Atuagagdliutit - 18.09.1997, Qupperneq 15

Nr. 72 • 1997
15
GRØNLANDSPOSTEN
Aatsitassat pillugit isumaqatigiissut nutaaq Anker Jørgen-
senip tupaallaatiginngilaa. Piffissap allanngoriartorneranut
ilaavoq. Ineriartornerup inatsisaa, isumaqarpoq. - Nunasi-
aateqarnerup oqaluttuassartaa tamaat taamaattuarsimavoq.
Taamaattoqalernissaa qularutigisimanngisaannarpara,
oqarpoq.
For Anker Jørgensen kommer den nye råstofaftale ikke som
nogen overraskelse. Den er en del af tidens åndedræt.
Udviklingens lov, mener han. - Sådan er det i hele koloni-
historien. Jeg har aldrig været i tvivl om, at det bar den vej,
siger han.
nersorluni isertortumik 1956-
imi USA-mut isumaqatigiis-
sutaa, statsministerillu kingu-
liisa tamarmik ilisimanngin-
neragaat.
- Isumaqatigiissutip tusarli-
unnera uannut aamma tupaal-
laataavoq. Eqqumeequtigaali
ilimagiuarsimagakku arlaati-
gut isumaqatigiissusiortoqar-
simassasoq amerikamiut taa-
vaniitinneqarsinnaammata.
Tamannali pillugu tusagaqan-
ngisaannarpunga.
- Ilimagiuarsimavalli?
- Eqqarsaatigitsiarpara sior-
natigut arlaannik pisoqarsi-
masinnaassasoq, aalajanger-
simasunilli eqqarsaatersun-
ngilanga. Pineqartoq taamani
eqqarsaatigivallaartorsuun-
ngilara.
- Danmarkip nunataani i-
martaanilu atomimik sakkus-
sianut akerliugaluarlunga na-
lomissutigaara H.C. Hansen-
ip iliomera saneqqullugu ili-
orsimasinnaallunga. Taamani
sorsunneq nillertoq sakkortu-
seruttorpoq, eqqarsaatigin-
ngitsoomeqarsinnaanngilarlu
eqqortuusoq USA kangimut
sillimaniarnissamut taama pe-
riarfissinneqarmat.
Nunatsinnut
attuumassutaa
Anker Jørgensenip suli eq-
qaamagaluarlugu Qaqortumi
akerliussutsimik takutitsiso-
qamerani tunoruttorluni man-
nimmik milortinnini eqqaa-
masaq taanna eqqarsaatigi-
sanngilaa Nunatsinnut attuu-
massuteqarnini eqqartussa-
gaangamiuk.
- Taanna eqqaallugu isuma-
qarpunga kalaallit inuissiar-
nersuusut, saamangajattut
sakkortuniartuunatillu. Isum-
maminnillu malartaasertuu-
ngillat, imaanngilarli ataqqi-
neqassanngitsut, Anker Jør-
gensen oqaluttuarpoq, eqqaa-
mavaalu Qaqortumi akerlius-
sutsimik takutitseqataasut
mannimmik milortinnera u-
toqqatsissutigigaat.
- Utoqqatsissutinik taamak
amerlatigisunik tunineqarsi-
manngisaannarpunga. Un-
nguppaannga oqarlutillu:
Mannimmik milorsisoq eq-
qarsaatigissanngikkiga. Isum-
maminnik takutitsinerminnni
taamak iliomikkut allat ta-
mannak ersersitsiunnanngit-
sut.
Anker
puigorneqanngilaq
Anker Jørgensen Nunatsinni
puigorneqarsimannginnera
kingullemik ersersinneqarpoq
Namminersomerulemeq uki-
unik qulinngortorsiormat.
Nalliuttorsiomeq Poul Schlii-
ter-ip naalakkersuutitaqame-
rata nalaani pivoq, Anker Jør-
gensenillu akimamit issiaqa-
tigai, Nunatsinnullu attuu-
massuteqamera pillugu apeq-
qutigineqarmat akissutini
allatorluinnaq aallartippaa.
Soorlu allarpassuit taamaalio-
rusuttartut:
- Pinngortitaq allaalluinnar-
poq. Pingaartumik misigaara
ataasiarlunga Ilulissat sermer-
suaqarfiat takusarakku. Ser-
mersuaq uukkartoq isigin-
naarlugu tupinnarluinnarpoq.
Iluliarujussuit isiginnaarlugit,
kangerlukku imaannarsuar-
mut tissukartut.
- Helikoptererluta iluliar-
suit qanillilluinnarpagut, Ing-
ridilu marluulluta tupiguso-
qaagut. Ulluulluni qaamma-
rippoq, qaamanerullu iluliar-
suit qinngorpai qalipaatit qor-
suit qaqortullu assigiinngit-
sorpassuanngorlugit. Kusa-
narluinnarpoq, misigisarlu
suli eqqaamavarput. Isuma-
qarpunga ima tupinnarlutillu
alutomaruttormata ullut pi-
ngasut ullaat tamaasa iluliar-
suit kangerlummeersut isigin-
naari artort arlugit.
- Ulloq ataaseq sermersuaq
uukkartartoq tikivillugu tim-
misartuunneqarpugut, uuk-
karlutillu qanngorsuartameri
tusaasaqattaarpagut. Pinngor-
titaq taamaattoq nunarsuarmi
allani misigineqarsinnaagu-
nanngilaq.
Qaqortumi akerliussutsimik takutitsisoqarnerani Anker Jørgensen mannimmik milorneqa-
reerluni aatsaat taama utoqqatserfigineqartigaaq: - Eqqumiiginarsinnaagunarpoq, isuma-
qarpungali kalaallit inussiarneqisut, saamangajattut qaasunniartuunngivillutillu, oqqarpoq.
Anker Jørgensen har aldrig modtaget så mange undskyldninger, som efter episoden, hvor
en demonstrant i Qaqortoq kastede et æg efter ham: - Det lyder nok lidt banalt, men det
forekommer mig, at grønlænderne er meget venlige, ja nærmest milde, slet ikke aggressive,
siger han.

Inuusuttup Anker Jørgensenimikmannimmik nilornit-
i ememihl
Moderen til den vrede unge mandf. som kastede el
på Anker Jørgensen, kom bagefter hen til statsministe-
renfor at undskylde sin søns opførsel.
1 Anker Jørgensen suli oqalu-
giariartoqquneqariaqaaq,
amerlanerilli itigartittdrpai.
Nulia Ingrid napparsima-
qaaq, nutannalu piffissani
atortarpaa huUi inigisaminni
Sydhavn-inti ikiorlugulu
paaqqutarineranut.
ARKIVFOTOSØREN MADSEN
Der er stadig er mange bud
efter Anker Jørgensen som
foredragsholder, men han
må sige nej til det meste.
Hans kone jngr 'td er alvorlig
syg, og tiden bruger han nu
på pleje og omsorg af sin
livsledsagerske i lejligheden
i Sydhavnen.
ANKER ILISARITILLUGU
Anker Jørgensen qallunnaat politikeriini assersuutissaq-
qinnersaagunarpoq suiinermik inuussutissarsiortunik sul-
lissisut qanoq nuimalersinnaatiginerannik, eqiasuissuseq
silassorissuserlu paasinneriallaqqilluni naammassisaqa-
rusunnermillu poUtikkimik paasinneriaaseqameq ataatsi-
moortikkaanni. . ........' - :
Anker Jørgensen, angutaa hiistinik qimultulerluni i-
ngerlatitsisartoq. ukiut ingerlanerini assigiinngitsunik su-
liffeqartarsimavoq. Taasakuluttut, aatsLsartutut, umiar-
sualiorfimmi sulisartutut aamma quersuanni sulisartutut.
Anker Jorgensenili inuusutsillunili sulinennik inuussutis-
sarsiomermik peqatigiiffeqaniennut aallussilerpoq. Pik-
korissamikkut ilinniaqqippoq ilaatigullu Dansk Arbejds-
mands- og Specialarbejder Forbund-imi siulittaasuuvoq.
1961-imi Folketingimut qinigaamgaarpoq. 1973-imit
1982-imut statsiministeriuvoq. Arlaleriarlunilu nunanut
allanut tunngasunut ministeriuvoq. ‘ 5
Anker Jørgensen Nordisk Råd-imi siulittaasuusima-
voq, kiisalu ammip qalipaataa allamiuunerlu tunngaviga-
lugit assigiinngisitsinermut qinnarsuinermullu akiuiniai^
nenni EU-Kommission-imut ilaasortaasimalluni.
Ukiut ingerlanerini arlalirtnik nersornaasigaavoq. Pi-
ngaamerit akornanni taaneqarsinnaapput: PH-prisen,
Dansk Forfatterforenings Fredspris, LOs Kulturpris aam-
ma Jytte-Prisen.
Anker Jørgensen-ip polilikkikkut sanunisani ikilisikki-
2 ftrtuaameri ilutigalugit ukiuni kingullemi eqqatunasalik-
kersaarluni arlalinnik atuakkiaqaipoq. :