Atuagagdliutit - 22.02.1994, Blaðsíða 13

Nr. 14 • 1994
't ilimalluakkagut ajornartorsior-
rnnerpa. Tikeraaqqaaratta sukka-
lu aporlugit. Tamanna suli eqqaa-
38 lette, kendte og problemfrie
gang vi besøgte den, arriverede vi
ppe. De husker det endnu - og vi
■'■'-*** , .. -
oq. Takusaqarpianngilagut. Qum-
'arnutit ingerlaqqinneq ajulleraan-
åqalersut.
2r ikke meget. Mærker, at det går
menneskene godt stå af og hjælpe
meersoq aamma Inge Mortensen
e Mortensen får en velfortjent kop

GRØNLANDSPOSTEN
73
Arlaatigut eqqarsaatigigalu-
arparput ULU 94 aallartin-
nialerpat Grønlandsfly- S-61
helikopteriminut Kangaat-
siami mittarfitsinnut uagut,
qimussit m ar luk qimmillu
33-t aatissagaatigut Sisimi-
unukaalllutalu.
Kisiannili Grønlandsfly-p
tamanna eqqarsaatigisi-
manngilaa, taamaammallu
nammineq ilungersuaqalu-
ta qimusserluta aallartiffis-
sarput ornittariaqarsima-
varput.
Aallameq
Arfininngornermi februarip
tallimaani aallarpugut. Aal-
laratta oqiliallattoqanngu-
atsiarpoq.
Assersuutigalugit Leo
Amajullu, taassuma aappaa
kommunaldirektøriuvoq
aappaalu borgmesteriullu-
ni, taakkumi qimminik eq-
qissisimanngitsunik illuisa
tunuaniittueruppoq.
- Aammami Mathilde,
taannami januarersuaq
naallugu putukkutsinniit
inussagut tikillugit puisip
amiinik atisaliussimavaati-
gut. Godmand-ilumi, taas-
suma siornali ukiukkut Ka-
ngaatsiamut pigatta angu-
niakkatta iluatsinnissaa qu-
larilluinnarsimavaa:
- Imminuussagussi sooq
Kalaallit Nunaanni allami
imminoorfissarsiniarnian-
ngilasi. Taamatut isuma-
qarnini suli allanngortin-
ngilaa.
Ulorianartut
Ulluni sisamani pilersaaru-
siorsimasatsinni 300 kilo-
meterit missaanni Kangaat-
siamiit Sisimiut tungaanut
Nikkulaap, Kangaatsiami
piniartuusup, Sisimiunili
peroriartorsimasup ingial-
lorpaatigut.
Åqqutitsinni pingasut mi-
anersorfigisorujussuuagut:
* Niaqornaarsuup eqqaani
imaqarnersagaatsiaq ikaar-
figisussaavarput. Qanoq ili-
simaneratta qimussit pinga-
sut, qimmit 33-it uagullu
pujortuleeqqaamut 30 fodsi-
mut ataatsikkut ilaasinnaa-
simagatta paasiuminaatsit-
torujussuuarput. Illuatu-
ngaanummita sikkorluttu-
mut ikaarutta qimmit 33-it
iperangaallutik qanoq issap-
pat...
* Nassuttooq aqqusaarlugu.
Kangerluk taanna nalunar-
tuulluni sikkorluttuuvoq
arlalinnillu sar farner saqar-
luni.
* Majoriaq. Sisimiut eqqaa-
ni qimussimik nakattarfik
arlalinnik oqaluttuarsiaqar-
figisimasarput. Inge-kkut
Lone-lu Majoriakkut am-
mut aallarnerminni ajutoor-
sinnaanerat Nikkulaap
oqallisigileraangamiuk ki-
naa allanngoqattaartaqaaq -
TAMANNALU aqqutaata
sinneranut neriulluarnar-
pallaanngilaq.
Ulloq siulleq Niaqornaa-
sunnuinnaq killippugut. 38
kilometerit ilimalluakkagut
ajornartorsiorfiunngitsuflu.
Taamaakkaluartorli nuna-
qarfik taanna soqarsima-
nerpa. Tikeraaqqaaratta
sukkasoorujussuulluta nu-
naqarfiup qeqqatigoorpugut
ULU 94 aallartinniarlugu Lilluni tallimani angalaneq
I
Sapaammi ullaakkut pingasut sisamanngoriataarsimapput, Elias-ip Niaqonaarsummiup
ingiaqatiginialerpaatigut - qimmeqaranili. Umiatsiaarannguaq tupinnaannartumik piare-
ersalertorpaat. Qimmit ataasiakkaarlutik umiatsiamut pituttorneqaramik nipaapput naa-
lallutillu.
Søndag morgen tidlig er tre blevet til lire, Elias fra Niaqornaarsuk slår følge med de rejsende
- dog uden hunde. Pakningen af den lille båd går forbløffende let. Hundene er tavse og
fromme, da de en efter en, bliver bundet fast i båden. (Ass./Foto: Lone Madsen)
- majuartarfiillu aporlugit.
Tamanna suli eqqaamavaat
- uagullu aamma puigorna-
vianngilarput.
Qimmit naalattut
Sapaammi ullaakkut pinga-
sut sisamanngoriataarsi-
mapput, Elias-ip Niaqo-
naarsummiup ingiaqatigini-
alerpaatigut - qimmeqarani-
li. Umiatsiaarannguaq tu-
pinnaannartumik piareer-
salertorpaat. Qimmit ataa-
siakkaarlutik umiatsiamut
pituttorneqaramik nipaap-
put naalallutillu. Tamar-
mimmi paanissaminnut pif-
fissaqanngillat, tassami
imarsunni naasinnaagamik-
ku narajortoramik. Qamutit
- tamarmik immikkut 150
kilo-sut - tallinik nukilissu-
amit kivinneqartarlutik is-
soraanneqarput, taaman-
nallu ajornanngitsigisumik
niooqqarneqarlutik. Kisian-
nili umiatsiap aquttuanit si-
ku qjunnginnersoq misilin-
niarlugu toortaqqaarpaa.
Qimmit ataasiakkaarlutik
nioqqarneqarput, taakkulu
naalaqalutik piginnittumi-
nukaapput eqqissisimaqalu-
tillu katersuullutik.
Ullup tulliani Atarngup
Nunaatigoorpugut sila isei-
rattorsuusoq. Takusaqarpi-
anngilagut. Qummukarluta
ammukarlutaluunniit ma-
lugisarparput - ilaannilu qa-
mutit ingerlaqqinneq ajulle-
raangata qimmit eqqarsar-
tarunarput inuttatik niullu-
tik ikiuuttariaqalersut.
Nikkulaat umimmammik
takusaqarpoq, uagulli uja-
rassuaq kisiat takuarput.
Umimmak taanna augusti-
mi Naternamut nuunneqar-
tut ilagisimassavaat. Ullup
tulliani Atanerup kangerlu-
amut pigatta ukioq manna
siullermeerluta uuttomiar-
pugut. Ukiulli taamaaline-
rani taalutaqarlunni anga-
lasoqarneq ajormat uuttoq
ungasissumiit aallaariaralu-
arpaat, aqqartiinnarluguli.
Unnuk taanna nutaamik
neqitunngitsoorpugut.
Tuttorpassuit
Nassuttuup Isortullu ka-
ngerluata akornanni nuna
piniagassarpassuaqarpoq.
Piniagassalli ajoraluartu-
mik eqqissisimatitaapput.
Ullup ataatsip ingerlanerani
tuttut takusagut 60-it kisip-
pagut. Arlalissuit alaper-
naaserpaatigut, ungoorlu-
gilli peersinniaannartaria-
qartarpagut. Qimmigut eq-
qissisimakannerput, tuttul-
lu - 1995-ip tungaanut - eq-
qissisimagallassapput.
Nassuttooq ikaamialerat-
sigu aallaqqaammut pisuin-
narpugut, kingomagullu
tooriaqattaalerlugu. Ka-
ngaatsiami utoqqaat misilit-
tagaqarluartut ilumoorsi-
mapput. Kangaatsiami siku
ajorpat, soorlumi ukioq
manna taamaattoq, taava
isortumi sikugissimassaaq.
Angalanitsinni ullut tak-
inaartaqaagut. Ullormut
nalunaaquttap akunnerini
aqqaneq marlunni 90 kilo-
meterit angusarpagut, illi-
neqanngitsorsuummalli
qimmigullu nukersortaqaa-
gut. Putsup, persip anorril-
lu siumut ingerlanerput
ajornannginnerulersinngi-
laa, taamaammallu uflor-
mik ataatsimik kinguaat-
toorpugut, kisiannili kikkut
tamaasa imatut paasitippa-
gut: Pingasunngorpat un-
nukkut tikinnissarput naat-
sorsuutigigaluarparput, ki-
siannili tikinngikkkutta
imaanngilaq ajutoorsimasu-
gut. Qimminut uatsinnullu
nerisassanik ullunut arla-
linnut naammattunik nas-
sarpugut, kiisalu tupilisar-
pugut, primuseqarluta aam-
malu ajunaalernermi kaler-
risaarutaasinnaasorpassu-
arnik iluarsaassinissamullu
sakkussatsinnik nassarpu-
gut - ajutuulivissaguttalu
kalerrisaarummik radioqar-
pugut - aammalu ujarneqa-
lissagaluarutta silllmmate-
qareerluta.
Taarsuaq
Majoriakkut nakakkatta
Nikkulaap eqqoriaaneratut
ittunik nalaataqanngilagut.
Tamatta ajoquserata am-
mut apuuppugut. Inuit, qi-
mussit qimmillu, kisiannili
oqaatigineqartutut ajortigi-
sutut misiginngilarput, tas-
sami taarsuup ataani Sisi-
miut tungaanut kilometerit
kingulliit ingerlavugut.
Sisamanngornermi un-
nukkut arflneq pingasup eq-
qaani illoqarfiup qullii siul-
liit takuagut, ullunilu arla-
linni inoqarfiusunik takusi-
manani eqqarsanngitsoorfi-
unngilaq; aamma sunaana.
IUoqarflmmut pigatta biilit
snescooterillu aammami il-
lorsuit qulliillu takulerlugit
qimmisulli uippallertigaa-
gut. Qimussit peqatigiiffla-
niit illoqarfiup qeqqanut
naapigiarneqarpugut, taak-
kulu tikilluaqquaatigut
qimmilivissatsinniUu inner-
suulluta. Qimmit pikkore-
qalutik kalunnernut pitut-
torlugit nerukkarlugillu iki-
orpaatigut, emiinnarlu
naammassivugut. Kiisami
ullut tallimat angalareerlu-
ta tikippugut. Kisiannili
aatsaat aallarfissatsinnut
annguppugut, aatsaammi
MAANNA avannaanut
angalanissarput aallartit-
tussanngorpoq....
Angalanitsinni ullut takinaartaqaagut. Ullormut nalunaa-
quttap akunnerini aqqaneq marlunni 90 kilometerit angu-
sarpagut, illineqanngitsorsuummalli qimmigullu nukersor-
taqaagut. Putsup, persip anorrillu siumut ingerlanerput
ajornannginnerulersinngilaa, taamaammallu ullormik
ataatsimik kinguaattoorpugut.
Vi rejser lange dage. Dagsmarcher på 90 kilometer og 12
timer gennem uopkørt tærren slider på kræfterne - for os og
for hundene. Tåge, snevejr, blæst gør ingen fremmarch
nemmere, så vi bliver forsinket en dag. (Ass./Foto: Lone
Madsen)