Atuagagdliutit - 05.03.1998, Side 10

10
Nr. 18 • 1998
J jvJ
j -_r
Nuuttaqattaameq
Aada ilaqutaalu tamarmik
Qoornumi inunngorsimasut
1971 -imi Qoomumik qimat-
sipput, Kangaatsiap pigisaani
Niaqomaarsummut nuullutik,
Aada tassani niuertorusin-
ngussammat. 1972-imi ilaqu-
tariit Kapisilinnut nuupput,
tassanilu Aada 1985-ip tu-
ngaanut niuertorusiuvoq.
1985-imiillu 1992-imi soraar-
ninngornissami tungaanut
Qeqertarsuatsiaani niuertoru-
siulluni.
- Nunaqarfiit najortarsima-
savut qimalerlugit artomartar-
poq. Qimakkaangatsigimmi
angerlarserfigisarpavut. Taa-
maattumik nunaqarfiit qimas-
sisavut aasat ilaanni sulin-
ngiffitsinni najortaipavut.
Aadap niuertorusiunini nu-
annersuinnarnik eqqaamasa-
qarfigaa.
- Suliassarpassuaqarpugut
ikiuutinik atortorpassuaqara-
ta. Tamannali suua. Inuusut-
tuuvugut nukissaqarluarluta.
Inuuneq nuanneqaaq. Sulias-
saqarpallaaleraangama ilaqut-
tamma ikiortarpaannga. Pi-
ngaartumik taamani saarullip-
passuaqarallarmat, tunineqar-
tullu tarajorterneqaraangata.
Ilaannikkut ilaquttanit ikior-
neqamissaq pisariaqartarmat.
- Pappiararpassuillu sulias-
saasarput. Assersuutigalugu
naatsorsortartussaavara saa-
rulliit tunineqartut imertaat
qanoq annertutigisoq katan-
neqartamersoq. Tassalu saar-
ulliit ikaarsuarni panersiat.
Nunaqarfinni arlalinni niuer-
torutsit naatsorsugassat ta-
makku illoqarfimmi allaffe-
qarfimmut nassiuttalerpaat
suliarineqassammata. Uanga
aamma taamaalioriaraluar-
punga, paasitinneqarpungali
naatsorsuineq pikkoriffigival-
laaqigakku ingerlatiinnassa-
giga.
- Kapisilinni niuertorusiu-
nerma nalaani nassuerutigisa-
riaqarpara saarullit imertaat
kisimi tammarneq ajortoq.
Inuimmi saarulliit panertut
mamarisorujussuuaat. Ullut
ilaanni KGH-p angallataa
Kapisilinnut tikippoq, nalaat-
somikkullu inuttat ilaat ikaar-
suarnit saarullinnik panertu-
nik aallersoq takuara. Aqa-
guani angallammut ikeriar-
lunga naalagaa aperaara saa-
rulliit mamarsimanersut. Mi-
siariarsinnaannginnami a-
ngiinnarpoq. Tamannalu sivi-
suumik illaatigaarput.
- Peter Egede toqoreersoq
tunisassiomermi pisortaavoq,
arlalippassuariarlunilu Kapi-
silinnit aallartarpoq saarullin-
nik panertunik »misissugas-
sanik« nassarluni, Aada oqa-
luttuarpoq, assullu tamanna
illaatigalugu.
Sulineq akeqanngitsoq
- Pisortat suliffeqarfiinit,
soorlu oqaluffeqarfimmit
GTO-millu, sulisut nal. akun-
nerinik atukkaminnik allattu-
iffii aamma katersortarpakka
naatsorsugassakka. Taamatut
suliaqaminni akilemeqameq
ajorpunga. Aamma Qoomu-
mi Kapisilinnilu silasiortuu-
vunga. Taannali akissarsissu-
tigisarpara.
- Piffissallu ilaani Sisimiu-
ni ataatsimiinnitsinni sulisut
nal. akunnerinik atukkamin-
nik allattuiffii nittarsaallugit
oqarpunga tamakku suliarine-
ri akissarsissutigineq ajorlu-
git. Tamannali tusaatissatut
tiguaat, Aada illarluni oqar-
poq.
Ukiumulli ataasiarlutik niu-
ertorutsit annaasaminnik taar-
tisisarput. Niuertarfimmi tu-
nineqartut aalisakkallu tu-
laanneqartut nalingisa 1,5
procentiinik pissarsisinne-
qartarlutik.
- Paasinarsivorlu Danmark-
imi qullersaqarfimmi niuer-
nermi annaasaqarsinnaaneq
sillimaffiginiarlugu aningaa-
sanik immikkoortitsisoqartar-
simasoq. Kapisilinni ajun-
ngitsumik ingerlatsisoqarsi-
mammat ullut ilaanni 25.000
koruuninik tunineqarpunga.
Tamanna tupaallannaqaaq.
Palasimut ikiorti
Sunngiffimminilu Aada ajo-
qimut palasimulluunniit taar-
taasarsimavoq.
- Meeqqat qulingiluat kui-
simavakka arfineq-marlullu
ilisimallugit. Palasimut ikior-
taaninnut pissutaavoq taama-
tut sulineq soqutigigakku, mi-
sigisimagamalu ikiuussin-
naallunga. Taamaattumik
aamma ukiorpassuami Ilagiit
Sinniisaannut palaseqarfim-
mullu ilaasortaasimavunga,
arlalinnilu siulittaasuusimal-
lunga. Aammattaaq Peqati-
giinnianut ukiorpassuami i-
laasortaasimavunga. Qoomi-
milu illerfissarsiutileqatigiit
aallartinnerat peqataaffigisi-
mavara. Immikkoortortaqar-
fik taanna siullersaalluni
68/69-imi pilersinneqarpoq.
Kapisilinnullu pigatta illerfis-
sarsiutileqatigiinnik aamma
aallartitsivugut. Taakkunanilu
siulittaasuusarsimavunga.
- Ilumut, suliasarpassuaqar-
simavunga, taamatulli tassa
perorsameqarsimavugut. Mee-
raallunga aamarsuarsiniartar-
pugut, aalisakkanik tisasarluta
imertartortarlutalu. Pissuserlu
tamanna ingerlatiinnarsima-
varput. Qasunermillu misigis-
sanata. Ullumikkulli pissutsit
allaalluinnarpugut, sumunnas-
sagutta kisianni taxamut sia-
neqqaarluta, Aada illarluni o-
qarpoq.
ANE-MARTHA & ADAM LYNGE

GRØNLANDSPOSTEN
SORAARNERTUT
INUUNEQ
ULAPAARFIUSOQ
- Aada suliaqanngikkaangami uernalersarpoq,
Adam Lyngep nulia Ane-Martha oqarpoq
NUUK (LRH) - Adam Lyn-
gep ersissutigisimagaluarpaa
soraarninngoruni suliassaa-
runnissani. Soraaminngomer-
minit ukiut arfinillit qaangiut-
tut taama eqqarsarsimanini
quiasuutigaa. Nassuerutigisa-
riaqarporlu Adam Lyngep 75-
inik ukioqalersussap suliar-
passuisa malinnaaffiginissaat
ajomakusoormat.
Nalunngikkaluarlugu
Aada suliaqanngikkaangami
uemalersartoq, taamaattoq i-
sumaqarpunga ilaannikkut
qasusassasoq suliarpassuani
pissutigalugit, Aadap ukiuni
45-ni nuliarisaa Ane-Martha
oqarpoq.
Aadap qanilaarpalulluni
nuliani qiviarpaa, nunaqarfin-
nilu arlalinni niuertorusiusar-
simanini oqaluttuarilerlugu.
- Utoqqalinerli malunnaate-
qarluarpoq. Peqatigiiffiit mar-
luinnaat siulersuisuini maan-
Adam Lynge 1943-mi 20-nik ukioqarpoq.
Den unge Adam Lynge i 1943 kun 20 år gammel.
nakkut ilaasortaavunga. Tas-
salu Innarluutillit Kattuffianni
aamma Peqatigiinniani, taak-
kunani aningaaserisuullunga.
- Pappiaqqerineq nuannari-
somjssuuara, Aada nipanger-
simalaariarluni nangippoq.
Uninngisaannartoq
- Kingusinaarlunga aallartit-
tarpunga, Adam Lynge illar-
luni oqarpoq.
- KGH-mi sulilinnginninni
piniartuuvunga. Taamaattu-
mik 43-nik ukioqarlunga
Qoornumi niuertorusinngor-
punga. Taamaattumik ukiuni
taamaallaat 25-ni niuertorut-
situt sulivunga, 1992-imi so-
raarninngornissama tungaa-
nut.
- KGH-milu sulilerama pisut
sukkasoorujussuarmik inger-
lalersimapput. Martsip aal-
lartinnerani 1965-imi KGH-mi
sulilerpunga. Upemaakkut
1966- imi niuertarfimmi suli-
lerpunga, ukiorlu taanna ki-
ngusinnerusukkut niuertoruseq
Tønnes Olsen taarserpara.
1967- imilu Qoornumi niuer-
tomtsitut aalajangersimasumik
atorfinitsinneqarpunga.
Apersuineq telefoni sianer-
mat unitsinneqarpoq.
- Peqatigiinniat ukiunik 90-
iliillutik nalliuttorsiomissaan-
nut peqataasussaq Nuum-
miinnermini sumiissanerluni
paasiniaasoq, Aada nassuiaa-
voq, telefonimi oqaloqatigisa-
ni illaqatigereerlugu.
- Maani oqaloqatigeeree-
rutta ualeru ataatsimiigias-
saanga, nassuiaavoq. Kisian-
nili tassa... KGH-mi sulinera
sivitsunngitsoq niuertorusin-
ngorpunga.
- Aallaqqaataani sulineq a-
jornakusooraluarpoq. Ilikka-
jasuararsuuvunga, qularuti-
ginngilaralu suliara ajoman-
ngitsumik ingerlassinnaallu-
gu. Kisiannili imaani anga-
laameq maqaasisorujussuua-
ra. Amerlasoorpassuariarlu-
nga Qoornumi nasittarfitsin-
nut majuartarpunga. Immap
takunngitsoornissaa saper-
luinnarpara, tassa taama ma-
qaasitigaara.
Aavartarnerit
Aada nulianilu arfineq-mar-
lunnik meerartaarput, taakku-
nanngalu marluk toqusimap-
put. Ilaqutariit periarfissaqa-
leraangamik tamatigut pinia-
riartarput. Pingaartumik aa-
sakkut.
- Avanngitsoomeq saper-
punga. Pisinnaaleramali aa-
vartarsimavunga. Sioma su-
saarpunga, siomaalli marlo-
raarlunga.
Aada oqaluttuarpoq piffis-
sap ilaani misigisimalluni pu-
jortuleeqqani suliassersuival-
laartoq, taamaattumik umiat-
siaaqqamik pisisimalluni.
- Emerput katimmat pujor-
tuleeraq tunissutigaara. Umi-
atsiaarartaaralu nuannareqaa-
ra, piffissaqamikka tamaasa
piniarniarlunga angallatigi-
sarlugu.
- Ukioq manna ataatsimillu-
unniit appasinngilagut, Ane-
Martha oqarpoq. - Iluaqutige-
qaarput Aada suli pinialunni-
artarmat.
Aada soraaminngormalli i-
laqutariit aasat tamaasa Qoor-
nuliartarput. Niuertorutsip il-
lorisimasaani najugaqartu-
aannarlutik.
- Qoomoq alianaatsorsuu-
voq, inuppassuamik naapit-
siffiusarluni. Aasat tamaasa
inoqartaqaaq.
Adam Lynge Qoornumi inunngorlunilu peroriartorpoq. Tassanilu niuertorutsitut sulinera 1967-imi aallartippoq.
Adam Lynge er født og opvokset i Qoomoq. Det var også her hans karriere som handelsforvalter begyndte i 1967.