Atuagagdliutit - 13.03.1980, Síða 3

AG
nålagkersuissut sujunersutait/Landsstyrets forslag - nålagkersuissut sujunersutait/Landsstyrets
sut Nangminerssorneruvdlutik
Onartugssanut nungnenåsassut
Nangminerssorneruvdlutik O-
Kartugssat pivdlugit inatsime §
5 maligdlugo. inatsisigssamut
sujånersGme pineKartut tåssåu-
put nuna tamåkerdlugo pilersså-
rusiorneK, Nangminerssorneruv-
dlutik Onartugssat pivdlugit i-
natsimut bilagime ilautineKar-
toK, tauvalo åma areålit atorne-
Karnerat, igdlonarfingnut piler-
ssårusiorneK igdluliortiternerdlo
Nangminerssorneruvdlutik O-
Kartugssat pivdlugit inatsime bi-
lagime ilautineKångikaluartut,
kisiåne hjemmestyreKalernigssa-
mik kommissionip Nangmineruv-
dlutik OKartugssanut ndngne-
Kartugssatut isumaliomutiger-
Kusimassai areålit atorneKarne-
rat, igdloKarfiup agdliartortinera
igdluliortiternerdlo pivdlugit i-
natsime nr. 248-me 8. juni 1977-
imérsume (areålinik atuinermik i-
natsit) pinenartut ilaisa nuna ta-
måkerdlugo pilerssårusiornerup
nångneKarneranut penatigitit-
dlugit Nangminerssorneruvdlu-
tik Onartugssanut nångneKasi-
naunerata isumaliorKutigineKar-
neKarneranut ilagititdlugit.
nuna tamåkerdlugo pilerssåru-
siorneK månamut nålagauvfing-
mut aningaussartåtausimångi-
lan, taimåitumigdlo hjemmesty-
reKalernigssamik kommissionip
sujilnersåtigisimavå Nangminer-
ssorneruvdlutik OKartugssanit i-
ngerdlåneKalisassoK Nangminer-
ssorneruvdlutik Onartugssat
pivdlugit inatsime § 4 nåpertor-
dlugo. kisiåne måna sujunersåti-
ginenarpoK ingerdlatagssan tåu-
na nångnenåsassoK Nangminer-
ssorneruvdlutik OKartugssat
pivdlugit inatsime § 5 nåpertåti-
galugo, taimailivdlune nuna ta-
måkerdlugo pilerssårusiornen,
igdloKarfingnut pilerssårusior-
nen, areålinik atuinen igdluliorti-
ternerdlo ingmingnut ataKatigig-
dluartut pivdlugit Nangminer-
ssorneruvdlutik Onartugssat
maligtarissagssåliait atautsimor-
titdlugit landstingip ilerKoremu-
ssaliaisut sarKumiuneKarsinau-
titdlugit. taimåisagpatdle Nang-
minerssorneruvdlutik OKartug-
ssat nuna tamåkerdlugo pilersså-
rusiornermut tapissutisisinau-
ssugssåungitdlat.
ingerdlatagssaulersunut Nang-
minerssorneruvdlutik OKartug-
ssat taplssutisiagssait piniarne-
Kåsåput Kalåtdlit-nunåne Nang-
minerssorneruvdlutik OKartug-
ssat taplssutisiagssait il. il. piv-
dlugit inatsisip avdlångåtigssai-
nik sujunersfitip matuma sarKU-
miuneKarnigssånut peKatigitit-
dlugo.
OKautigineuarsinauvoK inger-
dlatagssanut suj uline sujunerså-
tigineKartunut nålagauvfiup ani-
ngaussartåtigssai katitdlutik
månåkut nautsorssornerå-
tut...miil. krånit migssiliusa-
gait. tåukua ilait 1.6 miil. krånit
kommånit igdloKarfingmik piler-
ssårusiornerånut tapissutigine-
Kåsåput, åmalo.....miil. krflnit
igdlulianut pissortaKarfiup i-
ngerdlåneranut tapissutigineKå-
savdlutik.
Formanden
Udvalg skal finde 10
flag til Grønland
Landstinget behandlede på efter-
årssamlingen d. 11. oktober 1979
ovennævnte emne på grundlag af
et forslag fra landstingsmedlem
Hendrik Nielsen om eget flag for
det grønlandske samfund.
Under henvisning til svarnota-
tets indstilling anbefalede lands-
tinget, at man i henhold til Hjem-
mestyrelovens § 7, forhandlede
med rigsmyndighederne om en
ordning, der åbner mulighed for
eget flag for det grønlandske sam-
fund.
Spørgsmålet forhandles heref-
ter på et landsstyremøde d. 15.
november f.å. i København hvor-
efter Ministeriet for Grønland ud-
talte, at man vil udarbejde forslag
til bemyndigelseslov, men iøvrigt
vil afvente et konkret forslag til
et grønlandsk flag.
I overensstemmelse hermed be-
sluttede landsstyret på et møde d.
18. januar d.å. at der udskrives en
åben konkurrence til afgørelse af,
hvorledes flaget skal se ud. An-
nonce til indkaldelse af forslag er
herefter indrykket primo februar
d.å. i alle dagblade og aviser i
Grønland på begge sprog.
Landsstyret skal på denne bag-
grund indstille, at landstinget
nedsætter et bedømmelsesudvalg
med sammensætning som de stå-
ende 5-mands udvalg tilforordnet
et par særligt kunstnerisk og he-
raldisk sagkyndige personer, som
udvælger højst 10 flag, som fore-
lægges landstinget.
Udvalget skal herudover have
til opgave at indstille til landstin-
get, hvorvidt landstingets valg af
flag bør gøres til genstand for en
folkeafstemning og hvorledes
denne i så fald bør tilrettelægges.
nålagkersuissut sujuligtaissuat Jonathan
Motzfeldt.
Landsstyrets formand, Jonathan Motz-
feldt.
isumagingningneK
méritat tapisiait
ilmiarnermilo
tapisiat pivdlugit
ilerKorerKussaliaK
Kapitel I.
Meeqqanut tapiissummik ilinni-
arnermullu tapiissummik pisinna-
atitaanissamut piumasarineqar-
tut.
§ 1. Ileqqoreqqusaq una malillugu
meeqqanut tapiissummik ilinniar-
nermullu tapiissummik pisinnaa-
titaanissaq makkunannga tun-
ngaveqarpoq:
1) meeraq/inuusuttoq imaluun-
niit taassumap pilersuisuvia qal-
lunaatut inuttaassuseqassaaq.
Piumasarli taanna saneqqunne-
qarsinnaavoq tamanna Danmar-
kip naalagaaffiillu allat isumaqa-
tigiissutaannut atuuttuusunut
atuutilerumaartunullu naleqqut-
tuusimanngippat.
2) meeqqamik/inuusuttumik pi-
lersuisuviusoq Kalaallit Nunaan-
ni najugaqavissuussasoq.
3) meeraq/inuusuttoq pisortati-
goortumik tamakkiisumik piler-
sugaasuussanngitsoq.
4) meeraq/inuusuttoq meeqqa-
nut tapisiamik imaluunniit ilinni-
arnermut tapiummik pisariaqar-
titsisuussasoq, takuuk § 2.
5) pilersuisuviusup najugarisa-
minni isumaginninnermut åtaat-
simiititaq (socialforvaltning) pi-
ginnaatissimassagaa akileraaru-
tinut pisortaqarfikkoortumik
paasissutissanik tamanik meeq-
qanut tapisiamik aamma/imalu-
unniit ilinniarnermut tapiissum-
mik pisartagaqarsinnaanermut
pisariaqartunik aammalu tapisi-
ap aamma/imaluunniit tapiissu-
tip angissusissaata aalajanger-
nissaanut pissarsinissaannut.
Stk. 2. Meeqqanut tapisiamik
imaluunniit ilinniarnermut tapiis-
summik pisarsinnaanermut piu-
masarineqartut naammassineqar-
simassapput ullormi siullerpaami
piffissami tapiissutit tunniunne-
qarfigisassaanni.
§ 2. Meeqqanut tapisiamik aam-
malu ilinniarnermut tapiissum-
mik pisarsinnaanermut kiisalu ta-
piissutit piffissani tamatigut 1.
julimiit aappaaguani 30. junimut
ingerlasartut angissusissaannut
pilersuisuusup ukiumi kinguller-
mi — tapisiffissap siuliani — anin-
gaasarsiarisimasai najoqqutari-
neqartarput. Pilersuisuusup anin-
gaasarsiaasut naatsorsorneqar-
tarput pilersuisuusup taassumal-
lu aappaata (nuliata/uviata) aala-
jangersumilluunniit inooqataata
aningaasarsiaasa katinnerat. Ka-
tissimanatik aalajangersumik i-
nooqatigiittoqartillugu pilersui-
sup isertitaa inooqatigiittut iser-
titaasa katinnerannit naatsorsor-
neqartarpoq Kalaallit Nunaanni
isertitanik akileraartarnermi i-
natsisip malittarisassartai malil-
lugit, aammalu aappariittutut
ataatsimut akileraarusigaasutu-
ut isigalugit.
Stk. 2. Inuusuttut 18-it sinner-
lugit ukiullit eqqarsaatigalugit
pineqartup nammineq aningaa-
sarsiai imaluunniit aalajangersu-
mik inooqatigisinnaasaata akile-
raarusiassatut isertitai ilinniar-
nermut tapiissutisisinnaanermut
taassumallu angissusissaanut aa-
lajangiisuusarput. Inuusuttoq
18-inik ukioqalersimanngitsoq,
taamaattorli § 1-imi piumasarine-
qartunik naammassinnissimasoq
katissimaguni taava inuusuttup
nammineq aappaatalu akileraaru-
sigassaatut isertitaat stk. 1-imi
ilitsersuutigineqartut malillugit
naatsorsoriarlugit pisartagassap
annertussusissaa aalajangerne-
qassaaq. Taamatuttaaq ipput in-
uusuttut aappariinnertut ittuni
inooqatigiittut angajoqqaatut
oqartussaassuseqartumit aalla-
milluunniit aningaasatigut piler-
sorneqavissimanngikkaangata.
Stk. 3. Pilersuisuusoq imaluun-
niit inuusuttoq nammineq, taku-
uk stk. 2, ukiup aningaasarsiorfi-
usup ingerlanerani Kalaallit Nu-
naannut nuussimappat taamaalil-
lunilu aningaasarsiaasa naatsor-
sornerat ukiup ilaannaanik tunn-
gaveqalerluni taava naleqqussaa-
rilluni kisitsisaaseq nalinginnaa-
soq najoqqutaralugu aningaasar-
siat ukiumut ilivitsumut naleq-
quttunngorlugit naatsorsorne-
qassapput.
Stk. 4. Pilersuisut inuusuttullu
imminnut pilersorsinnaasutut isi-
gineqartut, takuuk stk. 2, Kalaal-
lit Nunaannullu nuuttut ileqqo-
reqqusaq manna malillugu tapiif-
figineqarsinnaasarput aatsaat
piffissami nuuffimmiit isertitanik
nalunaarutip siulliup pigineqaler-
nerata tungaanut, najugaqarfigi-
saminni isumaginninnermut ata-
atsimiititamut qularnarunnaar-
sissinnaagunikku piffissami tapi-
issutip tunniunneqartarfiani aki-
leraartaatissatut isertitariumaa-
gartik aningaasarsiat annertuner-
paaffissaannit atuuttuusunit
minnerujumaartoq. Taama piso-
qartillugu meeqqanut tapisiap
ilinniarnermullu tapiissutip an-
nertussusia aalajangerneqartar-
poq isertitat tamakkiisut nalilere-
ernerisigut, isertitanut nalunaa-
rusiavik pigilerserlugu. Isuma-
ginninnermut ataatsimiititaq pi-
sinnaatitaavoq isertitanut nalu-
naarusiaq tikiuppat naleqqiussi-
nissaminut piffissamilu pineqar-
tumi tapisiat tapiissutilluunniit
annaarlugit tunniunneqarsinnaa-
sut utertillugit akilersinnissaan-
nut soorluttaaq minnaarutaasi-
masinnaasut tunniunneqarsinna-
asut. Annaarlugit tunniunneqar-
simasinnaasut akilersinniarne-
qassanngillat aningaasarsiaviusi-
masut aningaasarsiarissangasat
annertussusiannit 30% sinnerlu-
Pilersuisut isertitaat
42.000 kr. ataallugit
42.000 kr.—45.999 kr
46.000 kr.-50.999 kr
51.000 kr.—56.999 kr
57.000 kr.—63.999 kr
64.000 kr. sinnerlugit.
gu qaangiisimanngippata, ataat-
simiititallu aningaasanik pisarta-
gaqarsimasoq peqqusersusaarni-
arsimasutut pasinngippagu. An-
ingaasat minnaarlugit tunniunne-
qarsimasut ilassutissaat qinnuti-
gineqarpata aatsaat tunniunne-
qassapput, 100 kr. inorlugit an-
nertussusillit tunniunneqassann-
gillat.
§ 3. Angajoqqaat isertitaasa, me-
eqqat tapisiaasa ilinniarnermullu
tapiissutit annertussusiat aalaj-
angerneqartarpoq ukiut tamaasa
tunngaviusumik aningaasarsiat
annertussusaat makku najoqqu-
taralugit (januar 1975-imi pristal
= 100):
Ilinniarnerm. tap.
3.000 kr.
2.400 kr.
1.800 kr.
1.200 kr.
600 kr.
0 kr.
Meeqqat tap.
........ 720 kr.
.........720 kr.
.........480 kr.
........ 480 kr.
.......... 0 kr.
.......... 0 kr.
Stk. S.Meeraq ataaseq tapisia-
nik pisartagaqartussaatitaavoq
1. julimiit aappaaguani 30. juni-
mut, taassumalli avataatigut qa-
tanngutigiit ataatsimik amerline-
ri tamaasa ileqqoreqqusaq manna
malillugu angajoqqaajusut iserti-
taat 5.000 kr.-nik millineqartas-
sapput. Iluarsiineq taanna pisas-
saaq meeqqanut tapisiap imalu-
unniit ilinniarnermut tapiutip si-
ulliup oktoberimi tunniunneqann-
ginnerata siornagut, atuuttassal-
lunilu piffissap pisartagaqarfiu-
sup sinnerani piffissap taassu-
map ingerlanerani meeqqat tapi-
siaqarsinnaatitaasut imaluunniit
tapiiffigineqartussaatitaasut
amerlassusiat allanngoraluarpal-
luunniit.
Stk. 3. Piffissap tunniussiffiu-
sartup ingerlanerani tapisiat tapi-
issuutillu iluarsineqassanngillat
aningaasarsiat annertussusiat
ukiumi tassani akileraarutinut
tunngaviusussaq tapillu naatsor-
sorneqarnerannut tunngaviusoq
allanngortinneqarsimanngippat.
Pilersuisulli aningaasarsiai anner-
tuumik ataavartumillu milleriar-
simappata qinnuteqareernikkut
isumaginninnermi ataatsimiiti-
tap tapisiat tapiissutillu tunniun-
neqartalernissaat amerlineqarnis-
saalluunniit akuersissutigisinnaa-
vaat.
Stk. 4. Aningaasat annertussu-
saat stk. 1-imi taaneqartut ukiut
tamaasa 1. julimi naleqquttunn-
gorsarneqartassapput qaammati-
nut 12-inut tulliuttunut atuuttus-
samik Kalaallit Nunaanni julire-
guleringspristal (januar 1975 =
100) naapertorlugu pointit pinga-
sut naammattinneri tamaasa 3
procentimik. Angajoqqaat iserti-
taasa amerlassusaat ilivitsun-
ngortinneqartassapput kisitsim-
mut 1.000-imik agguarneqarsin-
naasunut qaninnermut meeqqallu
tapisiaat aammalu ilinniarnermut
tapiutit ilivitsunngortinneqartas-
sapput kisitsimmut 12-imik aggu-
arneqarsinnaasunut qaninner-
mut.
Stk. 5. Angajoqqaat isertitaat,
meeqqat tapisiaat aammalu ilin-
niarnermut tapiissutit qaammati-
nut 12-inut tulliuttunut atuuttus-
sat inatsisartut isumaginninner-
mut tunngasunut ilaasortaannit
nalunaarutigineqartassapput ka-
aj allaasitanngorlugit.
§ 4. Meeqqat tapisiaat aammalu
ilinniarnermut tapiut meeq-
qap/inuusuttup pisassarai pine-
qartulli pilersuisuanut tunniunne-
qartarlutik.
Stk. 2. Meeraq imaluunniit inu-
usuttoq kinaluunniit meeqqat ta-
pisiaannik ilinniarnermullu tapi-
ummik ataatsikkut pisartagaqar-
sinnaanngilaq.
Stk. 3. Nalorngisoornermik piso-
qartillugu meeqqap najugarisaani
isumaginninnermut ataatsimiiti-
I tap aalajangertassavaa kina me-
eqqamik pilersuisuviunersoq
aammalu meeqqap tapisiaa ima-
luunniit ilinniarnermut tapiut an-
gajoqqaat arlaannut kimut tunni-
unneqartassanersoq angajoqqaat
tamarmik immikkut angajoqqaa-
tut oqartussaassuseqaraluarpa-
taluunniit.
Kapitel II.
Meeqqat tapisiaannuinnaq
tunngasut.
§ 5. Meeqqap tapisiaa meeqqap
inooqqaarnerani siullermiit meeq-
qap 16-inik ukioqalerfiani kvarta-
limut kingullermut tunniunneqar-
tarpoq, takukkilli stk. 2 aamma 3.
Stk. 2. Inuusuttunut suli 16-
inik ukioqaleratik ilinniarnermut
tapiummik ileqqoreqqusaq man-
na malillugu pisarsinnaalersunut
meeqqanut tapisiaq kvartalimi
ilinniarnermut tapiissutip tunni-
unneqartalerfissaasa kvartaliisa
siullersaata naanerani atorunna-
artarpoq. Meerarli suli 16-inik
ukioqalerani Kalaallit Nunaanni
atuarfeqarfimminngaanniit anisi-
mappat taamalu ilinniarnermut
tapiissummik pisartagaqarunna-
arluni taava pineqartoq malittari-
sat nalinginnaasut malillugit me-
eqqanut tapiummik pisartaga-
qaqqissinnaalissaaq.
Stk. 3. Meeraq suli 16-inik ukio-
qalerani Kalaallit Nunaannut nu-
ussimappat taamaattorli ilinniar-
nermut tapiummik pisartagaqa-
lersussaanani taava meeqqanut
tapiut nuunnermi kvartalit siul-
lersaata aallartinneraniit tunni-
unneqarsinnaalissaaq. Kalaallit
Nunaanniit nuunnermi meeqqa-
nut tapisisinnaaneq kvartalit Ka-
laallit Nunaanniiffigisat kingul-
lersaata naaneraniit atorunnaar-
tassaaq.
§ 6. Meeqqat tapisiaat kvartalik-
kuutaartumik kingumoortumik
tunniunneqartarput. Tunniunne-
qarnerat pisassaaq kingusinner-
paamik qaammatip ulluisa 20-
anni kvartalip qaangiunnerani.
Stk. 2. Meeqqamut pitsaaneru-
sussamut naapertuussorinarpat
isumaginninnermut ataatsimiiti-
tap meeqqanut tapisiap tamakkii-
sup ilaannaataluunniit inuussu-
tissanngorlugu tunniunneqartar-
sinnaanera akuersissutigisinnaa-
vaa.
Kup. tugdl. nang.
3