Atuagagdliutit

Árgangur
Tölublað

Atuagagdliutit - 22.02.1994, Blaðsíða 13

Atuagagdliutit - 22.02.1994, Blaðsíða 13
Nr. 14 • 1994 't ilimalluakkagut ajornartorsior- rnnerpa. Tikeraaqqaaratta sukka- lu aporlugit. Tamanna suli eqqaa- 38 lette, kendte og problemfrie gang vi besøgte den, arriverede vi ppe. De husker det endnu - og vi ■'■'-*** , .. - oq. Takusaqarpianngilagut. Qum- 'arnutit ingerlaqqinneq ajulleraan- åqalersut. 2r ikke meget. Mærker, at det går menneskene godt stå af og hjælpe meersoq aamma Inge Mortensen e Mortensen får en velfortjent kop GRØNLANDSPOSTEN 73 Arlaatigut eqqarsaatigigalu- arparput ULU 94 aallartin- nialerpat Grønlandsfly- S-61 helikopteriminut Kangaat- siami mittarfitsinnut uagut, qimussit m ar luk qimmillu 33-t aatissagaatigut Sisimi- unukaalllutalu. Kisiannili Grønlandsfly-p tamanna eqqarsaatigisi- manngilaa, taamaammallu nammineq ilungersuaqalu- ta qimusserluta aallartiffis- sarput ornittariaqarsima- varput. Aallameq Arfininngornermi februarip tallimaani aallarpugut. Aal- laratta oqiliallattoqanngu- atsiarpoq. Assersuutigalugit Leo Amajullu, taassuma aappaa kommunaldirektøriuvoq aappaalu borgmesteriullu- ni, taakkumi qimminik eq- qissisimanngitsunik illuisa tunuaniittueruppoq. - Aammami Mathilde, taannami januarersuaq naallugu putukkutsinniit inussagut tikillugit puisip amiinik atisaliussimavaati- gut. Godmand-ilumi, taas- suma siornali ukiukkut Ka- ngaatsiamut pigatta angu- niakkatta iluatsinnissaa qu- larilluinnarsimavaa: - Imminuussagussi sooq Kalaallit Nunaanni allami imminoorfissarsiniarnian- ngilasi. Taamatut isuma- qarnini suli allanngortin- ngilaa. Ulorianartut Ulluni sisamani pilersaaru- siorsimasatsinni 300 kilo- meterit missaanni Kangaat- siamiit Sisimiut tungaanut Nikkulaap, Kangaatsiami piniartuusup, Sisimiunili peroriartorsimasup ingial- lorpaatigut. Åqqutitsinni pingasut mi- anersorfigisorujussuuagut: * Niaqornaarsuup eqqaani imaqarnersagaatsiaq ikaar- figisussaavarput. Qanoq ili- simaneratta qimussit pinga- sut, qimmit 33-it uagullu pujortuleeqqaamut 30 fodsi- mut ataatsikkut ilaasinnaa- simagatta paasiuminaatsit- torujussuuarput. Illuatu- ngaanummita sikkorluttu- mut ikaarutta qimmit 33-it iperangaallutik qanoq issap- pat... * Nassuttooq aqqusaarlugu. Kangerluk taanna nalunar- tuulluni sikkorluttuuvoq arlalinnillu sar farner saqar- luni. * Majoriaq. Sisimiut eqqaa- ni qimussimik nakattarfik arlalinnik oqaluttuarsiaqar- figisimasarput. Inge-kkut Lone-lu Majoriakkut am- mut aallarnerminni ajutoor- sinnaanerat Nikkulaap oqallisigileraangamiuk ki- naa allanngoqattaartaqaaq - TAMANNALU aqqutaata sinneranut neriulluarnar- pallaanngilaq. Ulloq siulleq Niaqornaa- sunnuinnaq killippugut. 38 kilometerit ilimalluakkagut ajornartorsiorfiunngitsuflu. Taamaakkaluartorli nuna- qarfik taanna soqarsima- nerpa. Tikeraaqqaaratta sukkasoorujussuulluta nu- naqarfiup qeqqatigoorpugut ULU 94 aallartinniarlugu Lilluni tallimani angalaneq I Sapaammi ullaakkut pingasut sisamanngoriataarsimapput, Elias-ip Niaqonaarsummiup ingiaqatiginialerpaatigut - qimmeqaranili. Umiatsiaarannguaq tupinnaannartumik piare- ersalertorpaat. Qimmit ataasiakkaarlutik umiatsiamut pituttorneqaramik nipaapput naa- lallutillu. Søndag morgen tidlig er tre blevet til lire, Elias fra Niaqornaarsuk slår følge med de rejsende - dog uden hunde. Pakningen af den lille båd går forbløffende let. Hundene er tavse og fromme, da de en efter en, bliver bundet fast i båden. (Ass./Foto: Lone Madsen) - majuartarfiillu aporlugit. Tamanna suli eqqaamavaat - uagullu aamma puigorna- vianngilarput. Qimmit naalattut Sapaammi ullaakkut pinga- sut sisamanngoriataarsi- mapput, Elias-ip Niaqo- naarsummiup ingiaqatigini- alerpaatigut - qimmeqarani- li. Umiatsiaarannguaq tu- pinnaannartumik piareer- salertorpaat. Qimmit ataa- siakkaarlutik umiatsiamut pituttorneqaramik nipaap- put naalallutillu. Tamar- mimmi paanissaminnut pif- fissaqanngillat, tassami imarsunni naasinnaagamik- ku narajortoramik. Qamutit - tamarmik immikkut 150 kilo-sut - tallinik nukilissu- amit kivinneqartarlutik is- soraanneqarput, taaman- nallu ajornanngitsigisumik niooqqarneqarlutik. Kisian- nili umiatsiap aquttuanit si- ku qjunnginnersoq misilin- niarlugu toortaqqaarpaa. Qimmit ataasiakkaarlutik nioqqarneqarput, taakkulu naalaqalutik piginnittumi- nukaapput eqqissisimaqalu- tillu katersuullutik. Ullup tulliani Atarngup Nunaatigoorpugut sila isei- rattorsuusoq. Takusaqarpi- anngilagut. Qummukarluta ammukarlutaluunniit ma- lugisarparput - ilaannilu qa- mutit ingerlaqqinneq ajulle- raangata qimmit eqqarsar- tarunarput inuttatik niullu- tik ikiuuttariaqalersut. Nikkulaat umimmammik takusaqarpoq, uagulli uja- rassuaq kisiat takuarput. Umimmak taanna augusti- mi Naternamut nuunneqar- tut ilagisimassavaat. Ullup tulliani Atanerup kangerlu- amut pigatta ukioq manna siullermeerluta uuttomiar- pugut. Ukiulli taamaaline- rani taalutaqarlunni anga- lasoqarneq ajormat uuttoq ungasissumiit aallaariaralu- arpaat, aqqartiinnarluguli. Unnuk taanna nutaamik neqitunngitsoorpugut. Tuttorpassuit Nassuttuup Isortullu ka- ngerluata akornanni nuna piniagassarpassuaqarpoq. Piniagassalli ajoraluartu- mik eqqissisimatitaapput. Ullup ataatsip ingerlanerani tuttut takusagut 60-it kisip- pagut. Arlalissuit alaper- naaserpaatigut, ungoorlu- gilli peersinniaannartaria- qartarpagut. Qimmigut eq- qissisimakannerput, tuttul- lu - 1995-ip tungaanut - eq- qissisimagallassapput. Nassuttooq ikaamialerat- sigu aallaqqaammut pisuin- narpugut, kingomagullu tooriaqattaalerlugu. Ka- ngaatsiami utoqqaat misilit- tagaqarluartut ilumoorsi- mapput. Kangaatsiami siku ajorpat, soorlumi ukioq manna taamaattoq, taava isortumi sikugissimassaaq. Angalanitsinni ullut tak- inaartaqaagut. Ullormut nalunaaquttap akunnerini aqqaneq marlunni 90 kilo- meterit angusarpagut, illi- neqanngitsorsuummalli qimmigullu nukersortaqaa- gut. Putsup, persip anorril- lu siumut ingerlanerput ajornannginnerulersinngi- laa, taamaammallu uflor- mik ataatsimik kinguaat- toorpugut, kisiannili kikkut tamaasa imatut paasitippa- gut: Pingasunngorpat un- nukkut tikinnissarput naat- sorsuutigigaluarparput, ki- siannili tikinngikkkutta imaanngilaq ajutoorsimasu- gut. Qimminut uatsinnullu nerisassanik ullunut arla- linnut naammattunik nas- sarpugut, kiisalu tupilisar- pugut, primuseqarluta aam- malu ajunaalernermi kaler- risaarutaasinnaasorpassu- arnik iluarsaassinissamullu sakkussatsinnik nassarpu- gut - ajutuulivissaguttalu kalerrisaarummik radioqar- pugut - aammalu ujarneqa- lissagaluarutta silllmmate- qareerluta. Taarsuaq Majoriakkut nakakkatta Nikkulaap eqqoriaaneratut ittunik nalaataqanngilagut. Tamatta ajoquserata am- mut apuuppugut. Inuit, qi- mussit qimmillu, kisiannili oqaatigineqartutut ajortigi- sutut misiginngilarput, tas- sami taarsuup ataani Sisi- miut tungaanut kilometerit kingulliit ingerlavugut. Sisamanngornermi un- nukkut arflneq pingasup eq- qaani illoqarfiup qullii siul- liit takuagut, ullunilu arla- linni inoqarfiusunik takusi- manani eqqarsanngitsoorfi- unngilaq; aamma sunaana. IUoqarflmmut pigatta biilit snescooterillu aammami il- lorsuit qulliillu takulerlugit qimmisulli uippallertigaa- gut. Qimussit peqatigiiffla- niit illoqarfiup qeqqanut naapigiarneqarpugut, taak- kulu tikilluaqquaatigut qimmilivissatsinniUu inner- suulluta. Qimmit pikkore- qalutik kalunnernut pitut- torlugit nerukkarlugillu iki- orpaatigut, emiinnarlu naammassivugut. Kiisami ullut tallimat angalareerlu- ta tikippugut. Kisiannili aatsaat aallarfissatsinnut annguppugut, aatsaammi MAANNA avannaanut angalanissarput aallartit- tussanngorpoq.... Angalanitsinni ullut takinaartaqaagut. Ullormut nalunaa- quttap akunnerini aqqaneq marlunni 90 kilometerit angu- sarpagut, illineqanngitsorsuummalli qimmigullu nukersor- taqaagut. Putsup, persip anorrillu siumut ingerlanerput ajornannginnerulersinngilaa, taamaammallu ullormik ataatsimik kinguaattoorpugut. Vi rejser lange dage. Dagsmarcher på 90 kilometer og 12 timer gennem uopkørt tærren slider på kræfterne - for os og for hundene. Tåge, snevejr, blæst gør ingen fremmarch nemmere, så vi bliver forsinket en dag. (Ass./Foto: Lone Madsen)

x

Atuagagdliutit

Beinir tenglar

Ef þú vilt tengja á þennan titil, vinsamlegast notaðu þessa tengla:

Tengja á þennan titil: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Tengja á þetta tölublað:

Tengja á þessa síðu:

Tengja á þessa grein:

Vinsamlegast ekki tengja beint á myndir eða PDF skjöl á Tímarit.is þar sem slíkar slóðir geta breyst án fyrirvara. Notið slóðirnar hér fyrir ofan til að tengja á vefinn.