Atuagagdliutit - 21.09.1978, Blaðsíða 19

åtama idvitup OKalugtuagssartai
agdlagtoK Lars Jeftasen
åtarssuaragOK ånamalo Katångutå
Kutak Manitsup kujatåne Ka-
ngerdluarssungme nunaKardlutik.
taimaivdlutik Isortup Kinguane
K’uvnermilersimåput tugtuniar-
dlutik eKalungniardlutigdlo —
mardlussamingnik umiaKardlutik.
xåinångOK mardluk Manitsurnut
xavdluniarérsimavdlutik tikika-
mik cKarput palasinguarox si-
nersscrdlune Manitsurnut tikitoK.
taimane tangeKartitaratdlarmata
tåuna atåtaga Jorssuåt tangexar-
tikiartulersimavåt.
åtarssuarmagOK Jåkup K’oxut-
sup umiaK avdlamut atorusugka-
luarå, kisiånigoK Kutaup ervngu-
tame tangeKartmigsså pingårne-
rutingmago umiat autdlarput.
umiat autdlartut arnat mardluk
åkangnik Nuvamik taimanikul
xavsinik ukioKaraluarnersumik
pårssititdlugit ximangneKarput.
taimanikungoK tovxit ånoråmer-
nit atulerxårtut — agsungOK alu-
tcrineKardlutik.
umiångOK Nugssuarmut tarri-
lersutdlo tåuna åtarssuara K’o-
Kutsuk autdlalermat åkåma Nu-
vap xajåta pisatai arxupai. xåi-
naminungåx ikigame kitigardlu-
nilo ernine timut oxalugfigilerpå,
OKalugfigilerånigOK takåna Kissa-
serpoK. K’oxutsup Naujarssuit tu-
ngånut autdlarpoK — ernerme ta-
ngeKartikiartorfia ManitsoK tu-
nuvdlugo. arnångOK Nuva ma-
juarKussaraluardlugo, kisa angu-
tå takugssaujungnaerpoK. arnap
éipåta Nuva aterfiginarpå, tau-
vaunagOK imap ulivdlune sérKua
tikilerå — angume åungarfiata
tungånut sangmivdlune KiassoK.
tupermungoK erxuneKarame tu-
nguvdlune sinilerpoK.
axaguane silagigssuaK. uvaline-
rane IsortoK KatsorugtortoK tasa-
ma umiat nuiput. tikingmata a-
terfiorpait. arnap éipåta aperai:
„Jåko Manitsurnut pivå?“ akipu-
ngoic: „Manitsurnut pingilax".
iseramik Nuva anånaminut o-
KarpoK: „atåtaga..." avdlamigdlo
ilanago KialerpoK. arnåta OKarfi-
gågOK: „nukånguit milugtikat-
dlardlara".
tåssagoK Kutaup erngutane ag-
dliartorneråne inussuteKartipai —
tåssa atåtaga åkagalo Nuva.
åkangma uvavnut oxåussutai
tailåsavavka. taimanikut imiag-
ssat niorKutaulerKårmata utorxait
putumavdlutik agsut nuånertara-
mik .taimaivdlunga igdlora Åpit-
dle ornigpara, sunauvfa pexångit-
sok, åkaga putumavdlune nulilo
Bitdlåt kisimitut. ingitungalo o-
xarfigånga: „erngutånguåK" (er-
ngutånguamik taissaraminga),
„oxalugfigisavavkit. ajungikuvil
timit inerpat inoxatinguavnut ka-
mavdlutit talingnuatit isariarti-
sångilatit. taimak oxaupavkit
erngutarigavkit. uvanga pisinåu-
ngitsunga nukara, atåtat, Ma-
nitsumut tangeKartikiartortcx a-
tåtavta toKunane ximangmatigut
Kutaup perorsarpåtigut. agdliar-
tcrama uvanga K’uvnerup orpé
nukagsautigåka, tåssame åtarssuit
K’uvnerme xivitdlune autdlarmat.
uvagut nukaralo atå*at...“
taima axartordlo mato magper-
Pok, iserputdlo angutisiara Juko
nulilo, xaerKussivdlutik. tåssalo
åkaga nipangerdlune. oxåussutå
igavko måssåkut sukulunit ki-
vingnex artungajagpara! ! !
☆
norgemiut-uko KiporKarångamik
Agpamiunut tulåtaråt måtå or-
ssualo piariardlugit nexerssua ag-
pamicrmiunut tuniutdlugo. uva-
nga angumeråka. Ivnångup tunu-
anut tuapangnut tulåtarpåt, ti-
nugpat nexå nerissagssarssuaK
piåsagamiko.
ÅluvngOK nenerssuaK alåkari-
artorpå. takananigoK inuk pexi-
ngassoK — isivileriartoK xipor-
Karssuax tivfåmitdlarångame.
Nuvaussoir påsigamiuk aterfigi-
nagulo angerdlåinarsimavoK, na-
lunginamiuk taima nakutigissox.
tåunagoK angussua autdlarame
Naujarssuarnut tulagkame xåina-
nigoK avåmut kåmipå. KajågoK
nanigamiko iluaniput xérdlutuar-
Kgt. NaujarssuingOK uvdlut pi-
n^asut majuarpai. KaKigamigoK
n^isigilerpoK agsut kågdlune —
nerissagssaKaranilo. aussåumå-
ngOK toKussup xanitame ilå ne-
riartornialerpå. tikikamiugOK ag-
ssalerdlugo suluarpalulermat a-
xigssit mardluk. mingmatagoK
mitdlordlugit pissarigamigit neri-
vai. taimaingmat påsisimavå ili-
vex erdligissaussoK.
åipåguane Kutaup erngutane
K’uvnermut autdlaoxatigai — tå-
ssame inutinialeramigit — exa-
lungniardlutik tugtuniardlutigdlo.
auvartut kingornåne ånaga or-
pingnik tOKunertariartortarsima-
vok. tikitarporoK atissai aligtor-
dlutik, xitsungnik sunane. arna-
xatime aperigångåne oxartarsi-
mavoK ordluvdlune orpingnut nå-
tigartarsimavdlune. sunauvfa u-
verssuane påssarsimavdlugo.
angutitait auvartut uverssuata
nalunginamigit unuåkut arnat
mérKanilo toKorariartordlugit a-
terfigai. tuperox tikikamiuk si-
nårpalungmata nipaersårdlune
tovKup umia angmarnialerpå. ar-
toramiugoK kiluatigut isinarnia-
lerpoK. xajagssuardlune tovxup
perue pérnialerpai — åma artu-
lerpai.
☆
saperamigit åma tupex alivdlugo
iserfiglnarnialerpai. savine tigu-
gamiuk alingnialerpå. åma artu-
lerpå, sordlugOK savimineK. er-
xailerpå umiaK pivdlugo Kivig-
dlune. takåna aterfigå. tikika-
miuk kapiniariardlugo ila tåuna
aKinångåramiuk. taivnaKa sigssu-
lerpå. Kar.gerdluarssup tungånut
atugagssaujungnaermat Kimåpå.
uvdlåkungOK ånaga iterame su-
le mérKane arnaKatinilo sinigtut
takuvå umiaK sigssorsimassoK a-
mitsuailo navdlorsimavdlutik —
Kangerdluarssup tungånut atu-
gagssaujungnaerdlune. påsivå kia
taimailicrsimagå.
kavfisoriardlune xalangmat ar-
naKatine silame kavfisoxatigai,
silagigssuax, arnaKatinilo OKa-
lugtuvdlugit. OKarfigailo angutita-
tik tikigpata oxalugtuarKunagit,
nangmingneK takusangmåssuk.
unulerdlunigoK IsortoK alia-
naitdlerugtortoK Katsorulordlune
tagpikagOK serxortarpalugput —
auvartut tikilersut. tåssamigoK
åkangma atåtamalo Kutak atåta-
migsut issigileramiko parssiarpåt
nuånåKalutik — uvfalugox åna-
ga ilumigut nuånångitsoK.
tikikamik nererérdlutik angutit
pingajuata Kéinane takuniarpå.
tikiuvdlune oKarsimavoK umiax
atugagssaujungnaerdlune aseror-
tersimassoK,
angutingOK auvåsaerdlutik u-
miaK suliarilerpåt — KåinångoK
mardluk amérdlugit Kissugtålo
amitsualiuvdlugit. ineramikugoK
auvarxigatigdlo nunamingnut a-
ngerdlarput.
naluvara ukiut Kavsiussut Kå-
ngiututdlo paningminut Mitimut,
tåssa uvanga atsangnut, kipilera-
me ukiume takuniarsimavå. iga-
långOK ilusimangmata agssangmi-
nik pativdlugit augtorsarpai. tar-
KamanigOK takulerpå mérångua-
mik milugtitsissoK — isersinau-
nanilo. sunauvfa uvinigsimassoK
— ernutartårsimavdlune. kama-
ngåramigOK kingorna takuniarxi-
ngilai.
tåssa åtarssuarma Kivitup cxa-
lugtuagssartai.
Qimusseriarssuarme
mingutitsinermik misissuineq
Amerikamiut uuliamik assartuutaata »Poto-
mac«-ip august 1977-imi Qimusseriarsuarmi uuli-
amik mingutsitsinerata Kalaallit Nunaanni aali-
sakkanik misissuisunit misissorneqarsimanerata
inernera imaattoq tamanut nalunaarutigeqqune-
qarpoq:
Mingutsitsinerup kinguninngua aalisakkanik
misissuutip Adolsenip Qimusseriarsuarmiin-
nerani ilaatigut imermik, aaliksakkanik uumasu-
aqqanillu isaannarnik takuneqarsinnaan-
ngitsunik misissugassanik katersisoqarsimavoq,
uuliamik mingutsinneqarsimanerat misissorniar-
lugu. Aamma ullut tamaasa imaaniit uuliamik
misisiligutissamik tigusisoqartarsimavoq uuliap
sananeqaataasa allanngoriartuaarneratigut uuli-
ap qanoq pisarnera misissorniarlugu, ilaatigut
aalanngorluni nungukkiartuaartarnerata anner-
tussusia misissorniarlugu. Misiligutissat tamak-
ku tamarmik angerlamut apuutereernermi Dan-
markimi nunanilu allani mirtarfinnut assigiin-
ngitsunut nassiussorneqarsimapput, misissuine-
rillu tamakku inernerat tiguneqarsimalluni.
Aamma Qimusseriarsuarmi misiligutissatut ka-
tersukkat misiligarlugit misissorneqarsimapput
uuliamik mingutsitsivimmi tamatumani bakte-
rissat uuliaarluernermik suujunnaarsitsisinnaa-
nersut misissorniarlugu. Misissueqqissaarnerit
misiligutillu taagorneqartut inerneri maan-
nakkut qanoq issusersiorneqarput, inneqalersi-
mavorlu nalunaarusiaq matuma kinguliini eqqar-
torneqartoq.
Mingutsitsinerup kinguningaatsiaa Aalisak-
kanik misissuisunut nassiunneqartarsimapput
puisit, Thulep Qeqertarsuullu akornanni assigiin-
ngitsuni pisaasimasuliaarluernikut. Katillugit
puisit 17-it amii tiguneqarsimapput. Puisit ta-
makku uuliaarlernerat misissorneqarsimavoq
paasiniarlugu uulia POTOMAC-ip uuliaasiveer-
suunersoq. Misissuinertigut paasineqarpoq pui-
sit pisarineqarsimasut siulliit marluk (aappaa
Moriusameersoq aappaalu Kullorsuarmeersoq)
uuliaarluernerat uuliamit mingutsitsissutaasu-
mit pisoq. Puisinut allanut talllimanut tunngatil-
lugu uuliap uulia mingutsititsissutaasimasoq
ima assigitigaa uuliamit mingutsitsissutaasume-
ersuunnginnerarneqarsinnaanani. Uulia puisinit
allanit marlunneersoq uuliap mingutsitsissutaa-
sup assiginngilaa. Puisinit nassiunneqarsimasu-
nit 17-init puisit arfineq marluk aalisakkanik
misissuiffimmi tiguneqarmata uuliartaqarnerat
malunnarsimanngilaq. Amiili qalipaatissarinngi-
saminnik qalipaateqarput, kajorujutsissimallu-
tik, ammisulli allatulli orsui atatillugit tunniun-
neqarsimammata orsuata seerisup taamatut isik-
kunitsissimasinnaavai. Kajorujutsissimanerat
puisit uuliamik mingutsinneqarsimanerannik pa-
sitsatsitsimalluarsinnaavoq, Puisi ataaseq suli
misissorneqarsimanngilaq. Puisit ilaasa meqqui
amiisalu ataatungaat uuliamik mingutsinneqar-
simasut (pingartumik qatigaaneersut) qinnguar-
taatinik misissorneqarsimagaluarput allaanar-
torsiffigineqarsimanatilli.
ADOLF JENSEN-ip Qimusseriarsuarmiinne-
rata nalaani aamma ilisimatuut sisamat USA-
meersut misissuisimapput. Taavani isumaqati-
giissutigineqarsimavoq misissuinerit imminnut
ataqatigiissaarneqassasut paasisaqarluarnissaq
anguniarlugu. Taamaattumik aalajangerneqarsi-
mavoq ilaatigut misissueqqissaarnerit inerneri
imminnut assersuunneqassasut ilaatigullu uu-
liaarluerneq pillugu ilisimatuut misissuineri nalu-
naarusiarineqassasut. Tassunga atatitllugu Ka-
laallit Nunaanni aalisakkanik misisuisut aamma-
lu National Oceanic and Atmospheric Admini-
stration (NOAA) arlaleriarlutik ataatsimeeqati-
giittarsimapput. Nalunaarusiq taanna, pingaar-
tumik uuliap akui pillugit misissueqqissaarner-
nut tunngatillugu annertoorujussuusussaq,
1978-ip ukiaata ingerlanerani tuluttut saqqum-
mertussaavoq, Kalaallit Nunaannilu aalisakka-
nik msissuisut naatsorsuutigaat nalunaarusiaq
taamanikkumut imaqarnersiorlugu issuaavigiu-
maarlugu.
(ats.) H. Lassen
Børnehavepædagog til
Angmagssalik
Dronning Ingrids børnehave i Angmagssalik, normeret til 30
børn fra 2 '/a til 6 år søger assistent med uddannelse som bør-
nehavepædagog eller tilsvarende uddannelse med tiltrædelse
snarest.
Ansættelsesvilkår sker li henhold til overenskomst af 15. marts
1978 mellem Ministeriet for Grønland og BUPL. Der stilles
bolig til rådighed for hvilken der betales boligbidrag efter de
for staten gældende regler.
Ansøgning bilagt eksamensbevis, anbefalinger og oplysninger
om tidligere beskæftigelse bedes fremsendt til Bestyrelsen for
Dronning Ingrids Børnehave, Kommunekontoret, Angmag-
ssalik.
19