangersima-
sumik akissarsiaqarfigisami-
nik atorfeqarmat qujagisa-
qaara.
- Pissarsiaqarpungali, tassa-
mi qanoq iliorluni aallartitto-
qarsinnaannginnera ilikkarfi-
gingaatsiarpara.
Radioaviisimut uterami
Hagen tusagassiorluartorsu-
artut inissisimalerpoq, allar-
passuarnullu sanilliulluni i-
summani sakkortuut isornar-
torsiutaasullu nipangiutiin-
nartanngilai, tamannalu taa-
matut sulinermi ersiutaavoq
tulluusimaamartoq. Piffissa-
mi tassani ileqqut nutaat tun-