Atuagagdliutit - 29.10.1998, Blaðsíða 15

GRØNLANDSPOSTEN
SISAMANNGORNEQ 29. OKTOBER • 15
Angerlarsimaffimmit peersitsisoqartamera
Angerlarsimaffiup avataanut inissiisarnermi maleruagassat periaatsillu atuuttut - nalunaarusiamit
»Meeqqat inuusuttullu angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartarnerat«-nit 1994-imeersumit tigulaarineq
Allatut ersersillugit naqinni-
likkat nalunaarusiameer-
suupput.
Inunnik isumaginnittut
meeqqanik inuusuttunillu
angerlarsimaffimmit peersit-
sisarput, angajoqqaat meeq-
qaminnik paaqqinnissin-
naanngikkaangata aamma/
imaluunniit pilersuisinnaan-
ngikkaangata. Tamatumun-
nga pissutaasut amerlasoor-
passuupput, akuttunngitsu-
millu pissutsit arlallit pissu-
taasarlutik.
Tamatumunnga pissutaa-
sinnaapput nappaateqarneq,
ajutoorsimaneq, toqusoqarsi-
manera, avittoqarsimanera,
suliffissaaruttoqarnera aam-
ma ilaqutariinni inuttut atuk-
kani allatut pisoqarsimanera,
taamaalilluni piffissami sivi-
kinnerusumi sivisunerusumi-
luunniit angajoqqaat meeq-
qaminnik paarsisinnaajun-
naarlutik.
Meeqqallu arlallit paaq-
qinnissinnaannginneq pissu-
tigalugu allamut inissinne-
qartarput. Amerlanertigut ta-
matumunnga pissutaasarpoq
piffissap sivisuup ingerlane-
rani angajoqqaat piaarinatik
piaaralutillu pissusilersomer-
mikkut meeqqat tunulliuttar-
matigik, namminneq ajor-
nartorsiutitik pissutigalugit.
Meeqqat taamaattut anner-
tuumik isumagineqarnissaq
pisariaqartittarpaat, ilaquta-
riinni atugarliornerujussuaq
pissutigalugu misigissutsiti-
gut, iliuuseqartamikkut ilin-
niarsinnaanikkullu ajornar-
torsiuteqartarmata, imaluun-
niit meeqqatut naalasseriit-
sunngornissamut navianar-
torsiulersarmata.
Aammattaaq meeqqat a-
merlanngitsut timikkut in-
narluuteqameq pissutigalugu
allamut inissinneqartarput,
meeqqat immikkut taperser-
someqarnissaat sungiusame-
qarnissaallu angajoqqaanit
sapemeqaraangat.
Pisussaaneq
Meeqqanik isumaginninneq
pillugu maleruagassat atuut-
tut 1. januar 1993-imi nutaa-
mik aaqqissuunneqarput, aa-
lajangersameqarlutillu Inat-
sisartut peqqussutaat nr. 9,
30. oktober 1992-imeersoq
naapertorlugu.
Maleruagassat nutaamik
aaqqissuunneqarput Naalak-
kersuisut politikeqarnissaq
kissaatigimmassuk, angunia-
gaqartoq ilaqutariit meerallit,
meeqqat inuusuttullu atuga-
risaasa pitsanngorsarnissaat
nukittorsarnissaallu. Aam-
mattaaq Kalaallit Nunaata
atsiorpaa Meeqqat pisussaa-
titaaffii pillugit FN-ip nalu-
naarusiaa, meeqqanik isuma-
ginninnermi maleruagassa-
nut atuuttunut ilanngunne-
qartoq.
Meeqqanik isumaginnin-
nermi maleruagassani atuut-
tuni tunngaviuvoq, ILAQU-
TARIIT tassaammata
meeqqap ineriartornerani
tunngavissaasut. Meeqqat
piuamasissavaat - pisus-
saaffigalugulu - angajoq-
qaanit immikkut isumagi-
neqarnissaq illersorneqar-
nissarlu. Tunngaviit taakku
aammattaaq meeqqamut o-
qartussaanermut inatsimmi
aalaj angersarneqarsimapput.
Isumaginninnermi pisus-
saaneq imaqarluinnarpoq
meeraq pisussaaffeqarmat
peroriartornissamut »naam-
maginartunik« timikkut, i-
nooqataanikkut misigissut-
sitsigullu atugassaqartitaallu-
ni, taamaalillutik meeqqat a-
taasiakkaat periarfissaqaq-
qullugit tulluartumik ineriar-
tomissamut. Allatut oqaati-
galugu angajoqqaat akisus-
saaffigaat meeqqap nerisas-
saqartinnissaa, atisassaqar-
tinnissaa naammaginartumil-
lu ineqartinneqamissaa.
Aammattaaq angajoqqaat
meeraq ima perorsartariaqar-
paat inooqataanermi nali-
nginnaasumik piginnaassu-
seqalersillugu, taamaalilluni
inuiaqatigiit akomanni ajun-
ngitsumik inooqataasinnaaq-
qullugu. Meeqqattaaq tun-
ngaviatigut pisariaqartippaat
asaneqarnissaq ataqqineqar-
nissarlu, timikkut tamikkullu
ajortumik pineqarnissamut
illersorneqarnissaq, allatullu
kanngusamarsaammik pine-
qannginnissaq.
Angerlarsimaffimmi inut-
tut, naappaatit pissutigalugit,
ajutoortoqarsimatillugu alla-
nillu pisoqarsimatillugu ajor-
nartorsiorneq pissutigalugu
angajoqqaat meeqqaminnik
isumaginnissinnaajunnaarpa-
ta, pisortat akuliutissapput,
ikiorsiissallutik naleqquttu-
mik, meeqqat pisariaqartitaat
eqqarsaatigalugit.
Tapersiineq
Ikiuinermi tunngaviatigut
periaasiuvoq ilaqutariit
tapersersorneqassammata
meeqqap ineriartornerani
tunngavissaalluartussatut.
Sapinngisamik piaarnerpaa-
mik ikiorsiineq aallartinne-
qassaaq, anguniarneqassallu-
ni ilaqutariit iluanni ajomar-
torsiutit aaqqinneqarnissaat,
meeraq angerlarsimaffimmi-
ni naajugaqaannarsinnaaq-
qullugu. Taamatut pisoqar-
sinnaanngippat meeraq a-
ngerlarsimaffiup avataanut i-
nissinneqassaaq.
Meeraq angerlarsimaffiup
avataanut aatsaat inissinne-
qassaaq/inissinneqarsinnaa-
voq erseqqissumik paasine-
qarpat ajomartorsiutit aaqqin-
neqarsinnaanngitsut meeqqap
inuusuttulluunniit anngerlarsi-
maffimmi najugaqaanname-
ratigut. Taamaalilluni allamut
inissiineq periarfissat kingul-
lersarissavaat, sapinngisamil-
lu sivikinnerpaasariaqarluni.
Allamullu inissineq anga-
joqqaat akuersissuteqamera-
tigut pisimagaluarpat, alla-
mut inissiineq aatsaat pis-
saaq meeqqap soqutigisai pi-
sariaqartitaalu tunngavigalu-
git. Kisiannili inunnik isuma-
ginnittut aalajangersinnaap-
put meeraq allamut inissin-
neqassasoq, pisariaqarpat a-
ngajoqqaat kissaataat akerli-
lerlugu, meeqqap inuunera
peqqissusialu navianartorsi-
ortinneqarpata.
Ikiorsiinerit
Angajoqqaat meeqqaminnik
isumaginnissinnaanngippata,
tamatumani pissutaallutik i-
nuttut inuunermi pisoqarsi-
manera imaluunniit isuma-
ginninnerlunneq, pisortat a-
kuliullutik ikiorsiissuteqas-
sapput. Ikiorsiinermi tunnga-
viussapput ikiorsiineq pis-
sutissaqassammat meeqqap
pisariaqartitai tunngavi-
galugit, ikiorsiinerlu aallar-
tinneqassaaq meeraq meeq-
qamullu oqartussaasoq sule-
qatigalugit. Aammattaaq
pissutsit tamarmik naamma-
ginartumik nalunaarutigi-
neqarsimassapput ikiorsii-
neq allartinneqartinnagu.
Meeqqanik isumaginnin-
neq pillugu maleruagassat
malillugit ilaqutariit tas-
saapput ikiorsiinermi tun-
ngaviusussat, ikiorsiinerup
aallartinnerani, tamatumani-
lu pineqarluni akuliunnis-
sap annikinnerpaaffissaa-
tut periaaseqarneq, anger-
larsimaffiup avataanut inis-
siinissami periarfissat ki-
ngullersassaat. Taamaalilluni
Meeqqat isumagineqarneranni maleruagassat malillugit
ikiorsiisamerup aallartinnerani ilaqutariit qitiupput, tama-
tumalu pineqarpoq minnerpaamik akuliuttussaatitaaneq,
angalersimaffiullu avataanut inissiisameq aaqqiissutissat
kingullersrissavaat.
Det følger af børneforsorgsre gierne, at familien er kernen i
de hjælpeforanstaltninger, der skal iværsættes, og at der er
tale om et mindsteindgrebsprincip, hvor en anbringelse
udenfor hjemmet er den sidste løsning.
allamut inissiinnginnermi su-
liaqarneq sivisunerusoq i-
ngerlanneqartarpoq, isuma-
gineqarsimallutik siunner-
suineq ilitsersuinerlu, nam-
minerisamik siunnersuiso-
qartinneqameq, ilaqutariit a-
ningaasatigut ikiomeqamis-
saat il.il. Taamatut ikiorsii-
nerit pissutaasinnaapput alla-
mut inissiinissap pitsaalior-
neqameranut.
Pingaamertut maleruagas-
saassaaq allamut inissiineq
sapinngisamik sivikinner-
paassammat, meeqqallu inis-
sinneqarfissaa toqqarneqas-
saaq meeqqamik tigummin-
nittussatut oqartussaasoq su-
leqatigalugu. Inissiivissamik
toqqaassapput inunnik isu-
maginnittut, meeqqap atuga-
risai eqqarsaatigalugit.
Meeqqap ilaqutariinnit alla-
nit paarineqamissaanut ata-
tillugu inunnik isumaginnit-
tut isumagissavaat paaqqin-
ninnissamut akuersissutip
suliarinissaa. Ilanngullugu-
lu suliarineqassalluni qanoq
iliuuseqarnissamut piler-
saarusiaq.
Meeraq ulluunerani unnu-
aaneranilu paaqqinnittarfim-
mut inissinneqassappat,
paaqqinnittarfik paasissutis-
sanik sukumiisunik ilisima-
tinneqassaaq, pissutsinik
meeqqamut tunngassuteqar-
tunik, sunalu pillugu inissin-
neqartariaqalerneranik.
Aammattaaq tassunga inis-
sineqamera pillugu qanoq
iliuuseqarnissamut piler-
saarusiortoqassaaq, paaq-
qinnittarfillu ukiup affakkuu-
taartumik inissiisimaneq pil-
lugu nalunaarusiortassaaq.
Inunnik isumaginnittut pi-
ngaarnertut pisussaaffigaat
isumagissallugu meeqqap a-
ngerlarsimaffimminut atas-
suteqaannamissaa, meeqqal-
lu angerlamut utemissaanut
periarfissiissalluni. Ukioq
sinnerlugu meeraq allamut
inissinneqarsimappat suliaq
inunnik isumaginnittunut
saqqummiunneqassaaq, nu-
taamik aalajangeeqqullugit.
Meeraq ukiuni marlunni al-
lami najugaqareerluni utis-
sappat, inunnik isumaginnit-
tut akuerseqqullugit suliaq
saqqummiunneqassaaq.
Meeqqanik inissiinermi a-
nguniagaq anguneqarsimap-
put meeraq tamatigut anger-
larsimaffimminut utertinne-
qartassaaq. Angerlartitsineq
malitseqartinneqartariarpoq
siunnersuinermik, ilitsersui-
nermik immaqalu ikiorsii-
nermik.
§
llisarnaatissamik
unammisitsineq
Matumuuna Kujataani Kommuunit Peqatigiiffiat
ilisarnaatissaminik nutaamik sananissamut
unammisitsiniarpoq ima naleqartunik akissarsis-
sutaasussanik, siullertut akissarsiassaq 3.000
kr., aapaattut 1.500 kr. kiisalu pingajuattut 750
kr. llisarnaatissamik piginnittusaasuseq tamak-
kerlugu Kujataani Kommuunit Peqatigiiffiannut
pigitinneqassaaq. Ilisarnaatissatut siunnersuutit
kingusinnerpaamik 30. november peqatigiiffim-
meereersimassapput.
Siunnersuutit allakkat puusiaanut matoqqasu-
mut atermik najukkamillu nalunaarsuiffiusimasu-
miitsillugit uunga nasiunneqassapput:
Kujataani Kommuunit Peqatigiiffiat
att: siulittaasoq Nikolaj Ludvigsen
Postboks 166
3922 Nanortalik
Logokonkurrence
Sydgrønlands Kommuneforening udskriver her-
med en konkurrence om udformning af kommu-
neforeningens nye logo, med en præmiesum til
1. præmien på 3.000 kr., 2. præmien på 1.500 kr.
og 3. præmien på 750 kr. Alle rettigheder til det
valgte logo overgår til kommuneforeningen, idet
forslag skal være i hænde senest den 30.
november 1998.
Forslag sendes vedlagt en lukket kuvert ved
angivelse af navn og adresse til:
Sydgrønlands Kommuneforening
att: formand Nikolaj Ludvigsen
Postboks 166
3922 Nanortalik