Atuagagdliutit - 25.09.1980, Qupperneq 2

AG
Qallunaat
naalakkersuisuisa
isigisaanertik
paarissavaat
Nunatsinni naalakkersuisut siulittaasuata talliman-
ngormat ammaalluni oqalugiarnermini kapisillit pil-
lugit oqaaseqarami qallunaat naalakkersuisuisa aa-
saq manna periaatsiminnik nangitsisinnaanerat isi-
gineqarnermut ajoqutaassanerarpaa
Nunatsinni inatsisartunut ilaasortat naalagiareernerup kingorna Nuup oqaluffianit ataatsimiittarfimmut naalakkersuisut siulittaasuat
Jonathan Motzfeldt siulersortigalugu ingerlaarmata siallerpoq. (ass.: Torben Lodberg).
Det regnede, da landstingets medlemmer med landsstyreformand Jonathan Motzfeldt i spidsen, gik i position fra vicebiskop Jens
Christian Chemnitz' gudstjeneste i den gamle kirke i Nuuk og til landstingssalen. (Foto: Torben Lodberg).
Nunatsinni naalakkersuisut siulittaasuata Jonathan Motzfeldtip nunatsinni inatsisartut ataatsimiilernera ammarpaa nunatsinnik pis-
sutsinik eqqartuilluni. (Ass.: Torben Lodberg).
Jonathan Motzfeldt, landsstyrets formand, åbnede efterårets landstingssamling med en redegørelse for situationen i Grønland. (Fo-
to: Torben Lodberg).
Kalaallit Nunaanni inatsisartut
tallimanngormat ukiakkut ataat-
simiittarnitik pisarnertut Nuup
oqaluffiani naalagiarnermik am-
marpaat. Naalagiarnermi ilagiin-
nik nakkutilliisup nunatsinni sin-
niisua Jens Chr. Chemnitz oqa-
luussivoq.
Ilagiinnut nakkutilliisup nu-
natsinni sinniisuata oqaluussiner-
mini inatsisartunut ilaasortat
akisussaassusermik suliassamut
tunniunneqarfimminnut pissuse-
qarnissaat taakkarsorpaa. Immi-
nuinnaq iluaqutissamik piniarna-
ni, kisiannili ataatsimoorluni ta-
marmik iluaqutissaannik sullissi-
niarnissaq.
Kapisililerngusaanneq
Naalakkersuisut siulittaasuata
ammaalluni oqalunnermini ilaati-
gut kapisililerngusaanneq sammi-
vaa oqaatigalugulu naalakkersui-
sut Qallunaat nunaata iliuusaa-
nut paasinnittut.
— Danskit naalakkersuisuisa
kapisilinnut tunngatillugu cana-
damiut EF-illu EF peqatigalugu
ilungersuuteqarnerannut akiuus-
sinnaannginerat paasivarput. Ki-
sianni taamaaliorneq Namminer-
sornerullutik Oqartussanut aam-
maarneqassagaluarpat annilaa-
ngassutigaara tamatuma qallu-
naat naalakkersuisuisa isigine-
qarnerannut ajoqutaujumaartoq
— aamma silarsuarmi isummanit
eqeeriartortunit isigalugu Jona-
than Motzfeldt oqarpoq erseqqis-
sarniarlugulu nunatsinni naalak-
kersuisut »isumaqatigiissumik
sukkulluunniit unioqqutitsisima-
nata, tamannalu isumaqatigiinni-
arnissami aallaavigissamaarpar-
put«. nangilluni oqarpoq.
Avannaamiut
siunnersuisoqatigiivi
Jonathan Motzfeldtip ajuusaar-
nartutut isigaa Kalaalht Nunaata
Nunat avannaamiut siunnersui-
soqatigiivinut ilanngunniarnera
arriitsuinnarmik sulissutigine-
qarmat. Pingaarluinnartutut isi-
gaa avannaamiut taamatut sule-
qatigiilersinnaanissaanni nunat
avannarliit piorsarsimassutsik-
kut ingerlaasianni inatsisiliorner-
mut sulissutiginnittut tamarmik
Nunat avannaamiut siunnersui-
soqatigiivini naammattumik ka-
tersoqatigiittarsinnaagaluarpata.
Inuit suleqatigiinnerat
Inuit Kalaallit Nunaanni, Akili-
nermi Alaskamilu nunalht ICC
aqqutigalugu suleqatigiilernerat
pileqqammersoq pillugu oqarpoq
suleqatigiinnerup taassuma pis-
susissaminik atisiartulernera
nuannaarutigisariaqartoq, na-
ngipporlu:
— Naalakkersuisut Inuit issit-
tormiut suleqatigiinnerat ingerla-
soq annertuumik pingaartippaat
suleqatigiinnissamillu isumaqati-
giissutip nunani avannarlerni
siunnersuisoqatigiinni suleqati-
giinnerup ilisimasatta pissuseqa-
tingajaata akuersissutigineqar-
nissaa inatsisartunut inassutigis-
savarput.
EF-imi ilaasortaaneq
EF-imik suleqateqarneq pillugu
Jonathan Motzfeldt oqarpoq naa-
lakkersuisut suleqatigiinnerup ta-
matuma ukiuni qaangiuttuni Ka-
laalht Nunaanni EF-ip iluani ersa-
rissumik immikkut iluarsartuus-
siffigineqarsimaneranik siuariar-
torsimanerit takujuminaatsikkai.
— Taamaattumik naalakker-
suisut siornatigut neriorsuutaa-
reersutut 1981-imi upernaakkut
ataatsimiinnissami Namminer-
sornerullutik Oqartussat siunis-
sami EF-imut atassuteqarnissaa-
ta qanoq ajunnginnerpaamik pi-
sinnaanissaa pillugu qanoq ilior-
luni qaqugulu taasisitsinissamik
siunnersuummik imalimmik oqa-
luuserisassanngortitsilersaarput.
Naalakkersuisut siunnersuutip
qallunaat naalakkersuisui sapin-
ngisamik paaseqatigilluarlugit pi-
viusunngortinneqarnissaa sulis-
sutigiumavaat, nalunaarpoq.
Nioqqutissiassat
passunneqanngitsut
Jonathan Motzfeldtip ammaallu-
ni oqalunnermini uranip eqqar-
saatigisariahttut qanoq isummer-
figineqarsimanera tikinngilaa.
Nalunaarutigaah Aatsitassat pil-
lugit siunnersuisoqatigiinni suli-
nermi isumaqatigiissutigineqarsi-
masoq Kalaalht Nunaata soqar-
neranik nalunaarsuineq inger-
laannassasoq. Taanna GGU-mit
suliarineqarpoq, anguniarneqar-
torlu Kalaalht Nunaata nunataa-
ta iluani soqarnersoq paasiniarlu-
gu-
— Fællesrådi aatsaat anner-
tuumik imminut akilersinnaasu-
mik iluaqutiginiarneqarsinnaa-
nissaat misissortariaqarsorinar-
tumik nassaartoqartillugu aku-
liuttartussaavoq.
Inatsisartut siulittaasuata
ilanngullugu oqaatigaa nammi-
nersornerunerup naalakkersuisu-
tigut ingerlatsinera eqqorlugu er-
mup nukingata aamaruutissallu
atorniarneqarnissaasa anguniar-
neqarnissaat pingaarnerpaatinne-
qartoq, naak tamanna isumallu-
arnartumik annertumik takutitsi-
viunngikkaluarpalluunniit. Oqa-
lunnermi malunnarpoq naalak-
kersuinikkut ingerlatsineq atuut-
toq naapertorlugu suh immami
orsussamik ujarlerneq mihuaahu-
nilu qalluineq suh akerlerineqar-
tut.
Aatsitassat pillugit siunnersui-
soqatigut inatsisartunut inassu-
taat nunami orsussarsiornissa-
mut tunngasoq pillugu oqarpoq
aahangerneq taamaattoq tupaal-
lannartorsuunngitsoq. Erseqqis-
sarlugulu oqaatigaa naalakker-
suisut pinngortitamik illersuinis-
samut tunngasut inuiaqatigiin-
nullu tunngasut tamaasa isuma-
liutigeqqaartinnagit imaalit-
siaannaq taamaaliornissamut
akuersaarnianngitsut.
EF-ip aahsarnermut tunngatillu-
gu naalakkersuinikkut ingerlat-
sinnginnera aammalu nunat »pi-
ngajuusut« Kalaalht nunaata eq-
qaani aahsarnissamut akuerine-
qartarnissaannik kalaalht aallar-
titaannik peqateqartannginneq
pissutigalugu 1980 ukiuusimavoq
kalaalht inuutissarsiutaasa pi-
ngaarnersaannut aahsarnermut
ajorluinnartoq, oqarpoq, nerior-
suillunilu inatsisartut maannak-
kut ataatsimiinnissaanni EF-ip
aalisarnikkut naalakkersuisuti-
gut ingerlatsinera oqaluuserisas-
satut immikkut ittutut oqallisigi-
neqarsinnaassasoq.
Tamatuma kingorna naalak-
kersuisut siulittaasuata inatsisi-
tigut naalakkersuisut aallariarne-
risimasaanik oqaluuserinnippoq,
inatsisillu taakkua kalaalht inuia-
qatigiit pillugit uagut ilusilersui-
nitsinnut pingaaruteqarluinnar-
put.
Tassunga ilanngullugu ilaati-
gut taavaa Kalaalht Nunaanni
atorfinitsitsisarnermut inatsisis-
saq. Taanna atorlugu nunat alla-
miut inuiaqatigiit kalaalht akor-
nanni suliniartut kilhlersimaarne-
qarnissaat anguneqartussaavoq.
Jonathan Motzfeldtillu aamma
neriorsuutigaa ataatsimiinnermi
matumani inuutissarsiutigalu aa-
hsarnermut, piniarnermut aallaa-
niartarnermullu inatsisis'sap siun-
nersuutigineqarnissaa.
Kiisalu inatsisartut peqqussu-
tissaattut inuutissarsiutitaarni-
arnermut ihnniartitaanermut
tunngassuteqartut pingasut saq-
qummiunniarneqarput:
1) Inatsisartut peqqussutis-
saattut Kalaalht Nunaanni inuu-
tissarsiutitigut ilinniarnermi, ilin-
niarnermut tapiissuteqarfigine-
qartarnermi inuutissarsiutinullu
ilitsersorneqartarnermut tunnga-
soq, pineqartunut tunngaviusu-
mik inatsisaalersussatut siunner-
suut.
2) Tunngaviusumik inuutissar-
siutitigut ilinniartitaasarnissa-
mut inatsit sinaakkutissaq, aam-
malu.
3) Siunnersortinik atortitsisar-
nissamut tunngatillugu siunner-
suut.
Tamatuma kingorna naalak-
kersuisut siulittaasuata inunnik
ikiuinermut tunngatillugu periaa-
sissat iluarsarneqarnerannut suli-
niutit eqqartorpai, eqqartorpaalu
naalakkersuisut inunnik ikiuiner-
mut tunngatillugu allaffeqarfiata
januarip aallaqqaataanit 1981-
mit Qallunaat nunaanni siunner-
suisartutut takusaasartutullu
atulernissaani sammisassat. Ta-
manna Kalaallit Nunaannut kif-
fartuussiveqarfiup (ministeria-
qarfiup) taamanikkussamit ipe-
rassavaa.
Kiisalu piorsarsimassutsikkut
atuartitsinikkullu naalakkersui-
sut isumaginniffiat peqqussutis-
satut, inatsisissatullu siunner-
suutinik saqqummiussaqartus-
saavoq. Taakku isumaqassapput
namminersornerunerup piorsarsi-
massutsikkut atuartitsinikkullu
suliassanik tigooraanerata naam-
massiartulerneranik.
Nunaqarfiit isorliunerusullu
Nunaqarfiit isorhunerusullu pillu-
git naalakkersuisut isumaginnit-
tuuteqarfiata aammaalluni oqalu-
giarneq naapertorlugu suliniute-
qarnermigut imminut nukittor-
sartussaavoq. Ilaatigut innaalla-
gissiorfiit nunaqarfinni ingerla-
sut atugaanerisa tapiiffigineqar-
tarnissaat siunnersuutigineqarsi-
mavoq.
Suliniarneq annertunerusoq
pisariaqarpoq
Oqalugiarnermi naggataatigut
siulittaasup erseqqissarpaa naa-
lakkersuisut ukiuni aggersuni a-
nguniagassatut naleqqersorne-
qarsimasut angunissaannut iluat-
sitsinissaat suhniarnermik anner-
tuumik pisariaqartitsisoq. Suli-
niuteqarneq suleqatigiilluarner-
mik ingerlanneqartoq, imminut
tatigeqatigiinnermik tunngave-
qartoq, imminnut suhffinni
akaareqatigiinneqarlunilu aala-
jaassuseqarnissamik pisariaqatit-
sisoq. Naggataagullu minnerun-
ngitsumihu pisariaqarluinnarpoq
anguniakkat anguneqassappata i-
nuiaqatigiit tamarmik peqataaffi-
gissallugit nuannarisaannik piler-
sitsineqarniss^ pisariaqarpoq.-rg
2