Atuagagdliutit - 11.09.1997, Blaðsíða 11

Nr. 70 • 1997
11
GRØNLANDSPOSTEN
fvw * jwjjjriy i >«> ■ '‘‘ \ Ti
i ‘P?
Kaatep meerarpiaanerata nalaani Killerpaat
Kangillerpaallu akornanni ikaartarfeqanngilaq.
Uani ilaqutariit apersortittunut naalagiarialersut.
I Kaates tidlige barndom var der ingen bro mellem bydelene
Killerpaat og Kangillerpaat. Her er familien på vej til
konfirmation.
sorsukkumatutigisut eqqissi-
viilliortigisullu.
Nukartaartoq
Aqqanilinnik ukioqarlunga
nukartaarpunga. Pilluarna-
qaaq, mikisunnguamillu paa-
risassaqalerluni nuanneqaaq.
Aappaaguani arnaa Mar-
grethe Geisler qallunaami pa-
lasimi Harald Nielsen-imi
kiffanngorpoq, taamalu ilaqu-
tariit Maniitsumut nooqati-
galugit. Qullissanut utinngin-
nerminni ukiuni arfineq-mar-
lunni Maniitsumiipput. Qul-
lissanut utinnginnerminni
Kaate nipilersornikkut Ma-
niitsumi tusaamasaalerpoq.
Supputaasamik unammisit-
sisoqarpoq, peqataanissamul-
lu Kaatep arnaa panini aqqa-
neq-marlunnik ukiulik aappa-
ralugu nalunaarsimavoq.
- Taamanikkut misigisaq
eqqumiikujuppoq, Kaatep eq-
qaamavaa. - Unamminermi
kisimiillunga meerartaavu-
nga, ajugaallungalu. Unam-
misitsisut naatsorsuutigisi-
massavaat angummik ajugaa-
soqassasoq, taamaattumik
akissarsiaraakka arsaajaavik
cigaarsuarlu.
Katinnera
Qullissanut utersimaleramik
Kaatep uissani Karé naapip-
paa, Kaatelu 18-inik ukioqar-
toq katipput. Kristian Jeremi-
assen innaallagissiorfimmi
mekanikeriuvoq, taamanik-
kullu allat assigalugit sun-
ngiffimmini pinialuttarpoq.
- Qimmerissorujussuuvoq,
taakkulu Karép angallataata
ingerlarpalunnera angallatinit
allanit immikkoortissinnaavaat.
Ukioq ataaseq eqqaamavaa
Qullissani qilalugartoqartoru-
jussuusoq. Mattassuit neqer-
suillu qaleriiaatiinnavillutik.
Aiiasunneq
Aammali Kaate Jeremiassen
inuunermini alianartunik na-
laataqartarsimavoq. Alinartut
ukiut qanorluunniit amerlati-
gisut qaangiukkaluarpata pui-
gomeqarsinnaanngitsut. Kaa-
te suli aliasuppaluttarpoq oqa-
luttuarigaangamiuk Qullissani
juulliaqqami 1964-imi meeq-
qatik mikisut sisamat illumin-
ni ikuallagussaammata.
Ilaqutariit nuannersumik
juullisioqatigiissimapput, Ka-
rép angajoqqaavini nereqati-
giissimallutik. Meeqqat anga-
jullersaat sisamanik ukioqar-
poq, nukarlerlu suli meeraa-
raalluni. Unnummat meeqqat
innartinneqarput, inersima-
sullu Kaatep arnaa isumaqati-
gisimavaat unnuup naanngin-
neranni pulaalaarumallutik.
Angerlamut ingerlanerminni
qatserutit nilliatitsillutik i-
ngerlasut naapissimavaat, tu-
parujussuarpullu paasigamik-
ku illortik ikuallattoq.
Ullumikkut Kaate Karélu
inersimasunik sisamanik
meeraqarput, qulingiluanillu
emutaqarlutik, taakkulu aa-
naamut aataamullu nuannaa-
rutaalluarput.
Qullissat matusaanerat
Qullissat oqartussaasunit
1970-ikkut aallartinneranni
matusaanerat Qullissanit alla-
mut nuuttariaqalemermik ki-
nguneqartoq aamma erloqi-
nartutut misigisaqarfiuvoq.
Ilaqutariit Jereiniassen-ikkut
siullernut ilaapput Qullissanit
nuuttut. Karép angajoqqaavi
ilagalugit 1967-imi Nuummut
nuupput, aallannginnerminni-
lu neriorsorneqarsimapput
Qaqortumi illumi marloqiu-
sami najugaqassasut. Ilaquta-
riit 18. juli Nuummut tikip-
put, busimillu aaneqarlutik.
Qaqortumi illussaminnut a-
puukkamik paasivaat igalaat
aserorterneqarsimapput, illu-
mullu isemissaminnut matu-
ersaatissaqanngillat.
- Unnuk siulleq nalunngi-
satsinni Tuapannguani naju-
gaqarpugut. Erloqinaqaaq na-
jugassaqarani, sakeralu Qul-
lissanut uterumalluni kissaa-
teqarpoq.
Kingusinnerusukkut inissi-
at nutaanngitsut ilaanni inis-
sarsipput. Taanna sivisulaar-
tumik najugaqarfigaat,
Nuummi Narsarsuarmi inissi-
at ilaannut nuunnginninner-
minni. Sanaartorneq sukka-
soorujussuarmik ingerlanne-
qarpoq, inuit eqitertinneqar-
nissaat pillugu politikeqame-
rup kingunerisaanik ilaquta-
riippassuit Nuummut noorar-
mata.
- Nooqqaamitsinni misigi-
sanik erloqinartunik eqqaa-
masassaqarpugut. Meeqqat
atugarlioqaat meeraqatimin-
nit akerartomeqartuartaramik.
Atugaasivii sioqqanik immer-
neqartarput, annersarneqar-
tarlutik oqaatsinillu ajorluin-
nartunik oqaluffigineqartarlu-
tik. Taamaattumik Nuummut
tikinnitta kinguninngua erlo-
qinartorsioqaagut. Qujanartu-
milli tamakku tamarmik qaa-
ngiupput, piffissallu ingerla-
nerani ajunngitsumik atuga-
qalerpugut ikinngutitaartorlu-
talu. Ullumikkut immitsinnut
Nuummiutut isigaagut.
Kaate qamutini kingullerni issiavoq, qimussimik sukkaniunneq sapigarinnginnamiuk.
Kaate sidder på slæde nummer to, hun var ikke bleg for at deltage ved hundeslæde væddeløb.
Kaatep supputaasarneq allanit
kingornutarisimanngilaa. Amaa Margrethe
qangarujussuarli supputaasartarsimavoq.
Kaate har ikke arvet sit talent for harmonikaspil fra
fremmede. Moderen Margrethe har spillet så længe
Kaate kan huske. :•••>=>. : T ‘
Kaatep Karéllu panii mårluk Danmark-imi
najugaqaiput. Aasaq crngutaasa ilaat apersortippoq,
sdorunatni aanaa aamma aataa najuuttariaqarput.
To af Kaate og Kristian Jeremiassens døtre bor i
Danmark. Et af børnebørnene blev konfirmeret i
sommer og det skulle bedsteforældrene naturligvis
være med til. L VU :
INUIT
Atuariartutsinnil nalunngilarput inuit pillugit allaaserisat
ilanngutassatut pitsaasuusartut. Taamaammat aalajanger-
pugut sisamanngornerit tamaasa inuit ilaqutariilluunniit
oqaluttuarerusutaminnik misigisaqarsimasui pillugit ilan-
ngussisainiarluta. Qujanartumillu Kalaallit Nunaanni
taamaaUunik inuppassuaqarpoq. Pisunut - ukiuni nutaani
oqaluUuai'isaanermut, isorartussutsinut, innuttaasut katiti-
gaanerinut akerleriinnullu tunngasinnaapput.
Sisamanngomikkullu saqqummersartussani qupper-
nemi ukunani kina tulliullugu ilisaritissaneripput siun-
nersorluta allagaqarit. : -
Allakkap puua »Inuit«-imik nalunaaqutseruk. sisaman-
ngomermilu tulliuttumi aviisiseqqillutit. Imaassinnaavoq
ilaatikkusutat ilaalinneqartoq.
ASS7 FOTO: NAMMINEO PIGISAO / PRIVAT ASS7 FOTO: NAMMINEQ PIGISAQ ! PRIVAT