Atuagagdliutit - 25.03.1997, Blaðsíða 9

Nr. 23 • 1997
9
GRØNLANDSPOSTEN
Suliffissaqartitsineq Paamiuni
pmgaamemtiimeqarpoq
Qineqqusaameq sukaruttorpoq, qineqqusaarutillu pingaamerit ersarissereerlutik
PAAMUT(JB) - Paamiuni
qineqqusaameq sivisujaamik
ingerlareerpoq. Qinersinissa-
mut ataatsimiinnerit marluk
ingerlanneqareerput, maan-
nangaarlu suut pingaamertut
sammineqamersut ersarisse-
reerluni. Tamarmik isumaqa-
tigiissutigaat suliffissaqartit-
sineq inuussutissarsiomerlu
kommunimi atugarliorfiusu-
mi apeqqutit annersarigaat.
AG-p partiit qinigassan-
ngortitsisut oqaloqatigai, Ku-
nak Lorentzen-illu isertuarani
oqaatigaa illoqarfimmi sulif-
fissaaleqisut 250-300-uusut,
taakkulu sulisinnaasut 25-30
procenterigaat, taamaammal-
lu suliffissaqartitsiniutinik pi-
moorussilluni sulisoqamissaa
pisariaqartinneqarluinnarpoq.
- Siumumi qanoq iliomis-
sarsi eqqarsaatigaasiuk?
- Pisussat ilaat nammin-
neerlutik pisarput, saniatigulli
arlalinnik pilersaaruteqarpu-
gut, Kunak Lorentzen akivoq.
PAAMIUT(JB) - Aammat-
taaq Inuit Ataqatigiit Paamiu-
ni suliffissaqamiameq iliuu-
seqarfigemsuppaat. Partip su-
liffissaqamiameq inuussutis-
sarsiomermut attuumassute-
qartippaat. Inatsisartunut ilaa-
sortaq IA-meersoq Lars Sø-
rensen AG-p oqaloqatigaa,
nammineq partiinilu inuussu-
tissarsiomermut siunnersui-
soqatigiit isumatusaartumik
ingerlasut pilerserusuppaat.
Inuussutissarsiomermut si-
unnersuisoqatigiit politikeri-
nit akuliuffigineqarpallaarpat
pitsaasinnaanngilaq, Lars Sø-
rensen nassuiaavoq. - Misile-
reerparput, ajorporlu. Qanoq
ingerlanneqamissaa pillugu
politikkikkut isumaqatigiin-
ngittoqarpallaaqimmat taa-
maatiinnameqarpoq.
- Paasisariaqarparput i-
nuussutissarsiomermik sulial-
lit inuussutissarsiomermik ili-
simasaliummata, taakkulu i-
lusilersuitittariaqarpagut. Su-
liassaqarluarporlu, Lars Sø-
rensen oqarpoq.
- Inuussutissarsiomeq pil-
lugu isumasioqatigiittoqarmat
inuussutissarsiomermi sulini-
utissatut 100-t sinnerlugit si-
unnersuuteqartoqarpoq, i-
laannannguilu maani kommu-
nimi piviusunngortinneqara-
luarpata suliffissaqamiamer-
mut kommunillu aningaasar-
siomeranut pingaaruteqarlu-
assapput.
- Ingerlatsinermut tunisas-
siornermullu tunngasunik
missingersuusiorsinnaanemut
niemikkut akilersinnaasumik
Sanaartorneq
saattussallu
- Sanaartugassanut arlalinnut
aningaasaliisoqassaaq, ilaati-
gut 20 millioner kroninik
tamakkiisumik iluarsaassinis-
samut, taakkualu qulaman-
ngitsumik suliffissaqartitsii-
umaarput. Aamma 300 milli-
oner kronit naliginut ukiut
pingasut ingerlanerini mittar-
filiortoqassaaq. Tamannat-
taaq kinguneqassaaq, nalun-
ngilarpulli naammassisussaa-
soq. Taamaammattaaq inuus-
sutissarsiutit piujuarnerusin-
naasut, aammattaaq siunis-
sami ukiorpassuami illoqar-
fimmut isumaqartussat eqqu-
maffiginiarpagut.
- Suut?
- Saattussanik aalisarneq
pingaameruvoq, tamannarpi-
arlu Paamiunut tunngatillugu
periarfissarpassualittut isi-
gaarput. Maannarpiaq Polar
Seafood tunitsivigalugu saat-
tussanik aalisartoqarpoq, paa-
seqqammerparalu ullaaq tuni-
sunniuteqarsinnaasunik poli-
tikerit kakkattorsuusanngillat,
taamaattumik tamakku sulia-
risariaqanngilaat.
Aalisartut
suleqatigalugit
Lars Sørensen IA-lu aammat-
taaq isumaqarput saattuami-
arneq siunissaqarluartoq.
Taamaattumik tamanna ineri-
artortinniarlugu kommuni aa-
lisartullu suleqatigiittariaqar-
put, kommunillu aalisarneq
tapersersortariaqarpaa, tulaas-
sivissanik tunisassiorfissanil-
lu pilersitsiniarluni kommuni
nammineq suliniuteqartaria-
qarpoq.
- Aalisariutit pisoqalisima-
sut nutartemiarlugit kommuni
suleqataasariaqarpoq, Lars
Sørensen oqarpoq. - Aalisari-
aaseq nutaajulluinnarpoq, pi-
areersimalluamissarlu pisari-
aqarpoq.
- Ilaatigut kommunip Royal
Greenland ataavartumik qani-
mullu attavigisinnaavaa, uki-
ullu tamaasa ingerlaavartu-
mik maani Paamiuni periar-
fissat pitsaasut pilersinniarlu-
git tinnersaasariaqarluni.
Meeqqat inuusuttullu
Sipaamiarfinni meeqqat inuu-
suttullu eqqugaakkajupput.
Taakku naammagittaalliun-
nginnemmmata siullersaatil-
lugit eqqomeqartarput. Taa-
maattumik IA-p immikkut su-
lissunniarpai.
- Assersuutigalugu meeqe-
rivinnik ingerlatsivik inunnik
isumaginninnermut aqutsiso-
sassiat ineriikkat 110 tonsit
naammassineqareersimasut.
Tassa januarip aallartiinnar-
toq tunisassiarineqalersut.
- Isumaqarpugut tamanna
tunngavigalugu nunami tuni-
sassiorfiliornissaq periarfis-
saqartoq, Royal Greenland
allalluunniit suleqatigalugit.
Kisianni pissutsit ajunngitso-
mjussuupput, aammalu saat-
tussat amerlassusii aalisamer-
lu annertuumik tunisassiuler-
nermi tunngavigineqarsin-
naapputs
Kunak Lorenzten oqaluttu-
arpoq sinerissamut qanittumi
aalisartoqamemsoq, aalisari-
utitoqarsuaq tamatumunnga
naleqqunnemmmat. Kisianni
silagikkaangat avasinnerusu-
mut aalisariartarpoq, tamaani-
lu saattussat pitsaanerungaat-
siarput.
- Kikkulluunniit saattussa-
nik aalisarnermi peqataap-
pat?
- Kikkut tamapajaamik,
aap, kisianni naluneqanngit-
qarfimmit Kultureqamermut
Ilinniartitaanermullu aqutsis-
oqarfimmut nuutserusuppar-
put. Tassani meeqqat inuusut-
tullu atugarisaat ajomaanner-
mi ataqatigiissaameqarsin-
naapput kiisalu arlalitsigut
pisariaqartitaat - aamma sun-
ngiffimmi sammisassaqartit-
sineq.
- Kiisalu meeqqat inuusut-
tullu isumagineqamerat alla-
tut aaqqivigisariaqarpagut.
Assersuutigalugu isumagin-
ninnikkut siunnersuisarneq
atuarfinnut eqqunneqartaria-
qarpoq, isumaginninnermut
pisortaqarfimmit nuullugu
aammalu nutaanik periarfis-
siilluta.
- Sulissutigissavarput sam-
misassaqartitsiniameq inuu-
suttunut ullumikkumut naleq-
qiullugu amerlanernut an-
ngutsissavarput. Klubbit aala-
jangersimasunik ukiulinnik
sullitaqartiinnamagit 6-9-nik
ukiullit, 9-13-inik ukiullit, 10-
13-inik ukiullit kiisalu 14-21 -
nik ukiullit periarfissaqartitta-
riaqarpaat. Inuusuttuttaa 21-t
sinnerlugit ukiullit kommunip
sunngiffimmi aaqqissuussa-
nut periarfissinneqartariaqar-
put. Manna tikillugu taama
ukioqaleraangata imminiigin-
narneqartarput, amerlasuu-
nullu kingunipiloqartarpoq.
- Sunngiffimmi sammisas-
saqartitsinerit sinneri eqqars-
aatigalugit IA-mi isumaqar-
pugut klubbinut timersortar-
fimmullu tapiissutit tamaasa
kommunip akilertariaqarai.
Timersomikkut sammisaqar-
sutut piffissap ingerlanerani
issingaatsiarpoq, taamaaler-
neranilu saattussanik pisaqar-
niarneq ajomakusoorpoq,
saattussat angallammut qa-
qiinnavillugit avatai katattara-
mik.
Inissiat
iluaqutaasinnaapput
- Kisianni siunissatsinni saat-
tussat kisiisa isumalluutigin-
ngilagut, Kunak Lorentzen
oqarpoq. - Illoqarfitsinni inis-
siat sinneqarmata suliffiit as-
sigiinngitsut tamaanga pileri-
saarnissat periarfissaavoq.
Assersuutigalugu nunatsinni
innarluutillit angerlarsimaffi-
annik sanasinnaavugut. Inis-
siarsuit arlaat atuartunut Ka-
laallit Nunaanniiginnarusut-
tunut efterskoliliarineqarsin-
naavoq. Ataa atuarfiliarine-
qarsinnaavoq qulaanilu atu-
artut inissaannik sanasoqar-
sinnaalluni. Aamma STI-mi
ilinniarfiit nunap immikkoor-
tuinut aggomeqamissaannut
titsinermi timersoqatigiiffiit
aningaasaqarnikkut angum-
manniapiloorput. Piumassu-
serisaminnik ingerlatsisut
sunngiffimmi sammisaqar-
nerit aaqqissuunnerini inger-
latsinerminnillu sulilluaqaat,
ilumoorsinnaanngilarlu ani-
ngaasaqamiamikkut ilunger-
sortiinnassagigut. Amerlaqi-
sut taamaatiinnartarput, inuu-
suttunullu tuttarluni.
Paamiut
tusaamaneqarnerat
- Paamiut nakuusemiartarfi-
usutut tusaamasaavoq, Lars
Sørensen nangippoq. - Taa-
maattumik IA-mi siuariamis-
samut arlalinnik oqariartaa-
seqamissarput aalajangerpar-
put. Ataaseq imaappoq: Na-
kuusemeq unitsilli! Siunertar-
lu iluarsiniarlugu tamakku-
ninnga sammisaqartoq ullup
affaannaa sulisarluni atorfe-
qartoq atorfinitsivinnissaanut
allanngorterusupparput. Ta-
matumunnga ilutigitillugu
SSPK-mi suleqatigiinneq
nukittorsarneqassaaq erseq-
qinninngortillugulu - meeq-
qanut inuusuttuinnaanngitsu-
nullu, illoqarfimmiunulli ta-
manut.
- Oqariartaat alla imaap-
poq: Atornerluineq unitsilli!
Eqqarsaatigineqarput imigas-
saq, hash aamma naamaartar-
neq. Paasisitsiniaaneq inuu-
suttunillu kaammattuineq
sakkortuumik sulissutigine-
qassapput, taamaalillutik us-
semartunut nalaattakkamin-
nut akiuussinnaanngorlutik.
siunertaq piviusunngussappat
inissiiffissatut piareersimavu-
gut.
Isumassarsiat kingulliit
taakku inuussutissarsiomer-
mut attuumassuteqanngikka-
luarlutik suliffissaqartitsisin-
naapput, illoqarfitsinnullu pi-
ngaaruteqarlualersinnaallutik.
Kommunimi
ilusilersuinissaq nutaaq
Suulli tamarmik inuussutis-
sarsiomermut suliffissaqami-
arnermullu tunnganngillat.
Paamiuni Siumup meeqqat
inuusuttullu ilanngullugit qi-
neqqusaarutigai, assersuuti-
galugulu isumaqarpoq ilaati-
PAAMIUT(JB) - Paamiuni
Atassutip siunissami suliniu-
taasartussat piareersarfigalu-
git persuarsiungaatsiarpoq.
Ulrich Mathiassen-ip politi-
kikkut suleqatigimisulli aam-
ma Siumumi Inuillu Ataaqa-
tigiinni unammillertimisulli
ilisimalluarpaa Paamiuni ul-
lumikkut suliffissaqartitsini-
amermi ajomartorsiutit an-
nersaammata. Pingaartillugu-
li oqaatigaa piareersarluameq
ilinniartitaanerlu pisooqataa-
sinnaammata Paamiuni sa-
naartugassani annertuuni suli-
sinnaasut sapinngisamik an-
nertunerpaamik atorluamiar-
neqamissaannut.
- Kommunitsinni sivisuu-
mik suliffeqarsimanngitsut i-
linniartitaanissaat sulilersin-
neqamissaallu qanoq iliuuse-
qarfigissallugit pingaartom-
jussuuvoq, Ulrich Mathiassen
oqarpoq. - Sulilersinneqaq-
qissapput, aammalu suliassat
amerlineri ilutigalugu kom-
munimi suliffeqanngitsunik
inuttalersuisoqarsinnaavoq,
taamaattoqassappallu sivisuu-
mi suliffeqarsimanngitsut su-
lilerseqqinneqamissaannik i-
suma tunngavissaqarluarpoq.
- Assersuutigalugu inissi-
arsuit pisoqaanerit isateme-
qamissaat suliffissaqartitsis-
innaavoq, taamaalillunilu i-
nuppassuit pitsaasumik aalla-
riarsinnaallutik. Inissiarsuaq
siulleq ukioq manna isateme-
qassaaq, tullialu ukiup aappaa
avillugu qaangiuppat isater-
neqassalluni.
Saattussat
Aammattaaq Ulrich Mathias-
sen isumaqarpoq saattussanik
aalisarneq siunniunneqartari-
aqartoq, aammalu aalisartut
aalisariaatsimut allamut
nuunnissaminnut angallati-
minnik atortuminnillu allan-
ngortiterinissaannut tapersii-
salemissaq piareersimaffigi-
sariaqaripput. Taamaalilluta
angallatit aalisagartassaqan-
nginneq peqqutigalugu unin-
ngaannartut aallarteqqissin-
naassavagut.
Umiarsuaq saattussanik
tunitsivik Polar Seafood Paa-
miuni aalisartunut iluaqutaal-
luarsimagaluartoq Atassut
gut atuarfinnik iluarsartuus-
seqqinnemp nassatarisaanik
kommunimi ingerlatsineq al-
lanngortitertariaqartoq.
Pissutsit aaqqissuunneqar-
nerini meeqqat inuusuttullu
periarfissaat pitsanngorujus-
suartussaapput. Meeqqat i-
nuusuttullu sullinneqamerat
ingerlatsivinnut assigiinngit-
sunut siammarsimassanngi-
laq, ataatsimulli katinneqarlu-
ni ilusilersuinerup sinneranut
naleqqussameqassalluni. I-
ngerlatsivigut pitsaanerpaa-
mik siunertaqarnerusumillu
ingerlasinnaasunngorlugit na-
leqqussassavagut.
Ulrich Mathiassen-ilu isuma-
qarput saattussanik tunisassi-
omeq nunami ingerlanneqar-
tariaqartoq. - Sulisussat pissa-
maatigut nunamiipput, ta-
maanilu inuppassuit suliler-
sinneqarsinnaapput, Ulrich
Mathiassen oqarpoq.
Aammattaaq Atassutip pi-
sortat suliffeqarfiutaasa nam-
minersortunngorsameqarnis-
saat tapersersorpaa, taakkumi
iluaqutaasumik namminer-
sortunit tiguneqarsinnaapput,
soorlu KNI-mi suliassaqarfiit.
- Taamaammat kommunimi
periarfissat takkuttartussat
alaatsinaanneqassapput, taa-
maalillunilu inuusuttut utoq-
qaalluunniit inuussutissarsi-
omermi pissusiviusunik misi-
littagaqarsinnaalissapput, pi-
sortat niuertarfiutaannit artor-
sartinneqaratik.
Mittarfissaq
- Aamma mittarfiliassap peri-
arfissarititassaasa atorluamis-
saat piareersarfigisariaqarpar-
put, Ulrich Mathiassen oqar-
poq. - Kalaallit Nunaanni at-
taveqaateqamikkut ilaanerput
allanngorujussuartussaavoq,
tamannalu inuussutissarsiuti-
nik takomariaqamermillu i-
neriartortitsisussaavoq kom-
munimi ilisimasatsinnit an-
nertunemjussuarmik.
Ukioq 2000-2001-ip tu-
ngaanut pissutsinut nutaassa-
nut pikkorissamissatsinnut
piareersamissatsinnullu pif-
fissaqarpugut. Tamannalu
eqqumaniarfiginngikkutsigu
naammattunik pissarsiaqar-
sinnaanngilagut, aammalu al-
larluinnaat iluanaaruteqaria-
annaapput.
Aammattaaq Atassutip pe-
riarfissani eqqumaffigisaasa
ilagaat angerlarsimaffeqar-
nikkut suliassarpaalunnik ti-
gusisinnaaneq - soorlu innar-
luutilinnut angerlarsimaffili-
omeq - taamatullu partiip u-
toqqaat illuata allilemeqamis-
saa kissaatigaa.
- Kisianni pilersaamsiomeq
pingaarnerpaavoq, Ulrich
Mathiassen, Atassut, oqar-
poq. - Pilersaarusiomikkut
kommunimi maani suliassat
tamapajaavisa aaqqissinnaa-
vagut.
Inuussutissarsiomermik siunnersuisartut
politikerit akuliuffigissanngilaat
Paamiuni Inuit Ataqatigiit inuussutissarsiomermik suliallit suliffissanik
pilersitseqquaat
Siunissamut
piareersassaagut
- Ajomartorsiutit amerlanersaat
pilersaarusiorluarnikkut
aaqqinneqarsinnaapput, Ulrich
Mathiassen, Atassut, oqarpoq