Atuagagdliutit - 07.04.1998, Qupperneq 7

GRØNLANDSPOSTEN
MARLUNNGORNEQ 7. APRIL 1998 • 7
Amigartoortuaannar-
sinnaanngilagut
- Tamannalu anguniarnianngilarput, Royal Greenland-imi pisortaanerup
tullia Lars Emil Johansen oqarpoq. Sulifrissuup nunarsuarmi pissutsinut
naleqqussarnera maani oqaluttuaraa
Suliffissuarmi pisortaaneq Ole Ramlau-Hansen aamma
pisortaanerup tullia Lars Emil Johansen qullersaqarfimmi
kisimiilissapput.
Kun koncemchefen Ole Ramlau-Hansen og vicekoncemchef
Lars Emil Johansen er tilbage i direktionen.
(JB) - Ilumoorpoq Royal
Greenland amigartoorute-
qartuaannarsinnaanngimmat,
suliffissuarmi pisortaanerup
tullia Lars Emil Johansen
AG-mut oqarpoq. - Taman-
nalumi aamma anguniamian-
ngilarput.
- Ukiuni kingullerni a-
ngusat taama ajortigisarnerat
iluamik nassuiarsinnaasarsi-
manngilarput - aamma 1997-
imi, ukioq taanna Royal
Greenland aatsaat taama
angusaqamerliortigimmat. -
Pissutsini arlalippassuarni
ineriartornerup sunniutaasa
sunniuteqarfigisinnaangisat-
ta malersortarsimavaatigut,
ullormiit ullormut piareersi-
maniarfigisinnaanngisatta.
- Tamatumunngali atatillu-
gu nalunngilluinnarparput
utoqqatsissutigiuaannarsin-
naannginnatsigu Silarsuarmit
akerlilersorneqarsimanerput.
Pissutsilli pissusiviusut taa-
maapput, tamakkulu naleq-
qussarfigisariaqarpavut. Nu-
narsuarmi tuniniaasarfiit ani-
ngaasallu allanngoraameran-
nut suliffeqarfissuaq naleq-
qussartariaqarparput, ajorlu-
innartumillu ingerlasoqale-
raluarpalluunniit ingerlaan-
narumalluta naleqqussartari-
aqarluta.
- Taamaattumik anguniar-
parput ukiuni ajorluinnartuni
naammaginartumik ingerla-
nissarput, sinneqartoorute-
qalaarsinnaalluta. Ukiunilu
ajunngilluinnartumik inger-
laviusuni millioninik untriti-
linnik arlalinnik sinneqar-
tooruteqartarluta.
Atorunnaarsinneqassaaq
- Suliffeqarfissuup naleqqus-
sarnissaani qanoq iliuuse-
qassavisi?
- Arlinnik suliniuteqalersi-
mavugut. Assersuutigalugu
ingerlatsinermik siammarte-
rissaagut, aammalu aalisak-
keriviit qullersaqarfiullu a-
kornanni naalakkiisarnikkut
aqqut pisariusoq atorunnaar-
sillugu. IT-system nutaaaq
allaffeqarfimmi sulisunik
ikilisaasussaq atulissavarput,
aammalu aningaasanik aqut-
sineq tuniniaasamerlu pisa-
riillisassallugit.
- Qanoq ilillusi?
- Ingerlatsinermik siam-
marterineq ingerlanneqas-
saaq aalajangiisamerit amer-
lanerit pineqartunit aalaja-
ngersittalernerisigut, aam-
malu aalisakkerivinni pisor-
tat qullersaqarfiullu akornan-
ni naalakkiisarnikkut aqqutip
pisariusup atorunnaarsinne-
ratigut. Manna tikillugu ima
aaqqissuussisoqarsimavoq,
aalisakkerivimmi pisortaq
saaffiginnittarluni nunap im-
mikkoortuani pisortamut,
taannalu saaffiginnittarpoq
tunisassiomermik ingerlatsi-
nermi pisortamut, taannalu
aalajangiisoqartinnagu qul-
lersaqarfimmut saaffiginnit-
tarluni. Tamanna kigaallisaa-
taannaanngilaq, aammali ki-
nguneqartarluni aalisakkeri-
vimmi pisortap isumassarsiai
paasiuminaallisarsimallutik
aalajangiisussanut annguk-
kaangamik. Tamanna kingu-
arsaataallunilu aserorterisuu-
voq. Siunissami aalisakkeri-
vimmi pisortaq nammineer-
luni aalajangiisalissaaq, ima-
luunniit qullersanut toqqaan-
nartumik saaffiginnittalissal-
luni.
- Taamaattumik siunissami
pisortat ikinnerulissapput.
Pisortat amerlavallaat aala-
jangiiniartarneq akornuser-
tarpaat, sulineq siuariartor-
nerlu kinguarsartarlugit.
Utaqqinngilarput
- Sulinermi atortutoq nutaaq
IT-system SAP-imik taane-
qartartoq 2. november ator-
neqalissaaq. Sulinermi ator-
tup taassuma Royal Green-
land-ip ingerlatsivii 10-12-it
imminnut ataqatigiississavai.
Tamatumani allaffissornik-
kut annertuumik sipaarute-
qartoqassaaq, ukiunilu tulli-
uttuni tamanna angusanut
malunnaatilimmik sunniute-
qartalissalluni.
- Assagulli sarliaannarlugit
SAP-ip atulemissaata sunni-
utissai utaqqinngilavut.
Maannangaaq sulinermi a-
tortumi isumassarsiat peria-
atsillu piviusunngortinniar-
saraavut, assersuutigalugulu
nunap immikkoortuini pisor-
tat tamaasa qaammatit ta-
maasa ataatsimeeqatigisarpa-
vut, maannangaaq iluaqutis-
sat ilaat iluaqutiginiarumal-
lugit.
Aqutsineq tuniniaanerlu
Suliffeqarfissuullu aqunne-
qamera aamma allanngortin-
neqassaaq. Qullersat marlu-
innanngussapput, tassaassal-
lutik pisortaaneq Ole Ram-
lau-Hansen aamma pisortaa-
nerup tullia Lars Emil Johan-
sen, aningaasaqamermut pi-
sortaq Knud Østergaard
aamma tuniniaasamermi pi-
sortaq Kjeld Holmstrup tu-
nuarsimallutik, ingerlatamik
pitsaanerpaamik ingerlanne-
qalernissaat aallukkumallu-
gu-
- Kialuunniit paasisinnaa-
vaa suliffeqarfissuartut Roy-
al Greenland-itut ittumi ani-
ngaasatigut aqutsineq tunini-
aasarnerlu pingaaruteqarto-
rujussuummata, Lars Emil
Johansen oqarpoq.
- Minnerunngitsumik tuni-
niaasameq annertoorujussu-
armik pingaaruteqarpoq. Tu-
nisassiomerup saniatigut tu-
niniaasarneq pingaaruteqar-
nerpaammat. Taamaattumik
pingaaruteqarpoq tamatuma
peqqissaartumik isumagine-
qamissaa.
- Tuniniaasameq pisariilli-
sameqassaaq, tamannalu ki-
nguneqassanngilaq taaler-
pimmut saamimmullu sapin-
ngisamik annertunerpaamik
tunisaqartarnermik. Asser-
suutigalugu pisisartut allat-
torsimaffiat misissoqqissaas-
savarput, paasiumallugu pisi-
sartut tamarmik iluanaaru-
taasumik niuerfigineqamer-
sut. Angusaqarnissamimi tu-
nisat amerlassusiat kisimi a-
peqqutaaneq ajormat. Sunni-
utit - tassalu qanoq angusa-
qameq - tamatumani pine-
qarmata. Taamaattumik i-
maalluarsinnaavoq pisisartut
ilaat tuniniaavigiunnaassagi-
vut, assersuutigalugu paasi-
narsippat taakku tunisiffigi-
samerat uatsinnut aningaa-
satigut iluaqutaanngitsoq.
- Tuniniaasarnermilu sak-
kortunerusumik pissusiler-
sortariaqarpugut, tuniniaa-
sarfinni angujuminaannerat
pillugu siornagut tunuarsi-
maarfigisatsinni tuniniaasa-
lernikkut.
Killiliisinnaaneq
- Royal Greenland-ip tunine-
qartartut amerlassusiat sam-
mivallaarunnaassavaa, angu-
saqarnissaq sapinngisamik
isumaginialissallugu. Tama-
tumani aningaasarsiorneq pi-
neqarmat. Ingerlatani tamani
aningaasarsiornerup ani-
ngaasartuuteqarnerullu akor-
nanni pissutsit tunngavigini-
arneqassapput. Taamaattu-
mik killiliisinnaaneq ilinni-
artariaqarparput. Suni tamani
ingerlatatsinni anguniagaqar-
neq isumagisariaqarparput.
- Puisinniartartup nalun-
ngilaa iluaqutaanngitsoq pui-
sit akornannut eqqaassineq.
Piumasat umemeqartariaqar-
put aallaallugillu. Taamaalil-
luni ajunnginnerusunik pisa-
qartoqartarpoq. Tamatumalu
assigisaanik Royal Green-
land-imi iliuuseqanitsinni
ingerlatsisariaqarpugut. Ani-
ngaasanik iluanaaruteqartari-
aqarpugut iluaqutigisaria-
qakkatsinnik.
- Taamaattumik aningaa-
satigut iluanaarutaasinnaasut
annertunerusumik isumagi-
niartariaqarpavut, maannak-
kullu tassaapput raajat qale-
rallillu, immaqalu assagiar-
suit. Taakkulu maannakkut
niuernitsinni pingaarnertut
samminiartariaqarpavut,
taakkulu annertunerusumik
tunisassiaralugit.
- Illua’tungaatigulli taman-
na kinguneqassanngilaq tim-
missat, eqallut, kapisillit al-
lallu tunisassiarineqassan-
ngitsut, taakkuli Royal
Greenland-ip iluanaarniarfis-
saasa avataaniipput.
Kiffartuussivik
- Taamaattumik kiffartuussi-
nertut ittumik ingerlatat - nu-
nap iluani atugassanik tuni-
sassiomeq nunaqarfinnilu i-
ngerlatsineq - Royal Green-
land-ip iluanaarniarnerata
avataanut inissinneqartari-
aqarput. Tamannalu pillugu
poorskip kinguninngua nam-
minersornerullutik oqartus-
sat isumaqatiginialissavavut,
Lars Emil Johansen oqarpoq.
- Kiffartuussivimmik pi-
lersitsinissaq pillugu oqalli-
sissiaq emiinnaq naammas-
sissavarput, taannalu ateqar-
tinneqassaaq Nuka A/S. Tas-
sani ingerlanneqassapput tu-
nisassiornerit iluanaarniu-
taanngitsut, immaqali ukiut
ingerlaneranni niuernermi
imminut akilersinnaasumik
ingerlanneqalersinnaasut.
- Ingerlatsivimmik taa-
maattumik pilersitsinermi
suliaqarfiit erseqqinnerusu-
mik malinnaavigineqarsin-
naapput, Kalaallit Nunaanni
tamarmi inuussutissanik tu-
niniaasamermi suliaqamerit
ataasiakkaat ineriartortillu-
git. Tassaasinnaapput uukkat
panertut, appaliarsuit aamma
puisit arferillu neqaat. Nu-
naqarfinnili tamani tunisassi-
at kiffartuussivittut ingerlat-
sivimmut inissinneqassan-
ngillat. Nunaqarfiit Uum-
mannap avannaaniittut ilua-
naarniarluni tunisassiorner-
mut ilaatinneqarmata.
- Siunnersuut politikerinit
qanoq isumaqarfigineqarpa?
Soorunami tamanna
maannakkut oqaatigisin-
naanngilara, kisiannili poli-
tikimik ilisimasaqarnera tun-
ngavigalugu isumaqarpunga
tamanna politikerinit isuma-
qatigineqarluarumaartoq, i-
laatigut tamanna kinguneqar-
tussaammat soorlu nunaqar-
finni tunisassiorneq Royal
Greenland-imit annertune-
rusumik isumagineqarun-
naartoq, isumaqartoqartua-
annarmat tunisassiomerit im-
minut akilersinnaanerusut
soqutiginarnerpaasut.
- Kiffartuussivimmi pi-
ngaarnerutillugit sammine-
qassapput nunaqarfiit tuni-
sassiarineqarsinnaasullu as-
sigiinngitsut, Royal Green-
land-imi ingerlatseriaatsimut
naleqqiullugu allarluinnar-
mik pingaamerutillugit.
Nuannersumik
- Ingerlatsivimmi amigar-
toorfiusartumi ajornartorsiu-
tinik annertoorujussuarnik
sorsuuteqartumi sulineq nu-
anninngilaq, Lars Emil Jo-
hansen nassuiaavoq. - Suli-
nermik nuannarinninneq
sunnerneqartarpoq, suleqa-
taasullu isummernerannut
soorunami aamma sunniute-
qartarluni.
- Angusalli pitsaaneruler-
pata ukiumilu naatsorsuiffi-
usumi matumani amigartoo-
ruteqarata, siunissamilu a-
merlasuunik sinneqartooru-
teqartarnissaq ilimanarsip-
pat, taava Royal Greenland-
imi sulineq nuannerseqqis-
saaq. Taamaattoqartariaqar-
porlu, tassami angusat pit-
saanerulissammata suliffik
kajumissaasuuppat, taamaa-
lilluni sulisut ataasiakkaat
misigisimalerlutik suliaqar-
nertik imminut akilersinnaa-
soq.
Kalaallit Nunaat nunarsuarmi raajanik tunisassiulleqqinnersaavoq, Lars Emil Johansen
oqarpoq, isumaqarlunilu killiliisinnaaneq Royal Greenland-ip ilikkartariaqaraa.
Grønland er verdensmestre i rejer, siger Lars Emil Johansen, som mener, at Royal
Greenland skal lære sig begrænsningens kunst.
ASS7 FOTO: AG-ARKIV