Atuagagdliutit - 15.07.1997, Blaðsíða 11

Nr. 53 • 1997
11

GRØNLANDSPOSTEN
Imerajuttoq
aalakuunngitsoq
Ukiut marluk matuma siorna Qaqiffik aallartimmalli
imerajuttut 250-it katsorsartissimasut
Ukiumi kingullermi imerajuttut 140-t Qaqiffimmi katsorsartissimapput. Taama amerlatigisut
ukiuni kingullerni qulini Danmark-imi katsorsartissimapput. Katsorsartittunut ilaapput
naalakkersuisut siulittaasuat Lars Emil Johansen, ukiakkut 1994-imi imerunnaartoq.
Qaqiffik har haft 140 alkoholikere til behandling i løbet af det sidste år. Det er lige så
mange, som der har været til behandling i Danmark i løbet af de sidste 10 år. Her i blandt
Landsstyreformand Lars Emil Johansen, der har været ædru alkoholiker siden efteråret
1994.
Qaqiffik pisortartaarpoq
Peter Strange, Kalaallit Nunaanni ukiuni arfineq-
pingasuni ilinniarsitsisuusimasoq Nuummi Qaqiffimmi
pisortanngorpoq
(LM) - Qaqiffimmi inuit 20-
25-t katsorsameqartamerata
saniatigut ullut tamaasa ime-
rajuttunik katsorsaavik sine-
rissami inunnit atomerluiner-
mik ajornartorsiuteqartunit
ullut tamaasa saaffigineqar-
tarpoq.
Meeqqat inersimasullu nu-
taamik inuuneqalerumallutik
katsorsaavimmut saaffiginnit-
tarput.
Saaffiginnittut ilaat ime-
runnaarumallutik ikioqqusar-
put, ilaat ilaqutaqartarput,
ikinnguteqartarput suleqate-
qartarlutillu ulluinnami imi-
gassamik ikiaroornartumillu
ajomartorsiuteqamertik pillu-
gu inuunerminnik aqutsisin-
naanngitsunik. Aamma
meeqqat inussuttullu ajomar-
torsiuteqaleriartorlutik misi-
gisimasut saaffiginnittarput,
aningaasaatitik ikittaatinut
gasitortunut atortaramikkit.
- Maannga omigunneq aa-
lajangerneruvoq angisooru-
jussuaq. Inuit nalunngilaat
ajunngitsumik inuuneqalis-
sagunik erloqiqqaartariaqar-
lutik, katsorsaavimmi pisor-
taq Jens Peter Ibsen oqarpoq,
imminut ilisaritittoq imerajut-
tutut aalakuunngitsutut aam-
ma ikiarooruajuttutut ikia-
ruunngitsutut.
Qaqiffik augustimi ukiunik
marluliilluni nalliuttorsius-
saaq. Ukiut taakku ingerlane-
ranni atomerluisut 250-it ka-
tsorsartittarsimapput.
Amerlanersaat imigassa-
mik ikiaroornartumillu ator-
nerluisuusimapput. Taakku
saniatigut amerlasuut aamma
ilitsersomeqarlutillu ikiome-
qartarput ajornartorsiutitik
qaagerumallugit.
Nappaat
Qaqiffimmi katsorsameqart-
amerup assigaa Danmark-imi
Frederiksberg Center-imi ka-
tsorsaariaaseq - aamma Min-
nesota modellen-imik taane-
qartartoq - katsorsaariaatsimi-
lu imerajuttuuneq naappaati-
tut atajuartutut isumaqarfigi-
neqartarpoq. Katsorsaanermi
imerajuttoq imerunnaarsinni-
ameqartarpoq.
Katsorsaaneq sap. akunne-
rinik arfmilinnik sivisussuse-
qartarpoq, katsorsartittullu
ullut tamaasa orniguttarput
katsorsartikkiartorlutik. (Ava-
taaneersut katsorsaavimmi
najugaqartarput). Katsorsaa-
nermi katsorsartittut nappaa-
tertik ilikkarluinnartarpaat,
taamalu nammineq inuuner-
mik akisussaaffiginissaa ilik-
kartarlugu. Sap. akunnerisa
arfinillit qaangiunnerisigut
kaatsorsartittut Nuummi na-
jugallit neqeroorfigineqartar-
put ukiumi ataatsimi nagga-
taarutaasumik katsorsarne-
qamissamik, sap. akunnera-
nut ataasiarluni ataatsimiittar-
nikkut. Avataaneersut anger-
lartinneqartarput illoqarfim-
minni imerajuttut imerun-
naarsimasut imminnut ikior-
nissaannut atortussanik nas-
sartinneqarlutik.
Imminnut ikiortut
- Illoqarfimmi mikisumi i-
merajuttutut imerunnaarsima-
sutut kisimiilluni inuuneq ar-
tomarsinnaasarpoq. Taamaat-
tumik kommunet kajumiss-
aartalersimavavut inunnik ar-
lalikkuutaanik ataatsikkut
maannga aallartitsisaleqqul-
lugit, ataasiakkaarlugit aallar-
titsisarnermut taarsiullugu.
Taamaalillutik katsorsartin-
neqarmik kingoma imminnut
pitsaanerusumik tapersersor-
sinnaaqqullugit. Siunissaq u-
ngasinnerusoq eqqarsaatiga-
lugu neriuutigaarput sineris-
sami illoqarfmni allani aam-
ma katsorsaasalernissarput.
Tamanna kommunenut aki-
kinnerussaaq - katsorsartittu-
nullu pitsaanerussalluni - illo-
qarfigisami katsorsartittameq,
inuit arlalikkuutaat Nuummut
katsorsartikkiartomerannit.
Kommune ataaseq taa-
maallaat Qaqiffimmik atuin-
ngilaq. Qaqiffiliartitsinerpaa-
sarput Nuuk, Qaqortoq aam-
ma Maniitsoq.
Affaat
Maannakkut siusippallaaqaaq
oqaatigissallugu imerajuttut
katsorsartinnermik kingorna
qanoq amerlatigisut imerun-
naavissimanersut. Danmark-
imi misissuinikkut paasine-
qarpoq imerajuttut 3/4-lii
imerunnaavittartut. Kalaallit
Nunaanni naatsorsuutigine-
qarpoq katsorsartissimasut
affaat sinneqartut imerunnaa-
vissimasut.
Qaqiffiup ukiuni siullemi
Kalaallit Nunaanni atuuffigi-
saani qallunaatut taamaallaat
paasisinnaasut katsorsartittar-
put. Siomali kalaallit katsor-
saasut marluk ilinniartinne-
qarmatali kalaallisuinnaq
oqaluttut aamma katsorsartit-
talerput.
Ukiorlu taanna katsorsartit-
tut affaasa missaat kalaal-
lisuinnaq oqaaseqartuupput.
Ukiumi siullermi 100-t kat-
sorsartittut, ukiup aappaani
140-t katsorsartipput.
Qaqiffimmi katsorsartinni-
araanni utaqqeqqaartariaqar-
poq. Utaqqisamermullu pis-
sutaavoq inissaqartitsinngin-
neq. Katsorsaasarfimmi ava-
taaneersunut taamaallaat 14-
inut inissaqarpoq, taakkulu
naammanngillat. Katsorsar-
tinnissamulli utaqqisariaqan-
ngilaq, inissaaleqisut kisimik
utaqqisarmata.
Ilaqutariit
Aamma ilaquttat - allallu i-
merajuttunut ulluinnami qa-
nimut atassuteqartut - Qaqif-
fimmi katsorsartissinnaapput.
Sap. akunnerani ataatsimi
kursusemermut ilaaneq iluat-
silluarsimavoq. Ukiumi siul-
lermi ilaqutariit qulit missaat
katsorsartissimapput. Ukiumi
kingullermi 140-nik amerlas-
suseqarsimapput, katsorsaa-
sarfullu naatsorsuutigaa siu-
nissami ilaqutariit 150-200-t
ukiut tamaasa katsorsartittale-
rumaartut.
Qaqqiffik ukiuni marlunni
pioreerluni marlunnik pisor-
taqarsimavoq. Tamarmik qal-
lunaajupput imerajuttut kat-
sorsaaviannut atorfininner-
minnut atatillugu aatsaat Ka-
laallit Nunaannukarsimasut.
Maannakkut katsorsaavik
kingumut pisortartaaqqippoq.
Peter Strange, 47-nik ukiulik
aamma qallunaajuvoq, ukiul-
lu 17-it kingulliit ingerlane-
ranni katillugit ukiuni arfi-
neq-pingasuni Nunatsinniissi-
mavoq. Kalaallit Nunaanni
illoqarfiit annersaanni Nuum-
mi Qaanaallu eqqaani nuna-
qarfiit minnersaanni Morius-
sami ilinniartitsisuusimavoq.
Aamma Asianni, Qaanaami
Pituffimmilu ilinniartitsisuu-
simavoq.
Katsorsaavimmi ukiuni pi-
ngasuni sulinissamik isuma-
qatigiissuteqarpoq:
- Misigivunga atorfimmut
piukkunnaateqarlunga Ka-
laallit Nunaanni pissutsinik
ilisimasaqarama. Kalaallit
Nunaanni imeriaaseq ilisima-
saqarfigaara. Inuit maani
imeqatigisarsimavakka iliu-
usiisalu allanngorameri na-
lunngilakka, persuttaanerit
ilaquttanillu ilagiinnagaasar-
nerit aamma ilisimasaqarfigi-
vakka.
Peter Strange Danmark-imi
Frederiksberg Center-imi
siunnersortitut ilinniagaqaq-
qammerpoq. Ilinniartitaaneq
ukiumik ataatsimik sivisus-
suseqarpoq sungiusarnerta-
qarlunilu. Peter Strange ilaati-
gut Nuummi Qaqiffimmi su-
ngiusamini ingerlassimavaa.
Kalaallit Nunaanni imera-
juttunik katsorsaaqataallunga
suleqataarusuppunga, taa-
maassimanngippammi
Nuummukarsimanavianngik-
kaluarpunga. Siullerpaamik
Kalaallit Nunaannukarama
Aasianniippunga sineriammi-
lu aallartissimagaanni isuma-
qarpunga Nuuk qaquguluun-
nit nuannarilerneqarnavian-
ngitsoq. Uannut Nuuk Kø-
benhavn-ip eqqaanitut illo-
qarfmvoq. Ishøj-imut naller-
suunneqarsinnaavoq. Sineri-
ak tassa Kalaallit Nunaat.
Kisianni Qaqiffik maaniip-
poq, maaniikkusuppungalu.
Peter Strange-p Jens Peter
Ibsen taarserpaa, taanna Dan-
mark-imut ilaqutanilu utis-
sapput. Peter Strange maanii-
ginnarusukkaluarpoq, kisian-
nili ilaqutai maaniiginnamis-
saminnut kissaateqanngillat.
- Imerajuttut allamut saa-
saariallaqqissorujussuugalu-
artut, iluatsinngilarali ilaqu-
tamma maaniiginnartuamis-
satsinnik akuersitissallugit.
Jens Peter Ibsen Kalaallit
Nunaannut uteqqikkusuppoq
sivikitsukkuutaamik Qaqif-
fimmi suliartortarluni.
Ullut tamaasa Qaqiffik Kalaallit Nunaannit tamarmit saafflgineqartarpoq. Telefonikkut ima-
luunniit Nuummut tikeraartunit.
Qaqiffik får dagligt henvendelser fra mennesker i hele Grønland. Enten telefonisk eller per-
sonligt affolk, der opholder sig i hovedstaden alligevel.
ASS J FOTO: AG