Atuagagdliutit - 12.01.1978, Side 31

Meeqqanut . Meeqqanut , Meegganut . Meegganut . Meeqqanut . Meeqqanut . Meeqqanut . Meeqganut . Meeqqanut . Mee
HVORDAN SKAL
VI NU REDDE
HUNDENE«
NU MÅ VI FØRST
NU KOMMER DE TO SIDSTE/ SIKKEN
ET HELD, VI HAR DE TO KAJAKKER/
DE TO SIDSTE SLÆDER
KLARER DET NOK IKKEj
Annoncér i
grønlandsposten
Tassa piniartoq narsarmiu Adam Karlsen assiliisumut naakkiarnermik takutitsisoq. (Assiliisoq: Narsaq Foto).
Hallo
^eeraqatikka!
^nga Nielsimik ateqarpunga.
3-inik ukioqarpunga. Aasaq
Urnmannamiikkatta nuan’! Assut
a''anaak, kiak. Vaalikkunnut ti-
pfaaratta assut nuannerpoq.
^ummannaq assut alianaappoq.
innguartaqaagut, nuannerpoq,
aamrna arsartarfimmukartarpu-
Kut — uanga, Hans, nukara Jo-
1anilu. Aamma paasarpugut. Ta-
fRaanga naapput.
Meeraagallarama ikaatit
eqqaamasama ilaat
Kingullermik nangitaq. S. Nielsenimik atsiortup
1959-imi allagaa AG-mi meeqqat quppernerannut.
Oqaatsit immaqa ilisimalluanngisatit allakkap ki-
Hgornani nassuiarpavut
Taamani pinnguartarallarama
Sunamiuna taamak nuannertigi-
sartoq.
Ukiangaatsiartoq nuna qerillu-
arsimalluni apingaatsiaraangat
ullaakkut aninissaq sunaana taa-
qiimanartartigisoq. Silagissu-
aT, tamakkiimaannguaq, assar-
laannguaq. Ila soorluluunniim-
miuna taamar.i silaginniariarluni
silaqqinnertunersuaqi Aammali
aappaaligut issinniartarnera mi-
Serratissaanani, tassami issiler-
^arfimmigut. —
Ukiakkulli, ukiarissaartorsuul-
'araangat „Narsannguaq" ikaffi-
Smermit aputilittut asseerulluni
aatilersugarsuartut ilillaraangat
°rnillUgu ikakkiarfigileraanni ar-
Parujussuanngiffissaassananilu.
Kisianni tassa ikattarfitsinnu-
^arneq ajorpugut nilliaannarluta-
arpaqattaariarluta. Naagga, al-
*anik pingaarnerulluinnarsorisat-
sinnik nuannarilluinnakkatsinnil-
ikaateqartarpugut. Tassalu aa-
laasaarneq.
Taamani atuarfik tuutsiaannar-
takkamik naami qulleqapalaar-
P°q. Petroleutortunilluunniit, ila-
orsumik ikummatilinnguamil-
luunniit naamik. Silarsuup qaa-
maneq tunniussaa tassa qaam-
maqquterput. Taamaattumik atu-
arfissatta tungaanut, tassa qaam-
marnissaata tungaanut, ikinnis-
samut piffissaqarluartarpugut.
Ukiaavoq. Apeqqaammik apisi-
magami aput saangaarami erniin-
naq tummaatilaaginnaq ikaffigis-
sallugu naammalermat kater-
suuppugummigocq. Nukappiaqqat
imminnit minnerusunik niviarsi-
aqqanilluunniit avatsersuuttarput.
Avatassaasa una qamaniaqisoq
annoraavata avataasaagut tigus-
savaa tigummisanilu aallariaasin-
ngui tamaasa malissallugu. Aa-
taajusussat qinerneqarput, tassa-
mi aataasaassagamik. Tassami
ukiaavoq, aataat ukiap aataarsui
tikeruttorsimapput, piniartullu
allamik sammisaarupput aataat-
uku kisiisa! Taamaattumik mee-
rartaat aamma aataarniarniarput.
Tassalu ataatatik qammavissittut
qaammalaannguaq meerartaas-
saaq qammavissipput, ikkutulli
sanileriiaarnatik akuttoqatigiis-
saarlutilli ammalortorsualiorlutik,
nigalinngorlutik, ilummut saagar-
lutik tassaniissammatami aataat.
Aataat sequnngingassapput,
meerarpaallu nipatannguerupput,
tassami qamaleqigamik. Aataat
tamassa peqikannerlulik „Nar-
sannguami" „qaannat" iluanni
angalaassapput, ilaat ataasiak-
kaat, ilaat arlalinngorlutik, „ami-
sut“. Tamarmik sequnngingasut,
tassami inuk kina ilisarinnginni-
asgavaat kinaassusersiortoqassan-
ngimmat.
Nappaannarpat nalunarunnaas-
saaq puttalerscq. Ingerlatillugu
ornittanngilarput aqqaamammat.
Qamasup qaninnerup piugassa-
raa, sapinngisamik nipaarsaarlu-
ni. Avatsisaataat taamatuttaaq
nipaarsaartigaluni malinnissaaq.
Puttasoq aputerpalummik tusaru-
ni aalassassaaq, piortup tusarle-
qaa! — Iniminut utiinnaratalla!
Arlaannimi iluatsikkumaarpaa!
Piugarli tusarlerneqanngikkuni
naalitsissaaq. Avatsisaataata inut-
tami tigumminera iperapallassa-
vaa, naalitarlu kingusinaarnani
annoraavata avataasaagut tiguni-
assavaa, pilaatsiarunimi tigun-
ngitsoorlugu inortuissaaq; tassalu
naalittoq itigaqaaq. Kingusinaar-
nanili tiguppagu qajaq naalittor-
suuvoq. Naalitap avataq nusullu-
gu katanniaraluassavaa. Katan-
ngitsooruniulli qungasiatigut eqis-
savaa, tassa avataq iserpaa. Taa-
va qajaqatai aggiassapput ineq-
qatilerlugulu. Tamarmimmi angu-
vigarusukkaluaqaat.
Arlaannaatali iluatsikkuniuk
anguvigarumaarpaa. Toquppat
iniminnut inissitsiteqqissapput
qammaserlutillu. Pisaqartoq a-
ngerlaannarani qamaqqiinnalis-
saaq aappiisinnaagamiluunniit.
Aammami sumut tikikkiartussa-
va? Tikikkiartorfissarput tassa
atuarfik, atualeruttami atuarfili-
aaginnassaagut. Qamaneq taama
pissanganartigisoq kia qimakku-
summagu.
Tassami asuliinnaq amerlasineq
ajorpugut, kisianni aataasaallar-
luni! Ilami nuannerluinnarami
ikaatigalugu. Kisianni ikigisoo-
raanni pikkunaannerusarmat al-
lamik qaammarsiiseqartarpugut.
Kisianni ikaat taanna atorajun-
neruarput, naallu pisarsuatsinnik
inuulluuteqanngikkaluarluta taa-
maaltoq pisaqarnerup pilluarnar-
tuata tikikkaangatigut soorlumi
ilumut pisaqavillartugut. Naluna-
qaarmi. Ataatattami pisaqarnis-
saat tassuuna siulittorsinnaavar-
put. Immaqalu ilaanni eqquuttar-
niartcq naatsorsorneq ajoratsigu
qarsupiinnartarsimavarput. Ilaan-
nimi ataatatsinnit anngcrinneru-
scortaratta! Socrunaana ilaanni
angiluttcraluallaaraagut. Atuar-
fimmuili majuaagaangatta qam-
mavik qajaarullunilu aataaverut-
taraaq — qaamaalingiallutik!
S. Nielsen
Annoraap avalaasaa: Annoraap
ataa’tungaata qullunnera.
„Utiinnaratalla": Utiinnaratarpoq.
Avataq iserpaa: Avataq morsut-
sippaa.
Ineqqatilerlugulu: Piniarsaariler-
lugulu.
Qaamaalingiallutik: Qaamaneq
qatsullugu, qaammartoortillugu.
: I SIDSTE ØJEBLIK
LAND—ISEN ER
GÅ TIL HAVS/
DET
VAR
NÅR
Alaa, inortuingajavippugut. Si- — Qimussit kingulivut marluk — Aarimmi aajuku tikiupput! Qu- — Imarsiortoq-aa, illit siulliullutit
ku aserorterluni saavitaaniale- ikaarfissaarunnialerunarput! janaqaarmi qaannisaratta! ikaaruteqqaarallartigit!
qaaq!
VI NÅR ALDRIG- AT FÆRGE HUNDENE
OVER—ISEN DRIVER FOR HURTIGT
' HAVS/
Lillegut
FORTSÆTTES
— Qimmit ikaarutinngitsoorniale- — Qanormi iliorluta qimmit an-
runarpavut, ilami sikup saavikkiar- naatissavagut?
tornera sukkaq!
31