Atuagagdliutit - 12.05.1998, Blaðsíða 14

14 • TIRSDAG 12. MAJ 1998
ATUAGAGDLIUTIT
Illit isummat / Din mening
Sulisut pikkorissimaqippata
soomguna angusat
pitsaanerunngitsut
Maj-ip 7-ani 1998 ilanngunneqartumi atuartartut
allagaannut akissut
Asasara Inger Eriksen KNI-
mi sulisut tamarmik
Inatsisartut aningaasaqar-
nermut ataatsimiititaliaanut
ilaasortaanikkut sineriammi-
lu angalaartamikkut ukiuni
3-ni kingullerni illoqarfiit
nunaqarfiillu amerlanersaan-
ni KNI-ip pisiniarfiini pisini-
artarsimavunga. Tikittakkan-
nilu tamani sulisut pikkoril-
luinnartut inussiarnersullu
pisiniartittarsimavaannga.
Taamaammat isumaqarpu-
nga KNI-ip siulersuisuisa
siulittaasuat Knud Sørensen
aamma pisortaq Kjeld Askær
tunuartermata naakkinaan-
narlutillu akisussaaffimmin-
nik qimarratiginnittut, oqar-
lutillu KNI-ip naatsorsuutaa-
nik isornartorsiuisimanera
KNI-mi sulisunik isornar-
torsiuinerullunilu nikagin-
ninnerusoq.
KNI-ip pisiniarfippassui
ilisimallualersimagakkit pis-
susissamisoortuutippara naa-
tsorsuutini angusat apeqqute-
qarfigissallugit.
KNI-mi sulisut pisiniarfin-
ni namminersortuni - KNI-
mut unammillertuni - sulisu-
tuulli piginnaaneqarput. O-
qarsinnaagunarpungalu KNI
sulisut pikkorinnerullutillu
ilinniarluarsimanerusut. Taa-
maammat naatsorsuutini a-
ngusat pitsaanerusinnaasi-
magaluarput.
Naatsorsuutini angasat i-
somartorsiorakkit sulisut pi-
ginnaasaat suliaallu ataqqil-
luinnarlugit isornartorsiui-
vunga.
1998-mut aningaasanut
inatsimmi allassimapput
Maannangaarlu erseqqissa-
rumavara isomartorsiuinera
asuleemerunngimmat. Pine-
qarpoq 1998-mut Aningaasa-
nut inatsimmi aningaasat im-
mikkoortitat eqquutinneqar-
simanersut.
1998-mut Aningaasanut
inatsisissatut siunnersuummi
qupp. 32 allassimavoq
* Pisortat suliffeqarfiutaat,
isumannaatsuullutillu ilua-
naaruteqamissamik piginnit-
taannit peqquneqarsimasut,
pinngitsooratik namminer-
sortut piginneqatigiiffiillu a-
tugassarisaasa assinginik a-
tugassaqartitaassapput.
Qupperneq 33-mi 1998-
mut ingerlatsinermu piler-
saarutinut tunngatillugu al-
lassimavoq,
* ingerlatseqatigiiffiit ilua-
naarutaasumik ingerlatsine-
rannut tunngatillugu politik-
kikkut isummertoqassasoq,
ingerlatseqatigiiffiit ingerla-
taat atugassaallu eqqarsaati-
galugit. KNI namminersortu-
tut isigineqarpoq, nammineq
nioqqutissaataarniarfiuteqar-
luni.
Suliffeqarfissuarmut ukiu-
mut 2 milliardit missaanni
kaaviiaartitaqartartumut
qaffasissumik ilinniarsima-
sut oqaasii naapertussagaan-
ni - 10 procentit missaat, tas-
sa 200 millionit, iluanaaru-
taaniartussaagaluarput.
Akornutitaqanngitsumillu
piginnittut 50 millionit 100
millonillu akornanni ilua-
naartussaaniaraluarlutik.
KNI tunineqarsimasuuppat
piginnittOq taama iluanaaru-
teqarsimassagaluarpoq, ani-
ngaasallu pappiaqqanut na-
lilinnut atorlugit.
Sooq angusat pitsaane-
runngillat - naak sulisut
pikkorilluinnaraluartut?
Isumaqarpunga ulluinnarni
nioqqutissat eqqartigineqar-
pallaanngitsut, salliunneqar-
pallaartorlu pisiniarfinnik
namminersortunik piginnit-
tunngornissaq, sunullu
maannamut namminersortu-
nit ingerlanneqartunut akule-
runniarpallaameq.
Soorlu taaneqarsinnaapput
pisiniarfinnik assigiinngitsu-
nik pisiortorsimaneq, ullu
unnuarlu ammasartunik
kioskitaartomeq, radio aam-
ma tv-eemiarfittaartomeq.
Taamaaliorneq aallaq-
qaammut akeqarpoq, siunis-
samili, namminersortut u-
nammillersinnaajunnaarsin-
neqareerpata, kisermaassi-
sunngomerussaaq iluanaaru-
taalissallunilu.
Taamaaliorneq naalakker-
suisut inuussutissarsiorneq
pillugu politikkiannut akerli-
uvoq.
KNI-mut unammillertaa-
sut namminersortut isaannit
isigalugu naatsorsuutini a-
ngusaasuni nunatta karsiata
KNI-mut tapiissutai ikinner-
paamik 50 millionit ersin-
ngillat - iluanaarutit, tigune-
qarneq ajortut, amerlaqataat,
iluanaarutinit anguneqameq
ajortunit.
Namminersor-
tunngorsaaneq
Namminersortunngorsaaneq
- soorlu Kjeld Askær-ip Ra-
dioavisimi oqarneratut - i-
maanngilaq danskit niuertar-
fiutilissuinut tunisineruneq.
Eqqarsartaasera malillugu
namminersortunngorsaaneq
sulisunut neqeroorutaassaaq
niuertarfimmik suliffigisa-
mik piginnittunngornissaq.
Aallamiutaasinnaavoq inger-
latsisuuneq, pisinermik nag-
gaserlugu.
Akisuujusariaqarpoq, il-
loqarfigisami pisiniarfiit allat
unammilertit unammillerni-
palaamik unammillerumana-
git, akisunerusariaqanngilar-
li. Tamanna nunatta karsiata
iluanaarfigisussaanngilaa.
KNI-ip nioqqutissaataami-
arfiutini pisiniarfiutillit kat-
tuffiannut tunniuppagu ataat-
simoorluni pisinermi pitsaa-
qut pigiinnameqassaaq.
Pilersuisussaatitaaneq
Nunap ilaani pisiniarfiute-
qarneq akisoorujussuuvoq.
Tamakkunani namminersor-
nerusut akuliuttarput kiffar-
tuussinermi isumaqatigiissu-
teqamikkut, allarpassuartigut
atomeqalereersimasutut.
Nunaqarfinni pilersuineq
suliariumannittussarsiuunne-
qarli illoqarfimmilu niuertar-
fik, akikinnerpaamik assartu-
isinnaasoq, isumaqatigiissu-
teqarfigineqarluni.
Qulartitsiniutit
tunngavissaqanngitsut
N amminersortunngorsaaner-
mut taamaattumut qularto-
qarpa? - Aap, KNI-mi nam-
minersortunngorsagaasumi
pisortarpassuit pisariaqartin-
neqamavianngeqqooqaat.
KNI-ip namminersortun-
ngorsarneqarnissaanut eq-
qarsaat qulameq taamaattoq
suminngaanneersomguna? -
Paasisinnaasakka naapertor-
lugit pisortaneersuupput
aammalu sulisuneersuullu-
tik, tunngavissaqanngitsu-
mik qulartitsiniartunit.
Allattoq,
Anders Nilsson,
Atassut sinnerlugu
Inatsisartunut ilaasortaq
Inatsisartunut ilaasortaq
Anders Nilsson pingasunik
akissuteqarpoq.
Tre svar fra landstingsmed-
lem Anders Nilsson.
KNR-imi pisortamut Peter Frederik Rosing-imut Anders Nilsson akissuteqamermini
sakkortuuliorpoq.
Det er ikke just blomster, Anders Nilsson sender med sit svar til KNR-direktør
Peter Frederik Rosing.
Nunatta karsia imaluunniit
isumaatsuliomeq?
KNR-ip direktøriata Peter Frederik Rosing-ip
maj-ip 7-ani A/G-mi ilanngussaanut akissut
Mellemlederinut 20-nik a-
merlanemut projektledertil-
læg-it pillugit paasissutissat
pivakka »tusarfimmit tutsu-
viginartut«-mit. Tusarfik
taanna tutsuviginarpallaarsi-
mangippat taava ajortoqar-
poq.
Taamaakkaluartorli ta-
manna ajornartorsiutip qite-
risaanik allanngortitsinavian-
ngilaq - tassa KNR-ip siuler-
suisuisa aqutsisuisalu suli
paasisimanngimmassuk uki-
umoortumik aningaasanut
inatsisitigut aningaasaliissu-
tit tunngavigalugit tusagassi-
ortoqartussaammat isigin-
naagassiortoqartassallunilu -
1 ørinnguamilluunniit ilana-
git, ikinnerusinnaappulli.
TV-kut ussassaarutit
inerteqqutaapput
Peter Fr. Rosing allappoq
Inatsisartut aaliangersima-
gaat ulluunerani unnuakkullu
TV-kut ussassaarutit unitsin-
neqassasut tamannalu KNR-
mut ukiumut millionit 2 mil-
lionillu akornanni annaa-
saqaataasoq.
Tamanna ilumuunngilaq.
Ulluunerani unnuakkullu
TV-kut ussassaarutit unitsin-
neqarput inerteqqutaammata.
Soorunalumi unioqqutitsi-
nikkut iluanaarutit annaasat
taarserneqarsinnaanngillat.
Aammami KNR taama neri-
orsomeqarsimanavianngilaq.
Nunatta karsia imaluun-
niit isumaatsuliomeq
Peter Fr. Rosing allappoq
KNR KUP-mut erseqqissaa-
teqarsimasoq ukiuni 1998-
mit 2002-mut KNR 1,5 - 1,7
millioninik pisariaqartitsiu-
maartoq. »Taakkua aningaa-
saliissutigineqarnerisigut
KNR-ip akiitsunik akilersor-
sinnaassavai taamalu 2003-
mi akiitsuverutivissalluni«.
Imaappoq nunatta karsia
KNR-mut 6 millionit 8,5
millionillu akornanni aninga-
asaliissappat taava KNR-ip
nunatta karsianut akiitsuni 5
millionit akilersinnaangussa-
vai. Tamanna asuli emialer-
suinertut taaneqarsinnaavoq!
Tamaaliortoqarnerli ajor-
poq. Manna oqaatigissallugu
pissusissamisoorpoq tassa
unioqqutitsinikkut 5 million-
inik atuinerusimaneq nunatta
karsiata allatut ajornartumik
taarsigassarsianngorlugit al-
lanngortissimammagit. Ta-
manna isumaatsuliorneru-
voq.
117-it amerlavallaarpat?
Peter Fr. Rosing isumaqan-
ngilaq sulisut 117-it 100-nit
amerlaneruvallaartut. KNR-
ip qullersai taama naatsorso-
riaaseqartillugit immaqa isu-
maqanngilaq sulisut 100-nit
amerlanerunngimmata?
100-nit amerlanerunngik-
kaluarpataluunniit isumaqar-
punga KNR-imi tugasassior-
neq isiginnaagassiomerlu eq-
qarsaatigalugit sulisut amer-
lavallaarujussuartut. Soorlut-
taaq 47,9 millionit aningaa-
sarpassuusut.
Allattoq,
Anders Nilsson,
Atassut sinnerlugu
Inatsisartunut ilaasortaq
Intemet-imi salluliuutit?
Allattoq, Atassut sinnerlugu Inatsisartunut
ilaasortaq Anders Nilsson
Atuugagdliutit/Grønlandspo-
sten-ip normuani kingullermi
Magnus Larsen-ip kajumis-
saarpaanga Internet aqquti-
galugu KNR pillugu salluliu-
utikka unitseqqullugit. Ta-
manna pisimagunarpoq
KNR-imi siulersuisut tam-
armiusut tunuliaqutaralugit.
»Atagu«-mi oqallinnermut
quppernerni arlaaserisat ar-
lallit ilaat immikkoortoq
»Tusagassiuutit atugassarisa-
at« tamatumani innersuussu-
tigineqarunarpoq. Tassani
nassaarineqarsinnaapput al-
laaserisat oqallisissiallu 28-t,
december 199-imiit marts
1998-imut pisut.
Allaaserisanit 28-usunit
uanga marluk allassimavak-
ka. Taakkunannga ilanngus-
sat kingullersaat Magnus
Larsen-ip - siulersuisunullu
ilaasortat allat - eqqomeqaa-
tisimagunarpaat. Tamannalu
paasilluarsinnaavara.
Kikkulluunniit Intemet-
imik atuisinnaasut najukkamik
http://atagu.ki. gl/debat/1998/9
820302.htm-imik takunnissin-
naasut paasisinnaassavaat
sooq Magnus Larsen kaman-
nersoq, tamannalu »salluliuu-
titut« sooq taasimaneraa.
Ilanngutaq ateqarpoq »Kil-
lilersuineq Kalaallit Nunaan-
nut eqquteqqinneqarsima-
voq«, allaaserisamilu Mag-
nus Larsen pingaamertut eq-
qartomeqarsimavoq.
Allattoq,
Anders Nilsson,
Atassut sinnerlugu
Inatsisartunut ilaasortaq
ASSJ FOTO: VMR