Atuagagdliutit - 21.09.1978, Blaðsíða 31
Meeqqanut . Meeqqanut . Meeqqanut . Meeqqanut . Meeqqanut . Meeqqanut . Meeqqanut . Meeqqanut . Meeqqanut . Mee
Angalaniler-
saaru-
timemgit
Allattoq:
Karl Abrahamsen
IUoqarfissuarmi tikitatsinni tupin-
nartut imaannaq qimatassaanngitsut
isiginermik taavaana nalunaaqqutaq
imaalereersoq. Tassalu qasunerput
puigorluinnarlugu, tupigusunnermik.
Unnuiffipput qaqqaasap qaaniim-
mat qulaanniit isigisinnaavavut umi-
arsuarparpiluunersuit tikerartut aal-
larartullu. Taamaammat ilaanni tupi-
gusulluinnaleraangama quussannut
allaat puigortarsimavakka. Aappara-
malu oqaluunniaraanga soorlumi ua-
nga tusaasaqarnanga — tassalu tupi-
gusunnermik!
Qasulluinnarama aappara oqarfi-
gaara: »Innariartorniarta!« Sunaaffa-
mi oqarsiiginnarsimagaanga!
Unnuiffissatsinnut iseratta eeq i-
nunnguaqarpoq. Unnuiffissarput ul-
lumiummat inoqanngeqisoq aasiilli in-
nussimavoq. Inuiaat assigiinngitsor-
passuit, ilanngui inussiarnerluinnar-
tut. Ilannguisalumi oqaluuttaralua-
raannga paasineq saperpakka aqissii-
saarpallaartaqimmata. Taamak sutut
oqaluuttaraluarnerpaannga qungujo-
rujussuarlutik isaarutivillutik!
Taamaallaalliunaq kigutaat qaqo-
raangamik!
Qasoqigatta erminniarsinnarluta
innaratta tulluarnataluunniit taamak
sinilersimavugut. I lami kilomesterer-
passuit ingerlasimallutigik kissartu-
nik nereriaratta timitsinnut aallariar-
mata pikkunaat sinnassaatigilluarlu-
git. Itiiminngivilluta. Aatsaat itersar-
tikkatta iterpugut.
Ullup aappaa aallarnigarput qanga
kajungernannguarsi!
Aallartikkama allakkanni taasa-
qanngilanga sumut aallarfitsinnik.
Tassaliuna toraartaralugu aallarfigi-
gipput Geneve, aalajangersimagatta-
mi ullut alallit tassaniinniarluta. Taa-
maasiorpugullu. Tamanna kingorna
uterfigissavara.
Tassa Hamburgimi unneriarluta ul-
laakkorsiorsinnarluta ornitarput
siunnerfigalugu aallaannaqaagut, su-
naaffali aqqutaani pissangajumaarlu-
ta. Silarlussuarmik. Ullaakkut aallaq-
qaaratta taannaqa sialorujullunilu a-
norlerniakujuppoq, sunaaffalumi pi-
sussaq aggermat.
Illoqarfissuaq Hamburg takusassa-
qaraluaqisoq tunullugu aallaratta ki-
nami nikallungasussaq, massami er-
ngiinnannguaq biiliinnartut aqqusi-
nersuisigut ulorianaqisutigut anillat-
tussaagatta.
Aqqusinipiluunersuit tikikkatsigit
malugaarput sukkassusereqqusaasut
tamarmik allassimasut, ilaat allassi-
masarlutik kigaannerpaamik nal.
akunneranut 120 kilometerit ingerlas-
sasugut. Massami aqqutsineq biilit
sanileriiaartut sisamat ingerlaffigisin-
naagaat. Ila tupinnat!
Tassalu malitassat taama amerlati-
gisut aappara aallassooq nal. akunne-
ranut 60 kilometerit. Kiisa aperisaler-
para sooq taama kigaatsigisumik i-
ngerlanersoq, akisaraaq: »Ukuuku
kingunitsinni qaangerniaasut qaa-
ngiussiigikka!«
Uagunnguit sukkasoorsuarnut i-
laanngeqaagut, suami tassa aallassu-
ugut, soorlumi immaqa kisarsuarmik
uniagallit!
Nangikkumaarpoq
ATUAGAGDLIUTINE
annoncelfgit
Sabina
Aajuna Sabina. Qulingiluanik ukio-
qarpoq.
Sabina atuartuuvoq. Illoqarfimmi
illorsuit quleriiaanik initaliit talaanni
najugaqarpoq, anaanani, ataatani,
nukkani aqqaluanilu ilagalugit.
Sabina-una aatsaannguaq sivisuu-
mik aneersimalluni isertoq. Kiagup-
poq, tassami-una arpaqattaarsimallu-
ni illumut iserluni kiagunnartoq. A-
neqqinnissani eqqarsaatigigaluarpaa,
kisianni perusuppallaarunnaarpoq —
uernaleqqaj aagami.
Unnuttorujussuuvoq. Immaqa kii-
sa aqqaninngulerpoq. Anaana ataata-
lu tamarmik peqanngillat, kisianni
nuka aqqalulu sinittarfimmi sinipput.
Aqqaluaasiit qannguerpaluttoq tu-
saavaa, matu ammalaariarmat.
Tallimanngorneruvoq ullumi.
Sabinap anaanakkuni sumiittut na-
lunngilai. Isersimaffiannut ornikku-
sukkaluarpai, kisianni nagaavoq. Tal-
limanngornerit tamangajaasa unnuk-
kut ornittagaat qoqianngunartarner-
mik — nipilersortoqartarami inuillu
nipilioqalutik — illarlutillu suaartarlu-
tillu, ilaallu kamaallutik. Illu taanna
anaanakkut hotelimik taasarpaat. —
Hoteli matoriarpat anaanakkut im-
maqa atsaakkuliaqqaarlutik angerlas-
sapput, Sabina eqqarsarpoq.
Ilinniagassani suliarissallugit a-
tuakkani tigugaluariarlugit Sabinap
TV sanneqqutileriaramiuk ammarpaa
issiavimmullu ingilluni. Ataatakkut
allamukanngikkaangamik unnuk ta-
maat taanna isiginnaartarpaat. Ilaan-
ni Sabinap TV assut uumigisarpaa. A-
naanakkut pinnguaqatigerusukkalu-
arlugit taanna isiginnaaginnartarpa-
at, nipangeqqusisarlutillu.
TV-mi isiginnaarpai inuit akima-
suut tatsimi qatsungasorujussuarmi
sinaa portoqisunik orpilimmi umiatsi-
artut. Paasinngisaanik oqalupput,
aamma ataatakkut isiginnaartagaat
tamarmik allatut oqaluttarput. Sabi-
nap umiatsiartut usoriummerpai. Aa-
saq atuanngiffeqarnini tamaat umiat-
siamut ikisimanngilaq. Ataatap
umiatsiaaraata aquuteralaa aserorsi-
magami. Oqarporlu nutaamik pisinis-
samut akissaqarani. Tusaavaa illarlu-
ni oqartoq qallunaatunngooq oqaassi-
linnguugaluaruniaasiit akissaqassa-
galuarluni!
Sabina uernarpallaaleqigami nukap *
aqqalullu saniannut innariartorpoq.
Kisianni sivisuumik sinilinngilaq, qu-
laatungiminni najugaqartut nipiLior-
paluppallaagimmata. Aamma anaa-
nakkut iseramik nipiboqalutik.
Aqaguani Sabina inortuilluni atua-
riartorpoq. Ilinniartitsisup allatut
oqaluttup naveerpaa, Sabinallu nas-
suiaassinnaanngilaa. Aamma ataata
inortuivoq. Naalagaata allatut oqalut-
tup naveerpaa, ataatallu nassuiaas-
sinnaanngilaa.
Sabina paasisaqanngilaq.
LILLEGUT
— Professori suugami?
— Professori tassa sumut aalaja-
ngersimalluinnartumut ilisimasale-
rujussuaq — aamma imaassinnaa-
voq suut mikingaaramik takune-
qarsinnaanngitsut ilisimasaqarfi-
gigai!
— Taavami ataataga QIMUSSI-
NUT tunngasunut professorius-
saaq!
— Takuuk una siorannguaq! Tas-
sa professor Fippe taassumunnga
tunngasunik tamanik ilisimasaqar-
p°q!
— Suami tassa!
— Naak-uku isarussakka! Kia ti-
gugamigit?
— Saanimernit neqitalaallit uanga
professoriuffigaakka!
— Paaseqaara! Professori tas-
saavoq inuk suulluanngitsunik ili-
simasalerujussuaq!
la soqutiginassusia, soqutigi-
narluinnassusia!
— Immaqaana tinnaartoq!
Hurraa, hurraa! Naneqaara!
Sunaana?
Qanoruna pisoqartoq?
— TAKUSIUK!!
— Suugami? Ujaranngua-una!
— Eqqarput taamaattunik ulik-
kaarpoq! fortsættes
31