Atuagagdliutit - 29.12.1998, Side 15

GRØNLANDSPOSTEN
MARLUNNGORNEQ 29. DECEMBER • 15
Juullimut oqaluttuaq
- juullimut tunngavallaanngitsoq
Otto Sandgreen-ip oqaluttuaq una, inuunermi tujuminarnerusunit allamut
saasaatitut atorsinnaasoq AG-mut nassiuppaa
Otto Sandgreen ilaanneeriarluni qaqqajunnap qaavanut
ingilluni seqinermik tarrilersumik alutorsarluni
isiginnaartarpoq.
Otto Sandgreen sætter sig undertiden på en fjeldknold og
beundrer solnedgangen.
Otto Sandgreen-ip oqaluttu-
ani »Juulleriartornerani«-
mik taavaa , tamatuma na-
laani nammineq eqqarsaatit
misigissutsillu allanut oqa-
luttuarissallugit naleqquttar-
mat. Ajoraluartumilli »juul-
leriartornerani« taanna
ilanngussinnaasimanngilar-
put, kisianni ukiortaanngin-
nerani ilanngupparput.
Qulequtaq takomartaanngit-
soq taanna inuppassuarnit i-
maqartinneqarpoq imassa-
qartinneqarlunilu. Taakkulu
ilannguffiginiarpakka, tama-
tumunngalu pissutaatitakka
una atuarukku pasissavatit.
Seqernup alakkalernerata
tarrilerneratalu qalipaasersu-
isamera anorersuarmit qilak
nuiapiloqartillugu malunnar-
silluarnerpaasarpoq. Taa-
maattumik »taarsuup unga-
taani qaamasoqarnera«-nik
oqartaasitoqqanut tamanna
aamma uppemarsaataavoq.
Inuit allat assigalugit se-
qemup killingiusaanut tarri-
ngajalernermini tarritsiareer-
nerminilu qilammik qalipaa-
sersuisarnera akiugassaan-
ngitsumik kusanartuutittar-
para, taamaaligaangallu suli-
akka allat tamaasa imminii-
villugit isiginnaartarpunga.
Qalipaaniaruj uttaleqqaarnin-
niilli taamanna annoraami-
nermut qalipaaffissamut
nuukkumasaraluarpara, kisi-
anni saperpara - pinngortitaq
unammisinnaanngilluinnar-
para.
Ilumut taamaalemerit ta-
maasa tamatigorluinnaq isi-
ginnaartuusarpunga, naalli
tamanna itinerusumik eqqar-
saateqarfigissanagu. Sunaaf-
fali taamaalluni pisoqarpoq,
seqernup tarrilernerata qali-
paasersuinerata eqqarsaate-
qalersikkaanga taamanngar-
nilli nuannaarutigiuakkan-
nik. Taamatut pisoqarpoq
Ammassalimmiinnitsinni il-
loqarfiani Tasiilami, juulleri-
artulersumi. Tamatumunnga-
lu pissutaatissinnaavara a-
ngakkup nammineq inuuner-
minik oqaluttuarinninneranik
aammalu kinguaariit kris-
tumiussutsip siornatigut i-
nuunerisimasaannik katersu-
kkakka malillugit allaatigin-
ninnera - juulleriartulersumi.
Pappiaqqamut
nuussinerit
Qaammat december ippas-
saanitsiaq aallartissimavoq.
Ualit ilaanni allaffinni issia-
vunga, immiussissutiga i-
ngerlatillugu, pisimasunik
assigiinngitsulersaarutit im-
miussimasakka pappialamut
nuullugit allallugit. Taakku
ilaat Georg Quppersimaap o-
qaluttuaraa (»Taamani Guu-
timik nalusuugama«). Su-
naaffali kingusinnerutsiar-
tukkut pisimasoq taannarpi-
aq aamma allamit oqaluttuar-
siarisimavara, Kristianemit,
atuakkiara isimik kigullu ki-
gummik...« suliarigakku iki-
ortigilluarsimasannit. Taas-
suma oqaluttuarinninnera
Quppersimaamit takineruvoq
imartunerullunilu, allaane-
rulaatsiaraluartorlu taanna
maani saqqummiunniarpara.
Pigissaarnerup nalaani
»Ukiariaq piniartunut sisa-
manut ukiisarfiit arlaanni u-
kiisunut pisassaqarfiulluarsi-
mavoq. Puisit assigiinngitsut
pisarisarsimavaat taamalu
pissamaateqarluarlutik qulli-
minnullu orsussaateqarluar-
lutik. Inuit nuannaarput uki-
arluarnissaa qilanaaralugu,
taarsilluartalerpat unnukkut
inngiittarniassagamik... im-
maqalu aamma allaminemik.
Taamaaliorpullumi. Illut
nikittaallugit inngiittalerput,
tamarmimmi inororsaarutis-
saqarluarput. Unnuit nalliut-
torsiualaarnaqaat, ulluinnar-
siomerminnik allanngortitsi-
laartut. Inngiitsiannginner-
minni ilaannilu inngiittareer-
nerminni peqqumaasiamin
nik nereqatigiittarput - neqit
assigiinngitsuliat. Ullut i-
ngerlatillugit inngiittarneq
nuannariartuinnavippaat.
Qanorileriarnikkut pisitoqqa-
nik nalunngisaminnik unam-
merujoortalerput - ilumoo-
russinatik, qungujunniuti-
giinnarlugu. Inngiittarneq
nuannaringaaleramikku kiisa
piniartortaat aallassaarput...
inuussutissanimmi neqinik
suli peqqumaateqaqaat... ne-
qinik orsunillu pissarsiomis-
saq suli nukinginnarsinngi-
laq. Unnuleqqaarneraniilli
unnuanngomeranut inngiitta-
lerput, suut pisariaqartinna-
raluartut tamaasa imminii-
ginnarlugit.
T assanngaannaq
silattulerput
Sunaaffali tassanngaannartu-
mik silattulerput peqqumaa-
siatik nungulluinnalersunu-
kua, ukiarlumi tamannarpiaq
Ammassalimmi assut ilu-
ngersunarsimavoq piniapi-
loomarsimallunilu, paasillu-
gulu tassa piniarsinnaajun-
naavissimallutik... sikusima-
voq atugassaanngitsumik pi-
suffissaanngitsumilluunniit
aammalu qajartorfissaanngit-
sumik... kaannissarsuaq nal-
liussimavoq...
Inngiittamemillu tiguartil-
luinnarsimanerminnit itertu-
tut illutik pileriarput taavaa-
na nerisassaarutilerlutik qul-
litillu orsussaarulluinnartut.
Piniamiartaraluarput periar-
fissaasinnaasut misiligarlu-
git, silali taamaakkallartillu-
gu - anorerujuk, issililaaruni,
issangiallakkuni, apiguni a-
piguni - periarfissaqarnan-
ngilluinnarpoq. Kaanneq ma-
lunnarsiartuinnarpoq, meeq-
qat arlalitsiannguusut atugar-
liomerupput, ammillu atisa-
kut angajoqqaat uuttaraluar-
paat, qanermullumi »nerisas-
samik« mangutassaqalemeq
pilluaammersitsiartaraluar-
poq, uisoremerinnaasarluni-
li. Tamatuma kingoma neri-
sassaarunneq malunnarsillu-
mnamerusaraaq.
Annassut
Taavali ilaata eqqaariataar-
paa amartamik ilaat ukiarmi-
ummat toqusimasoq sissa-
mullu ilineqarsimasoq maan-
nalu qaanngumit matune-
qarsimassalluni, taamaaline-
ranili suli issusoorsuanngun-
ngitsumit.
Taamaalineranni inummit
avataaneersumit takuneqarsi-
magaluarunik toqusimasu-
mik taassuminnga eqqasin-
neqaramik qanoq oqiliallatsi-
ginerat kiinaanni malunnar-
sisoq arajutsisimassanngik-
kaluarpaa... ilamiukua ilaat
siooraammernartumik naa-
saanganartumik ilaminnut
qiviartalersimasut... kinami-
taava iluaqutiginerussanerlu-
gu nuannaarutiginerussaner-
lugulu - nerigunikku.
Toqusimasortartik eqqaal-
lugulu angutit erngerlutik
sissami ujarlilerput, taamaal-
lutillumi kiisami nanivaat il-
lumullu angakkortaqarfiusu-
mut eqqullugu (ukiiffiinuku
tamarmik immaqa angakkor-
taqartartut)... tassami imaan-
naq aallartinneq ajomaqaaq,
ileqqutoqqat malinneqartari-
aqarput...
Illup ittua imminut tulu-
ganngortippoq, tulukkap qar-
lomera issualerlugu, tassalu
aamma sammivinnut assi-
giinngitsunut pissikullatta-
lerluni, tulukkat sumik siluli-
gaangamik pissusilersortar-
nerat assigalugu. Tulukkap
pissusilersornera issuaatiga-
lugu angakkup toqungasoq
malunnanngingajattumik qa-
nilliartorpaa, soorluli suli to-
qusimannginneranit suli uu-
maneranit tupatsinneqarnis-
saminik ilimasuttoq. Nalu-
nanngilarli tulugaq sapiilliar-
tortoq kiisseriartartutulli ni-
aqqi sikeriartittalerlugu - er-
lassimalluni kigutini qulaar-
lugit.
Taamaallarluni angakkup
tulukkatut kaattutut isikko-
qartup kigutini amap ammar-
nanut (amaassutaanut) tut-
sippai, taamaalereermallu
aatsaat tassa ajomarunnaar-
poq arnap toqungasup neqaa-
nik pissarsinissaq...«
Qasuummerneru j ussuaq
Tassa 1961-imiunngikkuni
62-imiussaaq, pisimasoq
taanna allallugu, pisimasul-
lumi »Isi isimik kigullu ki-
gummik...«-mi oqaluttuari-
neqartut suliaralugit, timik-
kut tamikkullu qasuummer-
nerujussuarmik misigisima-
vunga. Taanna allareeriarak-
ku immiussissutiga qamippa-
ra, aajuna unnukkorsiomis-
satsinnut suli piffissaqarluar-
toq. Allaffimma issiavianut
ingussorarlunga ingilluarti-
terpunga igalaakkullu silam-
mut isigilerlunga. Ullut ki-
ngulliit marluk nerrajaamik
anorlersimavoq ilaanni ano-
rersuannguuttartumik, maan-
narpiarlu illoqarfik qatsorsi-
magaluarluni qilalli nuiarlo-
qaaq, takusinnaallugit assut
ingerlasunik... taamaalinera-
nilu sunaaffa imminnut mali-
sungaannartunik pisoqarpoq,
soorlumi tassa taamatut tul-
leriinneqartussatut iluarsine-
qareersimasut. Nuissat alar-
lugillu isima uniffigilerpaat
naatsiivitta ilua... sunillu ta-
kusaqalerpunga? Aap, tassa
qupalorarsuit marluk, ivikkat
toqusimasunik taasartakkatta
kaavequtaannik apummit nu-
isalaartunik pukuttut... ilu-
mut pinngortitarsuarmiuna i-
lisimassusermik itinersisas-
saanngitsumik peqartoq, pin-
ngortitarsuup ingerlanera a-
lapernaatsiaraanni malugi-
sassaasunik... tusaleriataar-
pakka qimmikka qilulersut...
aajinngami qimussip 20 mii-
terit missaanni ungasitsigalu-
ni saneqquppaatigut... er-
ngerluni ilisaraara ullup qeq-
qata siornatigut isersimasori-
simasarput, Ikkatsip ajoqia,
Mathias Bianco, ajoqitsialak,
inutsialak, atuakkiara »Isi
isimik kigullu kigummik...«
suliarigakku ikiortigilluarsi-
masara, juullip pisatassan-
nguinik illoqarfimmut pisini-
arsimasoq meeqqaminnut...
Juulleriartulerpormi, kisi-
anni aatsaannguummat qa-
suummemerujussuarmik mi-
siginera suli tamaappoq.
Guutimik nalusoqarallame-
ranit suliarisara, qupalorar-
sunnullu tunngasut uangalu
nammineq juullimi sulinissa-
mut piareersamiamera, ualeq
tamannarpiaq oqimaappal-
laarsimapput... suna tamaat
matuara qaatiguulersorlu-
ngalu, nuliaralu oqarfigalugu
Guutip pinngortitaani nam-
minermi silaannarissarumal-
lunga - taamanimi silaanna-
reqaaq, qamuteralaqanngi-
laq, biilillu marlussuinnaap-
put...
Sumunnarnissara aalaja-
ngiutereersimavara, tassalu
qattunermut illoqarfiup kuja-
taatunginnguaniittumut, illo-
qarfiulli ilagisaanut. Peqqik-
kama angallarillungalu sivit-
sunngitsoq qaqivara. Tappa-
vanilu anorimut saallunga
eqqarsaatikka »salinniamiar-
pakka«. Taarsilluinnarsima-
voq, aputilli akisunnerata
qaamaneqalersittutut ippaa
sumut tutinissaq nalunarun-
naarsillugu.
Nuluni nilleraluit
uummataa kissarpoq
Eqqaamanngilara qanoq sivi-
sutigisumik issiallunga. Aat-
saat issiavimma nillernera
nulunni malugilerakku a-
ngerlarniarlunga nikuippu-
nga, paasillugulu eqqarsaa-
tinnik »minguersaaniamera«
iluatsinngitsoortoq... isuma-
lioqquteqarujunnera suli ta-
maappoq, soorlu majuaqqaa-
lerama...
Issianinnit nikuinniariarlu-
ngali qilammi allanngortoqa-
lemera isima aratsutsinngi-
laat - issiagama kuj ammut
sammillunga... nuiarsuit taar-
tuinnaat siammariartulaaler-
simapput, tamassalu akomi
sukkut tamaana qaammaal-
lanneqartitilerput isigisamik
tamarmik allanngortitsisu-
nik. Qalipaatit amerliartuin-
narput, seqerngup killingiu-
saamut tarrilluinnalersup nu-
issat kusanartorsuarmik qali-
paasersulermagit... kingumut
ingippunga takorluuisinnaa-
neralu tamaat piumasanngu-
amineertilerlugu...
Nuiarsuit taartut anorersu-
aqarfiusutut ittut ungataanni
alianaalluinnarsimassaaq qa-
lipaatigissaarluinnarsimassal
lunilu... Guutip naalagaaffia-
ni qilammiittumi taama alia-
naatsigisimassaaq qalipaati-
gissaartigisimassallunilu...
taava nunami maani »guuti-
mik nalusoqariannguarli«,
taartuinnaasunik nuiarsua-
qarniarli anorersuartarluni-
lu... tamakku imminerminni
sivikitsuinnaasut ungataanni
alianaatsoqarpoq, paratiise-
qarpoq... neriunnera nuiarsu-
it ammarsimanerisigut qali-
paatigissaartutigut ingerla-
voq nunanut immanullu qat-
sungasunut...
Nuliama unnukkorsiusiaanut
apuulluarpunga, nanumemit
siatat naammatsitanik uanit-
sullit...
Juulleriartulersumi misigi-
sara taanna kaanngartussaan-
ngitsumik eqqaamasat kater-
sorneqarfianniitissimavara.
Ilaanni qanorileriarnikkut
saqqummitsiartarpoq »sa-
piissuseqarnertut« ittumik
immerlunga, sumik sumil-
luunniit suliaqarusulersittar-
lunga, nalulluguli suna pillu-
gu sunaassasunillu.
Ukiorpaat qaangiupput, u-
kiut 30-t missingi, tassa taa-
mani misigisaqaminnit oqa-
luttuarisannit. Qeqertarsuar-
miunngorsimavugut, tassani-
lu illutsinni allaffinni periar-
fissaqarlualersimavunga se-
qemup alakkartameri tarrit-
tarnerilu (ukiakkut) isigin-
naartassallugit. Taava ukioq
1992 juulleriartulersumi - ul-
lut ilaanni, seqernup qangat-
siarli alakkassaarsimasup qi-
lammi qalipaasersuinera ku-
sanartorsuaq tupigusuutigin-
ngitsuugassaanngitsorlu isi-
ginnaarpara, sunaaffalu tas-
sanngaannartumik saqqum-
meratarpoq - taallaq, seqer-
nup alakkalernerata tarriler-
neratalu kusanartorsuarnik
qalipaasersuisarnerinik ta-
korluuisaminnik imaqartoq.
Nalorsaatigisorsuunagu al-
lappara, allanillu soqutaasor-
suugunanngikkaluartoq ua-
nga pingaarteqaara. Erina:
Naaqisutit aasaraa.
1. Paasivara suususi
qalipaatigissut!
Tappavunga naasusi
takoranningaartut!
2. Ullaakkut aappillemeq
aamma unnunnermi!
Seqinermit qinngomeq
assuuserfigaarsi!
3. Taakkunani marlunni
Guutinni inuuneq
misinnartuarili:
Qapilaatigissoq!
4. Takkutitsiamissi,
eqqaasittarpaanga,
ulloq naggatissanni
neriuuteqartunga!
5. Omikkumasarpassi,
maani qasuninni!
Najorumasarpassi
maani qullininni.
6. Taamaammat unillunga
pinnarisaqaassi!
Guutinnut qujallunga
tunniuffigaassi!
Juulleriartulemerani...
Otto Sandgreen
ASSJ FOTO-ARKIV: LOUISE-INGER KORDON