Atuagagdliutit - 18.09.1997, Qupperneq 14

14
Nr. 72 • 1997
GRØNLANDSPOSTEN
ANKER KALAALLT
Allattoq, Christian Schultz-Lorentzen
Statsministeriusimasoq Anker Jørgensen oqaloqatigalugu - Namminer-
sornerulernissap maanna 20-nik ukioqalersup pilersaarusiornera aatsi-
tassallu pillugit isumaqatigiissut
»Assortuussutigineqassan-
ngilaq - naalagaaffeqarti-
giinnermut atavoq«, taama-
ni statsiministeriusoq Anker
Jørgensen oqarpoq, kalaallit
pisuussutit uumaatsut oqar-
tussaaffigerusummatsigit.
»Der er ikke noget at rafle
om - det er et rigsfælles-
skabsanliggende«, sagde
daværende statsminister
Anker Jørgensen til Grøn-
lands ønske om at få ene-
retten til undergrunden.
Anker Jørgensen - Nammi-
nersomerulemermut pilersit-
sisut ilaat - Nunatta pisuussu-
taasa aningaasartaat tunniuk-
kusunngimmagit ajorineqa-
rujussuarpoq. Naalagaaffe-
qatigiinnermut atavoq, assor-
tuussutissaanngilarlu, taama-
ni statsministeriusoq oqarpoq,
Namminersomerulemissamut
isumaqatigiissummi akuer-
saamerusoq, Folketing-imi
politikkikkut isumaqateqar-
neq qaangerlugu, taamani ta-
lerperliit oqartussaanerugal-
larmata.
Ukiut 20-ngajaat qaangiut-
tut maanna taama naliliivoq,
piffissami isummat ullumik-
kut pissutsinik piviusunik al-
lanngortitsinerini. Oqaluttua-
risaanermi siunertat Anker
Jørgensen-ip tunngavileeqa-
taaffii pinnatik, ungasinngit-
sukkullu aalassatsinneqatsi-
artut aatsitassanik aqutsiso-
qarfik Københavnimit Nuum-
mut nuunneqamissaanik aala-
0 jangiisoqarmat.
o - Pingaaruteqarpoq issuar-
| neqaannannginnissara - taa-
< maaliortoqarporli - taamani
oqamera Namminersomeru-
lemissamut Isumaqatigiissut
akuerisinnaanngikkipput Ka-
laallit Nunaat malartaasiin-
narpat Kalaallit Nunaata aat-
sitassaqamerata oqartussaaf-
figineqamera kalaallit kisi-
mik suliassarigaat. Taama
piumasaqartoqassaguni assi-
giinnarpaa oqaraanni Kalaal-
lit Nunaat naalagaaffeqartigi-
innermut ilaarusukkunnaar-
toq.
Aatsitassat 1979-imi
- Amerlasuut puigortarpaat
isumaqatigiinniamemp nalaa-
ni pingaartillugu taagakku -
qallunaallu tungaannit - Ka-
laallit Nunaat annertuunik pit-
saasunillu iluaqusemeqassa-
sut ullumik aatsitassanillu
nassaartoqassagaluarpat. Min-
nerunngitsumik peqqutaalluni
Kalaallit Nunaat imminut
aningaasalersornerulersin-
naammat. Kalaallilli kiser-
maassinissamut malartaasin-
ngillat. Annertunemsunik kis-
saatigisaqanngillat, isumaqa-
tigiissutillu ilanemnissaanik
Folketingimi isumaqartoqan-
ngilaq.
, Oqalunnera qangatut suk-
katiginngilaq, eqqarsarsin-
naassuserli statsministeriusi-
masut Anker Jørgensenip
pigaa, sigguni inngillugit o-
qaatsini eqqarsaatigilluarlugit
1979-imi aatsitassat pillugit
isumaqatigiissummut tunnga-
viusimasut nassuiamiarsari-
gamigit, Namminersomeru-
lernissamut tamakkiisumut
ilaasoq.
N amminersornerulernerup
aallartinnerata kingoma ukiut
20-ngajaat qaangiuttut tul-
lersorterisimasaa, nukissior-
nermut avatangiisinullu mini-
ster Svend Auken, imme-
raammik tigusivoq, naalak-
kersuisullu siulittaasorisima-
saat Lars Emil Johansen i-
sumaqatigiissuteqarfigaa aat-
sitassaqamermut aqutsisoqar-
fik Nuummi qullersaqarfeqa-
lissasoq.
Ataatsimut
piginnaatitaanerit
Naak pisuussutit uumaatsut
Danmarkip Nunattalu ataatsi-
moomkkaluaraat politikkik-
kut alloriamemvoq, piffissap
ingerlanerani aalajangiisuul-
luarsinnaasoq, asuli pisuu-
saarfiunani, soorlu malinnaa-
sut ilaasa isumaqatigiissut
taama nalileraluaraat.
Aningaasarsiornerulernis-
samut alloriamemsinnaavoq,
namminersulivittoqalerpallu
pitsaanemsunik atugassaqar-
titsilersinnaasoq, piumasa-
qaatinik pinngitsoomani tul-
linnguussinnaalluni pisuussu-
tit uumaatsut Nunatta oqaa-
sissaqarfigilivinnissaat. Lars
Emil Johansenillu isertuutin-
ngilaa aatsitassaqamermi a-
qutsisoqarfiup nuunnerani
politikkikkut angusami an-
nersaasa ilagigaat.
Københavnimi Borgbjerg-
vej-imi Anker Jørgensenip
allaffiani Nunatsinnut tun-
ngasut takussutissaqarluarput,
kusanartuliat allat akomanni,
atuakkanillu ilaqarluarlutik,
statsministeriusimasut soquti-
gilluagaanik. Hans Lynge-p
qalipagaa kusanartoq iikkami
atuagaasiviup qulaani nivi-
ngavoq, kalaallit qipemgaat
tassani sanileriaarlutik. Kø-
benhavnimi Den kongelige
grønlandske Handelimi suli-
nermik inuussutissarsiutillit
peqatigiiffiata tunissutaat.
Nulia napparsimavoq
Anker Jørgensen suli oqalu-
giariartoqquneqartaqaaq, a-
merlanerilli itigartittarpai.
Nuli Ingrid napparsimaqaaq,
maannalu piffissani atortar-
paa nuliani ikiorlugu paaqqu-
taralugulu, Sydhavnimi inigi-
saminni.
AG-p tusagassiortua isiler-
luni Anker Jørgensen qutsavi-
gimmagu apersomeqamissa-
minut akuersaarsimammat,
imminut oqarfigisutut akivoq
piffissaqarpallaamani.
Allaffianut iserami sivisuu-
mik qalipakkat qipemkkallu
misissualaareerlugit Anker
Jørgensen iserpoq, attasersor-
neqanngitsumik ilullilerluni
kiagullunilu. Allaffiup saanut
ingippoq, tassaniipput eqqaa-
matitsissutissaararpassuit su-
ngaartut, imaqarpasittumillu
- Taamaalluni kalaallit namminersulivikkusulerunik ajun-
ngilaq. Taamaalinissaalumi ilimagisariaqarpoq aatsitassa-
nik naammattunik nassaartoqassappat. Danmarkilli naala-
gaaffeqatigiinnerup atatiinnamissaa aallaavittut kissaati-
gaa, Anker Jørgensen ullumikkut oqarpoq.
- Hvis det hele ender med, at Grønland på et eller andet tids-
punkt vil være selvstændige, er det da i orden. Og det må man
jo antage bliver aktuelt, hvis man finder råstoffer i tilstrække-
ligt omfang. Men som udgangspunkt vil Danmark gerne holde
fast i rigsfællesskabet, siger Anker Jørgensen i dag.
sakkortuumik ukkillunga.
75-inik ukiulik Anker Jør-
gensen pingasoriarluni Nu-
natsinniissimavoq. Ataasiar-
luni statsministerisut, 1977-
imi Namminersomerulemis-
samut Isumaqatigiissut inaar-
sarlugu isumaqatigiissutigi-
neqarmat.
Qaqortumi akerliusut
Amerlasuut suli eqqaamassa-
junnarsivaat sulinermik i-
nuussutissarsiutillit kattuffi-
anni sulisimasup, qallunaat
politikkianni angusaqarluarsi-
masup, Qaqortumi akerlius-
sutsimik takutitsivigineqar-
mat, statsministerilu mannim-
mik milortimmat. Pisoq qal-
lunaat aviisiini eqqartorne-
qarluarpoq, isummerfigine-
qarlunilu kalaallit nunasialin-
nit naqisimaneqartut atugaan-
nut ersiutaasutut.
Aatsitassalli pillugit isuma-
qatigiissut nutaaq Anker Jør-
gensenip tupaallaatiginngilaa.
Nalitta pissusaannut ilaagin-
narpoq. Ineriartomemp inat-
sisaa, isumaqarpoq.
- Nunasiaateqamerup oqa-
luttuassartaa tamarmi taa-
maappoq. Qularutiginngi-
saannarpara tamaanga inger-
lasoqartoq, erseqqissamsup-
paralu Namminersomemler-
nissaq uagut (Socialdemokra-
tiet, aaqq.) suliarigatsigu.
Kalaallit Nunaanni innuttaa-
sut kissaatigisaattut nammi-
nersomemlemissamik isuma-
qataalluni isummemeruvoq.
Taamanili kalaallit annemsu-
mik kissaateqanngillat. Pis-
suussutinullu uummaatsunut
oqartussaanissaq eqqarsaati-
galugu.
Talerpilliit arrattut
- Qallunaat naalakkersuisuisa
ilaasa Folketingillu kissaatigi-
saannit siuamemvugut. Nam-
minersomerulemissamik isu-
maqatigiissut talerperlemit ta-
manit arrassutigineqar, taa-
mani amerlanerussuteqartut.
Toqqaannartumilli akerlilii-
nissaminnut saperput. Kalaal-
lit namminersomemlertikku-
sukkaluarpaat, uagulli ilior-
nitsitut pissanngitsoq. Uagulli
taamaaliorpugut.
Kalaallittaaq namminersor-
nerulemerat nunarsuarmi tu-
saamaneqalerpoq, Anker Jør-
gensenillu puiginngilaa, qal-
lunaat-kalaallit isumaqatigiis-
sutaat Tysklandimi Killermi
forbundskanslerip Willy
Brandtip Socialistisk Inter-
nationalimi nunasiaateqame-
rup siunissaa pillugu oqalugi-
amermini atormagu.
Nunatta pisuussutai uu-
maatsut oqartussaaffigineqa-
lemissaat maanna eqqartome-
qaqqilerput. Nunatsinni uulia-
mik aatsitassanillu aatsaat
taama ujarlertoqartigaaq. Pi-
ngaartumik Kujataani dia-
mantinik nassaameq aningaa-
sarsiorluamissamik neriuffiu-
lerput. Isumaqatigiissulli ma-
lillugu Danmarkip Nunattalu
milliard kronit affaat siulleq
avissavaat, taassuma kingor-
na isertitat agguamissaannut
isumaqatigiinniaqqittoqartus-
saalluni. Soormi isertitat ta-
maasa Kalaallit Nunaannut
tunniutiinnaraannni. Soorlu
Danmarkip Savalimmiullu a-
kornanni taama isumaqati-
giissusiortoqarsimasoq.
- Kalaallit Nunaat taamaal-
luni namminersulivissappat
akornutissaqanngilaq. Taa-
maallunimi taamaalertussaa-
sorinarpoq, aatsitassanik
naammattunik nassaartoqar-
pat. Aallaavittulli Danmarkip
naalagaaffeqatigiinneq atati-
innamsuppaa. Tunngaviatigut
eqqarsarneq peqqutigissa-
gaanni: Ataatsimoomssat i-
maalitsiaannaq iginneqartan-
ngillat.
Pituffik
Amerikamiut Pituffimmi sak-
kutooqarfiat pillugu Anker
Jørgensen aamma erseqqissu-
mik isumaqarpoq. Nunarsuar-
mi suut tamarmik allanngu-
jaatsuunngikkaluartut isuma-
qarpoq USA-p sakkutooqar-
fimminnik pingaaruteqartu-
mik piginniinnamissaminut
kissaatigisaa kalaallit ataqqi-
sariaqaraat.
- Naak qanoq pisoqamissaa
oqaatigineqarsinnaanngikka-
luartoq tupinnanngilaq Nato
arlalitsigut allanngoreertoq al-
lanngoriartuassallunilu. Paa-
sisinnaanngilarpulli kalaallit
kissaatigissappassuk amerika-
miut Pituffimmi sakkutooqar-
fitsik matussagaat. Ilumut, tu-
pannaannarporluunniit Ka-
laallit Nunaata namminersuli-
vinnissani qulamartilaalissap-
pagut amerikamiut kissaatigi-
saasa tungaannut.
- Kalaallit Nunaat qeqerta-
rujussuuvoq innuttakilluni
siammarsimasorujussuarnik.
Taamaattumik naatsorsuutigi-
sariaqarpoq nuna - sillimani-
amikkut sakkutooqarnikkul 1 u
- arlaannaannit pigineqan-
ngitsutupajaaq naatsorsuun-
neqartariaqarpoq. Uagulu -
nunani demokratiskiusuni pi-
tuttorsimanngitsuni - kissaati-
ginngilarput nunani Nato-mi
ilaasortani pissaanermik tigu-
sisoqassasoq.
- Taamaattumik akerliliis-
sanngilagut isomartorsiuina-
taluunniit nunat pissaanilis-
suit - Nato-mut ilaasortat -
Kalaallit Nunaanni salliutin-
neqalaassappata. Pingaartu-
mik Danmark Nato-mut ilaa-
sortaatillugu Kalaallillu Nu-
naat ilaatillugu. Soorunami i-
sumaqatigiissusiortariaqarpu-
gut kalaallit siuamaannut tul-
luuttumik Namminersorne-
rullutillu Oqartussanut ataq-
qinnittumik.
Sakkutooqarfik
pigiinnartillugu
- Taamaalilluni takorloor-
neqarsinnaava Danmarkip
Pituffimmi sakkutooqarfik pi-
giinnartinniarsinnaagaa ka-
laallit kissaatigisaannut aker-
liugaluarpalluunniit?
- Aap, isumaqarpunga taa-
maaliortoqarusussinnaasoq.
Taamallu assortuussinnaavu-
gut isumaqarutta pisariaqar-
toq USA sakkutooqarfimmik
taama inissiiniarpat kikkut
tamaasa eqqarsaatigalugit.
Takorlooruminaatsipparali ta-
maalisoqarsinnaassanersoq.
Qanittukkummi Lars Emil Jo-
hansen siunnersuuteqarpoq
Kalaallit Nunaat qaartartut
atomitortut qaartitsissutaan-
nut toqqorsiviusinnaasoq.
- Sillimaniamerli aningaa-
sarsiornissarlu eqqarsaati-
gai.
- Nårh ja, tamannamiuna
aamma eqqarsamartoqartik-
kiga.
Anker Jørgensenip isuma-
qatigiissut assortuussutaasoq
ilisimanngilluinnarnerarpaa,
amerikamiut Nunatsinni sak-
kunik atomitortunik peqarsin-
naanerat periarfissinneqar-
mat. Isumaqatigiissut statsmi-
nister H.C. Hansen nammi-