Atuagagdliutit - 15.07.1997, Blaðsíða 7

Nr. 53 • 1997
7
GRØNLANDSPOSTEN
Arctic Circle
Qimmeq akiuussutissamik kapineqartoq
perleromennik nappaateqalissanngilaq
Qimminut akiuussutissamik kapineqarsimasunut teriannissat perlerortut naviananngillat
LM) - Perleromeq.
Oqaaseq taanna qimuttunik
qimmiutilimmut annilaamar-
torujussuuvoq.
Kisiannili amerlanerit er-
sissutissaqanngillat. Qimmut-
tormi akiuussutissamik kapi-
neqarsimaguni tunillanneqar-
navianngilaq. Akiuussutissa-
mik kapineqarsimasoq nap-
parsimalissanngimmat.
Kisiannili assersuutissaqar-
poq qimussertut ilaat terian-
nissamik eqqumiitsumik pis-
susilersortumik naapitsisoq
qimuttuminik toqoraasartoq,
naak qimuttut akiuussutissa-
mik kapitereersimagaluartut.
Perleromerlu pillugu 1969-
imi nalunaarut suli atuuppoq,
tassanilu allassimavoq nuna-
qarfimmi illoqarfimmiluunni-
it qimminik perlerortoqaler-
pat qimussit allameersut illo-
qarfimmit 1 km-itut ungasit-
sigisumut pitunneqassasut,
qimmuttut akiuussutissamik
kapineqarsimaluarpataluunniit.
Akiuussutissaq
Ilulissani uumasut nakorsaata
Niels Wøldiche Pedersen-ip
erseqqissaatigaa, ukiut ki-
ngulliit pingasut ingerlane-
ranni pissusissaq eqqorlugu
qimuttut akiuussutissamik
kapineqarsimappata perleror-
toqarneranik nalunaaru-te-
qartoqartillugu emumasoqar-
tariaqanngitsoq:
- Perleromerlu pillugu na-
lunaarut allanngortinneqa-
ngajalerpoq, taamaalilluni qi-
muttut akiuussutissamik ka-
pineqarsimasut illoqarfinnut
nunaqarfinnulluunniit perle-
rorfiusunut anngussinnaaleq-
qullugit.
- Qimuttoq akiuussutissa-
mik kapineqarsimasoq perle-
Sila pitsaanerusinnaagaluarpoq, peqataasut arlallit oqarput,
kisianni arlaanni aggeqqinniarput.
Vejret kunne have været bedre, sagde flere deltagere, men
de kommer gerne igen en anden gang.
rortut virusiata ilaanik timi-
mioqalersarpoq. Taanna per-
lerornermut akiuussutissamik
pilersitsisarpoq. Akiuussutis-
samik kapitinneq ullut 14-it
qaangiunneratigut sunniuttar-
poq. Tamatuma kingorna
qimuttoq teriannissamit per-
lerortumit kiinneqarsimaguni
nammineerluni akiuussutissa-
mik pilersitsissaaq. Qimuttoq
napparsimalissanngilaq.
- Tamatuma assigaa inuk
mæslingimik nappaateqareer-
simasoq mæslingeqqissinnaa-
junnaartarmat. Timi nammi-
neerluni akiuussutissamik pi-
lersitsereersimammat. Pin-
ngortitap tungaanit akiuussu-
tissamik kapisinertut taane-
qarsinnaasumik. Kisiannili
nappaatit toqqussutaasinnaa-
sut pineqarsimappata, pingor-
titap tungaanit »akiuussutis-
samik kapisineq« iluaqutaas-
sanngilaq. Tassami qimuttoq
toqussammat.
Nappaatit nutaat
Niels Wøldiche Pedersen-ip
ilanngullugu erseqqissaati-
gaa, qimuttut akiuussutissa-
mik kapineqarnertik nukil-
laassutigineq ajoraat. Ulloq
taanna kapineqarunik, kingu-
sinnerusukkulluunniit:
- Ilaatigut naammattoortar-
pakka isumaqartut pinngorti-
tap ingerlaneranut akuliut-
toqassanngitsoq. Qimmit a-
kuliuffiginngikkaanni nukit-
tunerusunik qimmeqartoqa-
lissasoq.
- Qanga Kalaallit Nunaat ti-
kinneqameq ajorpiarallarmat
taamatut iliortoqarsinnaavoq,
kisiannili ullumikkut Kalaal-
lit Nunaata nunanut assigiin-
ngitsorpassuamut atassuteqa-
lernera pissutigalugu, nap-
paatit siomagut atugaasiman-
ngitsorpassuit atugaasalersi-
mapput.
Qimmit nappaataat 1930-
ikkut aatsaat ingerlaneranni
ilisimaneqalerpoq, aammalu
parvovirus aatsaat 1980-ikkut
ingerlaneranni Kalaallit Nu-
naannut angulluni.
- Pinngortitap nammineq
ingerlanissaanik isumaqameq
isumaqatigilluarsinnaagaluar-
para. Nukittunerit annattassa-
sut. Kisiannili qimuttut kis-
sassakkanik illuaraliuutissa-
gutsigit nukilaatsut amerla-
vallaalissapput, siunissarlu
ungasinnerusoq eqqarsaati-
galugu qimuttut nukilaanne-
mlersissallugit.
Race UG-eerpoq
Sila taamaallaat
naammagittaalliutigineqarpoq
(LM) - Ukioq manna Sisimiu-
ni Arctic Circle Race-mut
peqataasimasut nunanit alla-
neersut 110-t sisorarlutik
arpannersuaq maanna naliler-
simavaat.
Peqataasut nunaminnut uti-
lemerminni immersugassa-
mik 35-nik apeqqutitalinnik
tunineqarput, 80-llu missaat
utertinneqarsimapput, nalilii-
nerlu tamakkerlugu isigissa-
gaanni peqataasut ataatsimut
isigissagaanni kusanartunik
naliliisimapput.
Kusanamerpaamik naliler-
neqarsimavoq Kalaallit
Nunaata nalinginnaasumik
misigisaqarfiginera, tamar-
mik ajunnginnerpaamik oqaa-
seqarsimammata.
Assersuutigalugu:Nunaq
tupinnangaartoq kusanaqisor-
lu, innuttai nuannersut inoro-
orsaartullu imaluunnit ima
naatsigisumikrUteqqissaan-
ga! Sullinneqarneq aamma
kusanamerpaamik naliler-
neqarsimavoq.
Peqataasut aamma piumaf-
figineqarput sila nalilissallu-
gu, silalli nalilemeqamera pit-
saannginnemsumik naliler-
neqarpoq. Pitsaavallaann-
gilaq. Ilaatigut nittaalangaat-
siartaqaaq toqqillu arlallit
appussaasimallutik. 27-t
angullugit issittarsimavoq.
Kisianni peqataasut arlallit
silap nalilernissaanut
apeqqummut ilassuteqarsi-
mapput sila kiallluunnit naal-
agaaffigissinnaanngimmagu
nalilemeqartariaqanngilluin-
naraluartoq.
Peqataasut ilaasa arpanner-
up ingerlanneqarnerani
pitsannguutissanik siunnersu-
uteqarput:Aallartinnginnermi
arpannissamut paasissutissat,
arpannemp nalaani paasissu-
tissat kiisalu arpannermi
angusarisat inemerisa ingerla-
avartumik nalunaarutigin-
eqartamissaat. Taama isuma-
qarput arpaqataasut amerla-
nersaat.
Illoqarfiit ikinngutigiit Arsuk minnersaraat, katerisimaarne-
rilli annersaannik aaqqissuussisuulluni. Katersortarfimmi
ammaanersiomermi una assilineqarsimavoq.
Arsuk er den mindste by i venskabsbykæden men arrangør
for det største stævne. Billedet er fra stævneåbningen i for-
samlingshuset.
Arsummi katerisimaameq
Foreningen Norden-ip illoqarfittut ikinngutigiinnermi suliniarfia annerpaaq
Arsummi katerisimaartitsimasoq
(LM) - Junip naalemerani
Arsuk Paamiut kommunean-
niittoq Nunani Avannarlemi
illoqarfittut ikinngutigisami-
nit arfmeq-pingasuusunit ti-
keraarfigineqarpoq. Illoqarfit-
tut ikinngutigeeqatigiit taak-
ku Nunani Avannarlemi a-
merlanersaapput. Arsummi
katerisimaamermi illoqarfit-
tut ikinngutigeeqatigiit aat-
saat siullermeerlutik naapip-
put.
Peqataasut 48-t junip 26-
anniit 29-annut Arsummi ka-
terisimaarput. Ilaappullu
kommunenit sinniisut arlallit.
Danmark-imi illoqarfittut i-
kinngutigisami Heming-imi
assersuutigalugu borgmesteri
aamma kommunaldirektøri
aamma peqataapput. Nammi-
nersomerullutillu oqartussat
aamma sinniisuutitaqarput.
Aala j angersimasumik
Illoqarfiit ikinngutigiit kate-
risimaartamerat periaatsit aa-
lajangersimasut malillugit
ingerlanneqartarpoq, pisorta-
tigoortumik ammaanermik
aallamemeqartarlutik. Tama-
tuma kingorna qaaqqusisut
tikeraartiminnut illoqarfitsik
uliuni marlunni ilisaritittar-
paat, ullorlu kingulleq naala-
giaqatigiinnermik naggaser-
neqartarluni.
Julius Jørgensen pisussaa-
tinneqarsimavoq Arsuup oqa-
luttuassartaanik oqaluttuar-
nissamik, Ivittuunut takoma-
riarnissamik, sanalukkanik
saqqummersitsinissamik, am-
mit suliarineqartarnerannik
takutitsinissamik, qitinner-
mik, qaannamik takutitsiner-
mi, silami igaartomermik kii-
salu katerisimaarnerup eq-
qaassutissaanik inussuliomer-
mik.
Kinguartoortut
Arsummi katerisimaameq
pilersaarutigineqartumit sivi-
sunemvoq, silap aallartussat
kinguarsarmagit:
- Nunaqarfimmi inuuneq
ilikkagaqarfigeqaarput, Hans
Chr. Viwe Heming-imi Fore-
ningen Norden-imeersoq
oqarpoq.
- Nunaqarfimmi inuuneq
qanoq aqunneqartamersoq.
- Arsuliarnitsinni uliuni
marlunni Narsarsuarmi ki-
nguartoorpugut, angerlalerat-
talu Arsummi uliuni pingasu-
ni kinguartoorluta. Umiarsu-
aq pajuttaat nunaqarfimmiitil-
luta tikittussaagaluaq sikorsu-
aqarpallaamera pissutigalugu
tikinngitsoorpoq. Kalaallit
Nunaanni pissutsit pissusivi-
usut qanimut takulluarpavut.
- Arsummiut eqqissillutik
atorpaat tikeraartitik uliuni
arlalinni nunaqarfimmiittari-
aqarmata. Pingasunngormi
aallarpugut, tamannalu ilua-
qutaagunarpoq, tassami sap.
akunnerata naanissaani ag-
gersumi katittoqartussaavoq
tallimallu apersortittussaallu-
tik - nunarfillu tikeraartissar-
passuaqarpoq.
Ukiut nikinneranni Kalaallit
Nunaanni qimuttut kisin-
neqarput, akiuussutissamillu
kapineqarsimasut qassiussu-
siat aamma ilisimaneqar-
mat, akiuussutissamik ka
,pooraanermik kommunet
sorliit kinguartoorsimaner-
sut takuneqarsinnaavoq.
Tassaapput Kangaatsiaq,
Qeqertarsuaq, Sisimiut aam-
ma Uummannaq, uumasut
nakorsaat Niels Wøldiche
Pedersen oqaluttuarpoq.
Ved årskiftet blev slædehun-
dene i Grønland talt, og da
der også er tal på, hvorman-
ge vaccinationer, der
udføres i de enkelte kommu-
ner, er det let at se, hvilke
kommuner, der er bagud
med vaccinationerne. Det er
Kangaatsiaq, Qeqertarsuaq,
Sisimiut og Uummannaq,
fortæller Niels Wøldiche
Pedersen.
A ss. :/Fnto: Thue Christiansen