Atuagagdliutit - 31.03.1994, Síða 13

Nr. 25 • 1994
.........—iy ■ ■ --------------
GRØNLANDSPOSTEN
sliiipfjp
■'■'K
'■ .. -- ,v.' - SiSilii & „
imwwyMiiåSmåiaM
■
.
Qeqertamut pingatta erngerluta malugisinnaalerparput
Kalaallit Nunaata avannaanut pilluta. Qamutit siornatigut
takusartakkatsinnit anginerujussuupput. Assartuussuit,
aalisariarfinniit siku ikaarlugu nunaqarfimmut qalerallinik
assartuutit.
I Qeqertaq kunne vi straks se, at vi var kommet nordpå.
Slæderne var nu meget større end vi ellers havde set. Store
transportslæder til at fragte hellefisk fra fiskestederne over
havisen til bygden.
Nuussuaq napillugu
Amat ilisimasassarsiortut - Ulu 94 - Uummannamut
killipput
'lim- ■ - „
>t paradis af en bygd placeret for foden af det flotte Uummannaq
ever vi som grever og baroner, nåede vi lige at høre, før vi drønede
mmannaq.
All.: Lone Madsen
Ilulissani sapaatip akunne-
rata missaani »qasuersaa-
reerluta« avannamut inger-
laqqinnissatsinnut piffis-
sanngorpoq - Kalaallit Nu-
naata avannaanut naaso-
qanngitsorsuarmut angalla-
vigiuminaatsorsuarmullu.
Ilulissaniit aallaratta atu-
ngarliulaavissorpugut.
ULU 94-imi qimmerine-
qartut 22-iusimagaluarlutik
21-iinnanngorsimapput.
Kalunnerit pituu tar isar tak-
katta ilaat meterip affaata
missaani qasukkarsimariar-
toq qimmitta ataatsip niuni
qilerussimavaa. Kalunnerit
sukassimariarlutik aavata
ingerlaarnera unitsissima-
vaa, taamaariarmallu qim-
mip taassuma niuni nerillu-
gu aallartissimagunarpaa.
Isigaasami ilaat peqanngi-
laq. Uami qimmeq ornikkat-
sigu unalluni ikiortissami-
nik utaqqiinnarpoq.
Kisiannili, Walda pinga-
sungajannik ukiulik, 38 ki-
lonik oqimaassusilik nukit-
toorsuarlu aammalumi itto-
qutaasoq nallinnaqaaq.
Angalaarnera tamaanga kil-
leqarpoq. Qaanaaliarsin-
naajunnaarputit qimmeqa-
titillu angalaqatigeqqissin-
naajunnaarlugit.
Politiit aallaaseerartik
qimminik toqoraatigisarta-
gartik nassarlugu takkuk-
kamik Walda aallaavaat,
taamaariarmallu qullipip-
punga. taamaakkaluartorli
kommunimi sulisup qim-
meq taanna aallugu takkuk-
kami oqarfigimmanga qim-
meq sakkuutit ilagiinnaraat
akuersaarpara. Taamaak-
kaluartorli...
Walda-p peerunnera ilu-
moortuuvoq. Qimmit allat
pisimasoq nikallugaatiger-
pasippaat - ullormi taanna
assut naalapput - immaqa-
luunniimmi silap kiannera
peqqutaasimanerpoq.
Nunaqarfiup Qeqertap,
Nuussuup kujataa tungaa-
niittup tungaanut aallaratta
sila anoreqanngilaq, allaaq-
qilluni kialaarlunilu - nuna-
qarfik taanna Ilulissat
Uummannallu kommuniisa
killeqarfianniippoq.
Aqqutitsinni Qeqerta-
suup Tunuani sikuinnarmi
unnuivugut.
Ittoqutitaarpugut
Qimmima sinneruttut quli-
usut paasisimalereerpaat
Walda peerussimasoq, taa-
maammallu taarserneqarta-
riaqarluni. Aammami na-
lunngereerpara qimmit pi-
ngasuusut aterissaaqisut
ar laat taarsiiumaartoq. Tas-
saappullu Ataaseq, Marluk
aamma Pingasut.
Pingasut qimorrarissor-
suuvoq, angisoorsuulluni
nukittullunilu, kisiannili
annerusumik nerisaqalerlu-
ni ittoqutitullu atugaris-
saarnerulluni inuulernissa-
ni paasissallugu sianiippal-
laaqaaq.
Ataaseq aamma Marluk.
Marluullutik angisuujupput
nukittullutillu - aammami
ittoqutinngornissaminnut
naleqqulluarput. Ataaserli
kammartoorsuuvoq, taa-
maammallu sukkut piner-
poq ittoqutissatut naleq-
quppallaarani. Taamaam-
mallu Marluk ittoqutissatut
ilimagineruara. Qaleralik
aqqutaani naammattuugar-
put paasisaqarnissatsinnut
ikiortigaarput. Pingasut si-
ulliulluni kiivaa, luigaluar-
sinnarlugulu Marlummut
tunniutiinnarlugu, taanna-
lu tulluusimaavilluni qale-
ralissuaq 2 kilot missaan-
niittoq kimmiarlugu inger-
laqqippoq.
Qamussuit ornippagut
Qeqertamut pingatta er-
ngerluta malugisinnaaler-
parput Kalaallit Nunaata
avannaanut pilluta. Qamu-
tit siornatigut takusartak-
katsinnit anginerujussuup-
put. Assartuussuit, aalisari-
arfinniit siku ikaarlugu nu-
naqarfimmut qalerallinik
assartuutit.
Qeqertami aqqutissarput
atoruminaatsorsuaq pillugu
arlalissuamik siunnersuiffi-
gineqarpugut - tassa Nuus-
suaq napillugu ingerlanis-
satsinnut. Tunngavilersuu-
tigineqartut tusaannarlugit
ajorpasinngeqaat. Aqqut
atorneqarnerpaaq atomiar-
lugu naggataagut aalaja-
ngerpugut, tassa aqqutip
taassuma naanerani Kuus-
suaq 5 kilometeriusoq tikit-
tussaallutigu, tassanilu uja-
rassuarnik ulikkaarpoq pu-
jattorujussuullunilu. Taa-
maalillutalu aamma ukiumi
aputikiffiusumi - soorlumi
ukiormanna taamaattoq -
aqqut atoruminaatsoq ator-
lugu siullersaalluta ingerla-
sussaavugut.
Kisiannili siullermik
Nuussuaq qaqisussaavar-
put.
Taamaakkaluartorli.
»Kaminnaarsuakka« pus-
sorsimagamik ilaartoqqaar-
tariaqarput. Birthe Lange-p
mersererpasinnagit arfinin-
ngornermi ullaakkut tigu-
gamigit erngerluni ilaartu-
lerpai: - Kamiinuku sumin-
ngaanniit pissarsiatit, kusa-
ngerpasillugit aperaanga.
Assut kusanarput.
- Kangaatsiami, tulluusi-
maavillunga akivara.
Kamiga talerperleq ilaar-
neqareermat aallarsinnaan-
ngorpugut.
Nuussuaq napillugu
Qummukarpugut, qummu-
karpugut, qummukarpu-
gut. Naggataagut Inge-p
qimmii qasusoorput. Qiim-
massarlugit, ersisaarlugit
akerartorlugillu pigaluar-
pai, aammami pituuttamik-
kut timimikkullu iperartor-
neqaraluaramik iluaqu-
taanngilaq. Kiisalu aamma
taarslerpoq, radio-milu
oqartamerattut anorsarun-
nguussimalluni. Imami sak-
kortutigaaq allaat qamutik-
ka 100 kilot missaanni oqi-
maassusillit nikisissinnaa-
lersimallugit. Qimmima pi-
tuutai illaarlugit qimmikka
makiteriataarput. Ha ajo-
qaaq, eqqarsarpunga, ta-
maani aamma tuttoqarne-
rami, tunummullu qiviar-
punga. Naamik soqanngi-
laq, soqanngilluinnarpoq.
Qamutilluunniit peqanngil-
lat. Qamutit tigissimapput,
qunnermullu 3 meterisut
ititigisumut nakkarsimallu-
tik. Nakkarnerminnili qi-
moriai napinngillat, nalu-
naaquttalli akunnerata af-
faa sioqqullugu qummu-
kaarnitsinni ujarassuarmut
kallullugu napisoomikuu-
gatsigit.
Tuperput napparparput,
pisinnaasarpullu tamaat su-
katerullugu, taamaaleriar-
luta immitsinnut atortugul-
lu ilanngullugit poortuullu-
73
arpugut, taamaaliornitsigut
sininnitsinni tupitta tigin-
nissaanut piareersimanias-
sagatta - tamatumalu ki-
ngornagut sinilerpugut.
Nuna najugarput alianaa-
qaaq, illuatungaani qaqqar-
suit takussaallutik. Portu-
nerpaartaani illuaraqarpoq,
taannalu akunnittarfimmik
taasannguatsiarpaat.
Taavalu apeqqut pissa-
nganartoq takkuppoq.
Oqaatigineqartutut aqqu-
taa sivingaqinerluni aam-
malu Kuussuaq taama ato-
ruminaatsiginerluni.
- Tamanna sivinganersaa-
nerluni? Immitsinnut arla-
leriarluta aperisarpugut,
kuummummi anngukkatta
qaangereersimagunarpar-
put. Ajorpallaanngilarli. Ki-
siannili nalunaaquttat
akunnerisa sisamaat avillu-
gu 5 kilometerit kingulliit
ingerlavagut. Sermiinnaa-
neraramikku ujarassuaqar-
nerarlugulu sallusimanngil-
lat. Ilaannili aputitaqartar-
poq. Qamutit oqimaaqisut
ikaarunniarneri ajornaatsu-
innaanngilaq. Pingaartu-
mik qamtutit aappaasa na-
pariaat naflakuummata.
Taamaakkaluartorli anigor-
parput unnukkullu arfmeq
marlunngortoq kangerluup
sikuanut aqqarpugut, qaq-
qarsuillu ilisarnartut mar-
luk isigilerlutigik: Uum-
mannaq Ikerasallu. Seqineq
aappillerussimavoq. Isigi-
sarput assut alianaarppoq.
Ikerasaap tungaanut
sukkaannaq
Ikerasaap tungaanut 15 ki-
lometerit kisiisa amigaati-
gaagut. Unammilleruma-
tuujugama arlaannik iliuu-
seqartariaqarpunga Inger-
laarnitta qanoq sivisutigine-
ra misilinniarpara. Qanor-
mita sivisutigisumik Ikera-
saap tungaanut kangerluk
anorlersumi ikaarsinnaa-
varput. Oqarfigineqarpugut
qaqqap ataatsip tungaanut
ikaassasugut illemillu tas-
sanngaanniit atuassagigut.
Siku taama sermiutigisoq
qanoq ililluta illinersisin-
naavugut, eqqarsaataannat-
sigut immitsinnut aperaa-
gut, Ikerasaallu tungaanut
toqqaannarlugu aallarluta.
Nalunaaquttap akunneri
marluk-pingasut ingerla-
reerluta qimmilivugut - Ike-
rasak tikinngingaatsiarlugu
- sikutamernit, iluliarsuit
aalisarfiillu akornannut,
taamaalineranilu piffissaq
ingerlaffigisarput misisso-
runnaartoorsimavara, eq-
qaariataarparalu sooq qaqq-
qap tungaanut sooq ikaar-
tussaalluta... Silannarmi
qamutitsinnut nallarpugut,
qilak misissuataalerlugu ta-
matumalu kingornagutsini-
lerluta.
Ullaakkut nalunaaquttap
akunnerani ataatsimi Ikera-
saap tungaanut ingerlaqqip-
pugut. Nunaqarflnnguaq
alian aaqisoq qaqqarsuup
kusanartup ataani inissisi-
mavoq.
- Tamaani inuulluataar-
torujussuuvugut, Uum-
mannamut ingerlaqqin-
nginnitsinni taama oqarto-
qartoq tusallatsiaannarpar-
put. Ikerasannut uniinnar-
nissarput kajungerinngilar-
put. Tamatumunnga ilaati-
gut peqqutaavoq nerukkaa-
tissatta atortussattalu allat
anngussimannginnerat.
Aamma ilaatigut peqquttaa-
voq unnuaammat aalisarfiit
killoqqussimasatta - ima-
luunniit oqaannarutta ajor-
tittoorsimasatta - inuttaat
naapikkusunnginnatsigit.
Utoqqatserpugut.