Atuagagdliutit - 10.11.1998, Síða 13

GRØNLANDSPOSTEN
MARLUNNGORNEQ 10. NOVEMBER • 13
Kinguaassiutimigut
atomerlugaasareerluni
siunissaq isumakuluutigaa
Meeraanermi kinguaassiutitigut atornerlugaasimalluni siunissamut
qaamasumut ingerlaniarneq artornaqaaq. Tamanna Aviaja-p 17-inik
ukiullip maanna paasisimavaa
Meeraanermi kinguaassiutitigut atomerlugaasimasut
artornartumik inuuneqamerat pillugu saqquminerulemissaq
Aviajap pingaartippaa. Maanna pisortanit ikiomeqalerluni
qaamanerusumik siunissaqaleraluarluni.
Aviaja synes det er vigtigt at få frem i lyset, at livet efter en
barndom med seksuel misbrug er hårdt. Også selvom
fremtiden tegner lysere for hende nu, hvor hun har fået
professionel hjælp.
NUUK(LRH) - Atomerluin-
nagassatut isikkoqamerama,
Aviaja aperivoq sikillunilu.
Aviaja 17-inik ukiulik
niviarsiaavoq nukittooq,
meeraanermini ukiuni arla-
linni kinguaassiutimigut a-
tornerlunneqartarnermi ki-
ngunerisaanik ajomartorsiu-
timinik qaangiiniarluni as-
soroortoq. Pingasuinnarnik
sisamaannarnilluunniit uki-
oqartoq angutit assigiinngit-
sut tiingaffiginiakujuttalersi-
mavaat. Tamannalu tamikkut
nanertuutigaa, oqaloqatigiis-
sutigissallugu oqitsuinnaan-
ngitsoq. Aviaja angummit
qanigisaminit ataasiinnarmit
atornerlunneqartarsiman-
ngilaq, ikinnerpaamimmi si-
samaapput tallimaallutil-
luunniit, niviarsiarannguup
inerisimannginneranik ator-
nerluisuusimasut. Aatsaat
allimmat, pisut pillugit oqa-
luttuarnissaanik annilaan-
ganarsilluni, taamaaliussaar-
put.
Aviajap kinarpiaanera
AG-mit ilisimaneqarpoq,
sulilu atugarisimasani peq-
qutigalugit qaangerniagas-
sarpassuaqarpoq. Taamaam-
mat oqaloqatiginera sivisu-
voq, oqaloqatigiinnermilu si-
visuumik nipangersimasar-
nerit amerlapput. Aviaja oqa-
lutsilluni apersuisoq toqqar-
lugfu qiviameq ajorpaa, ni-
pikitsuaqqamillu oqaluppoq.
Aviajalli AG-mut saaffigin-
ninnerata takutippaa, qaa-
ngiiniarnermini siuarluarsi-
masoq, naak nammineq o-
qamermisut meerannguullu-
ni mittatigineqartarsimaner-
mi kingunerisaanik tamikkut
nanertuutigisani qaangivis-
sinnaanngikkaluarlugit.
Inuuneq artomartoq
- AG oqaloqatiginiarpara
meeqqanik inuusuttunillu
kinguaassiutitigut atomerlui-
samerit annertunerujussuar-
mik oqallisigineqartariaqar-
tut isumaqarama. Niviarsiar-
passuit uattut nalaataqarsi-
masut ilisarisimavakka, taak-
kuli misigisimasatik pillugit
inersimasunik oqaloqateqar-
nissartik sapertarpaat. Oqal-
lisiginngikkunikkilli inuu-
nertik ingerlateqqissinnaa-
navianngilaat, Aviaja oqar-
poq.
- Saqqummiutissallugu pi-
ngaartippara meeraalluni ki-
nguaassiutitigut atugaasima-
gaanni inuuneq artomartu-
ummat. Piffissap ingerlane-
rani uannut oqinnerulersus-
saagaluartoq, tassami tamip
pissusaanik ilisimasalimmik
oqaloqateqartarama, aamma-
lu misigisimasakka oqaluu-
serisarakkit, tamanna inuu-
nerma sinnerani puigomavi-
anngilara.
- Ullumikkut sivikitsumik
nuannaallatsiartarpunga. Er-
numaginerpaavaralu siunis-
sami qanoq inuuneqassaner-
lunga. Meerartaaruma qanoq
ingerlassava. Taakku mee-
raanerat qanorittuussava. Qi-
tomara uattulli misigisaqas-
sanerpa. Annilaanganeq taa-
maattoq atortuartussaavara.
- Kamannerujussuarmik
ilormioqarpunga. Akuttun-
ngitsumik isumaluttarpunga.
Marloriarlunga imminoria-
raluarpunga. Kamaqaanga.
Sallusarpunga. Taamaatsil-
lungalu kisimiikkuma pitsaa-
nerpaatittarpara. Allanngilaq
inuulluaqqusaanngitsunga.
Nuannaaqqusaanngitsunga.
Siunissarlu qaamasumik isi-
giniameq ajomaqaaq.
- Naak maanna imminor-
nissaq iluaqutaanngitsoq,
aammalu inoorusullunga
aalajangersimagaluarlunga
siunissap eqqarsaatiginiartar-
nera suli ajornartittorujus-
suuara. Taamaakkaluartorli
aalajangerpunga allat uattulli
atugaqarsimasut ikiomiarsa-
riniarlugit. Taamaammat atu-
amera paaraara, atuameralu
aamma nuannaraara, Aviaja
oqarpoq.
Meeraaneq
Aviaja illoqarfinnguameer-
suuvoq, aanakkumini perori-
artorsimalluni. Taakkulu a-
ngerlarsimaffiani kinguaassi-
utimigut atomerlunneqartar-
simavoq.
- Aanakkunni pisoqartua-
annarpoq, inuppassuarnillu
pulaartoqartuaannarluni.
Nallukattaattoqartarpoq,
fjernsynertoqartarpoq alla-
nillu pisoqartarluni. Imigas-
sartortoqarneq ajorpoq, aa-
nakkukkami imerneq ajor-
put. . Inuppassuaqartuaannar-
malli, aammalu pisoqartua-
annarluni, angutit uannut ili-
ornerat malugineqarsiman-
ngisaannarpoq.
Aviaja meeraangami ni-
paatsuusimavoq »perorsarsi-
manngitsoq«. Tunuarsimaar-
tuusarpoq oqaaseqarpiartara-
nilu, kisiannili kamajasoru-
jussuusimavoq.
- Suna peqqutaanersoq a-
peqqutigineqanngisaannarpoq.
Naalanngileraangama oqarfi-
gineqaannartarpunga niviar-
siarapalaajusunga.
- Sooruna suna ajoqutaa-
nersoq aperineqameq ajortu-
nga...
- Kamakkaangama oqalo-
rujuunneqarlungalu tamati-
gut imminut matusarpunga,
naggataagullu eqqarsartaler-
punga immaqa niviarsiara-
palaajunerameqartamera ilu-
moortoq.
Aviaja isumaqarpoq, ator-
nerlunneerukkami kaman-
nerminillu nilliasalerluni qu-
lingiluat missaanni ukioqar-
simassalluni. Iluamik eqqaa-
manngilaa, misigisanimi pui-
gomiartualeramigit.
- Aatsaat inuusuttuaran-
ngorlunga angutaateqartale-
rama misigissutsikka qaffaq-
qipput. Suli kamannerujussu-
armik ilumioqarpunga, sunar-
piaq peqqutaanersoq ilisi-
manngisannik. Kisiannili paa-
sinnikkiartulerpunga. Taava
imminut matuippunga. Eq-
qarsaatigissallugit saperakkit.
Annilaangalerpunga, ersisa-
lerlunga kanngusuttorujussu-
anngorlunga.
Allamut nuuppoq
Ukiup ataatsip missaata ma-
tuma siomatigut Aviajap aa-
nakkumini najugaqamini sa-
pilerpaa.
- Aanakkuma kamattame-
ra pillugu sukangaffigiler-
mannga meeraaninni pisima-
sunik pisuutittalerpakka.
Soorunami pisimasut pillugit
oqaloqatigineq ajorpakka, ki-
sianni qamuuna ilukkut pisi-
masunut pisuutittarpakka.
Taamaammat qimanniarlugit
aalajangerpunga.
Aviaja aanami qatanngu-
taanut, aanaminit nukarliune-
mngaatsiartumut nuuppoq.
- Taamani naluara. Kisian-
ni ullumikkut paasisimavara
misigisimasakka pillugit o-
qaluttuaremsullugit taamaa-
liorsimallunga. Inuuninnik
artornaqisumik qaangeeru-
sullunga. Taamani nuussi-
manngikkaluaruma ullumik-
kut ikiomeqamittut ikiugaa-
simassanngikkaluarpunga.
- Nuukkama aanakkukka
nallinnarput. Assut nallige-
qaakka. Taamaaliomera paa-
sisinnaanngilaat. Pisariaqar-
simavorli. Tamanna ullumik-
kut paasisimavara.
Anaanarsiaq
- Misigissutsikka ilormiori-
sakka sakkortuut pillugit »a-
naanarsiannut« ammariartu-
lerpunga. Atorsimasakka nu-
anniitsut marloriarlungalu
imminoriaraluarnikka pillu-
git oqaluttuuppara. Siuller-
mik imminut qimeriaraluar-
punga. Aappassaanik umi-
arsuarlivimmi imminut igeri-
araluarpunga. Angutip an-
naappaanga, politeeqarfilia-
anneqarpungalungalu, imer-
simagamalu isertitsisarfimmi
unnuisinneqarlunga. Immi-
noriaraluarnera pillugu ar-
laannaalluunniit kalerrinne-
qanngilaq. Uangali anaanar-
siara sunik tamanik oqalu-
tuuppara.
Aviaja anaanarsiaata kom-
munip allaffiani isumagin-
ninnermi siunnersortimik at-
taveqamissaa isumagaa.
- Meeraaninnit pisimasut
nuanninngitsut oqallisigile-
rakkit ajortilluinnarpunga.
Tamikkut artorsaqaanga, al-
laat nakorsamik oqaloqate-
qartariaqalerlunga.
Siorna decemberi qaam-
mataagaa isumaginninnenni
siunnersortip Aviaaja siun-
nersorpaa anaanaminut, uki-
orpassuit matuma siomatigut
Nuummut nuussimasumut
juullisioriaqqullugu.
- Anaanama tunuinnarsi-
magaanga misigigama ka-
mannera tamaat tassunga tut-
sippara. Decemberip 19-iani
Nuummut pivunga, 23-ianilu
ilaqutariinnut paaqqutarin-
nittartunut nuutinneqarpu-
nga.
Aasap ingerlanerani Avia-
ja illoqarfimmut najukkami-
nut utemissaa eqqarsaataasi-
magaluarpoq.
Inuit allattorsimaffiat
Aviajap Nuummi isumagin-
nittoqarfik attaveqarfigilera-
miuk taanna aqqutigalugu
tamip pissusaanik ilisimasal-
immik oqaloqateqartalerpoq.
- Aasaq manna illoqarfim-
mut najukkannut angerlar-
nissara eqqarsaataagaluar-
poq, tamannalu assut tujor-
missutigilerpara. Tassani na-
jugaqaqilernissara kissaati-
ginngilara. Aasarmi tikeraa-
rama nuannerpallaanngilaq.
Misigisimasakkami nuan-
niitsut utertoortippakka. Illo-
qarfik inunngoiiiga perloq-
qusatut isigilersimavara. Qu-
janartumilli tamip pissusaa-
nik isumaqarpoq sivisuneru-
sumik katsorsartariaqartu-
nga. Maanna tamaani Nuum-
mi atuarpunga, tamaanilu
inuit allattorsimaffiani nalu-
naarsorsimalerlunga.
Aviaja aasaq aanakkumi-
nut tikeraarami pernarluni
meeraanermini misigisima-
sani pillugit oqaluttuuppai.
Aanakkuisa tamanna aliasu-
utigisorujussuuaat.
- Misigisimasannik oqalut-
tuukkakkit nallinnaqaat. As-
sut nalligaakka. Pisimasut
pillugit imminnut pisuutip-
put, ilaquttattalu sinnerinut
matullutik.
Inersimasut
aperisariaqarput
- Akuttunngitsumik eqqar-
saatigisarpara taama amerla-
tigisut qanorluuniit pisin-
naallunga eqqarsartarsimam-
mata tupigalugu. Eqqarsar-
tarsimassapput taamaattuin-
naagama qanorluunniit pisin-
naallunga. Nalunngilaralu
taakkunannga marluk illora
uattulli utoqqaassusilik ator-
nerluttarsimagaat. Taanna ul-
lumikkut efterskolerpoq. Pi-
neqarsimanini pillugu ar-
laannulluunniit oqaluttuarsi-
manngilaq.
- Isumaqarpunga inersima-
sut ullumikkut annertuneru-
sumik meeqqanut apeqqutil-
liisariaqartut sooq taama pis-
susilersomersut, soorlu per-
suttaagaangata, kamakkaa-
ngata, tillittaleraangata sal-
lusaleraangatalu. Meeraa-
gaanni qanoq inneq oqaatigi-
neqameq ajorpoq. Tamanna
inersimasut paasisariaqar-
paat.
- Aanakkunnit amarsian-
nut nuussimagama, aammalu
ikiomeqarsimagama nuanna-
amtigisarpara. Inuuneq nu-
annernerulaalerpoq, ilaan-
neeriarlungalu nuannaalitsi-
artarpunga. Inuunera allan-
ngoraraluaqisoq nuannaar-
neq siomatigut misigisiman-
ngisaannarpara.
Aviajap kamattarnermik
sallusamermillu ajomartorsi-
uteqamera suli annertoqim-
mat maanna angajoqqaarsia-
asa tigummiumajunnaarsi-
mavaat. Taamaammat Aviaja
allanik angajoqqaarsiartaar-
nissaminut utaqqivoq.
- Angajoqqaarsiakka nuan-
narisorujussuugaluarpakka,
piffissamillu amigaateqameq
kisiat ajomartorsiutigaarput.
Aamma qimannissaat tujor-
migaara, tamatumalu saniati-
gut siunissami sumi ineqas-
sanerlunga ilisimannginnak-
ku artorsaatigalugu, Aviaja
oqarpoq.
Aviaja 17-inik ukiulik meeraagallarami angutinit
qanigisaminit arlalinnit atomerlugaasareerluni siunissani
qanoq isikkoqamersoq naluaa. Pingaartumik meeraqaleruni
qanoq ingerlassanerluni ernumagaa. - Uattulli
misigisaqassanerluni, aperivoq.
Efter en barndom med seksuel misbrug fra flere mænd i den
tætte familie lever 17-årige Aviaja med angsten for, hvordan
hendes fremtid ser ud. Specielt har hun angstfor, hvordan
hun vil klare et liv med et barn. - Vil det komme til at opleve
det samme, spørger hun
ASSI PIVIUSUUSAARTITAQ/MODELFOTO:HANS HENDRIK JOHANSEN