Atuagagdliutit - 26.08.1981, Page 15

ICC peqqinnissap
tungaatigut ataatsi
miititaliorniartoq
Naluneqanngitsumik »Nunani
Issittuni Peqqinneq pillugu« qa-
nittukkut Københavnimi isuma-
sioqatigiinneq ingerlanneqarsi-
mavoq. Tamatumunnga tunnga-
tillugu ilisimatuut nakorsallu nu-
nani issittuni nappaatit takkus-
suttartut oqallisigineqarneranni
peqataasimapput.
Ataatsimeersuarnermi inuit
300-t missaanniittut peqataap-
put, ullunilu taakkunani pinga-
suni peqataasut paasissutissanik
oqalugiaateqarlutik. Taassuma
saniatigut oqallisigisassatut qu-
lequtsiunneqarsimavoq »Arnat
Nunani Issittuni«. Tamanna pil-
lugu allaaserisat AG nr. 34-mi
atuarneqarsinnaapput.
Ataatsimeersuarsimaneq pillu-
gu AG-ip ICC-ip praesidentia
Hans Pavia Rosing oqaloqatigit-
siarsimavaa.
— Ataatsimiinnerup aallarte-
riitsiarnerata kingorna oqalu-
giaateqarpunga. Tassani ICC-ip
anguniagai tunngaviilu nassuiaa-
teqarfigaakka, pingaartumik
toqqammaviginerullugit 1977-mi
1980-milu ICC-ip peqqinnissap
tungaatigut oqaaseqaatai erseq-
qissarlugit, Hans Pavia Rosing
oqarpoq nangillunilu:
Arnat
— Ataatsimiinnermi qulequtaq
»Arnat Nunani Issittuni« anner-
tuumik oqallisaanngikkaluartoq
arnanik ICC-mik suleqateqaru-
suttunik saaffigineqarsimavu-
nga. Arnat taakku ICC aqquti-
galugu iluarsisariaqarsorisamin-
nik siunnersuuteqartarniarlutik
neriorsuipput, taakkulu arnat
Alaskamiit, Canadamiit, Norge-
miit nunatsinniillu pisuupput.
Septemberip 8-ani ICC-ip bes-
tyrelsea Maani Nuummi ataatsi-
miinniarpoq. Tassani ataatsimii-
titaliat assigiinngitsut oqallisi-
gissavagut, pingaarnerutillugulu
eqqartussavarput peqqinnissap
tungaatigut ataatsimiititaliap pi-
lersinneqarnissaa. Inuit tarni-
mikkut nappaataat, soorlu tekni-
kikkut ineriartornerup nappaatit
nassatarisartagai eqqartussava-
gut. Taamaalilluta ataatsimiiti-
taliamiit nakorsaqarfinnut assi-
gisaannullu pitsanngorsaataasin-
naasunik siunnersuuteqartarsin-
naavugut.
Tarnimikkut nappatillit
imminortarnerillu
— Københavnime ataatsimiinnit-
sinni eqqartorpakka kalaallit tar-
nimikkut nappaatillit katsorsar-
neqarumallutik nakorsiartartut
qallunaatut oqalussinnaanngik-
kaangata nutserisoqartarnerat.
Tassuuna nakorsaq tamakkiisu-
mik naammaginartumillu isum-
maminik aniatitsisinnaanissami-
nut periarfissaqarneq ajorpoq.
Taamaattumik nakorsat qallu-
naat kalaallisut ilinniarnissaat
piumaffigineqartariaqarpoq, ilaa-
tigut Hans Pavia Rosing oqar-
poq.
— Aamma ataatsimiinnermi
kalaallit inuusuttut imminortar-
nerat eqqartorsimavarput, Hans
Pavia Rosing nangippoq. — Ki-
sianni soorunami inuup nammi-
neq inuunini akisussaffigigamiuk
imminorniarpat nangartarneqar-
sinnaanngilaq, ajoraluartumillu
ukiuni kingullerni nunatsinni i-
nuusuttut imminortartut amerli-
simapput, uangalu isumaqarpu-
nga avataaninngaanniit aqunne-
qarnermik patsiseqartoq, soorlu
isiginnaaginnartutut misigisar-
nermik. Isumaqarpungalu pis-
sutsit taamaattut inuiaqatigiit
akornatsinni aaqqinniartariaqari-
vut, Hans Pavia Rosing nagga-
siivoq. -mii/ik.
Inuit issittormiut kattuffiata
præsidentia, Hans Pavia Rosing.
Præsidenten for Inuit Circumpo-
lar Conference, Hans Pavia Ro-
sing. (Ass./Foto:-ik.)
angatdlatit
tuniniagkat
kilisautit angatdlatitdlunit
Kagssusersutit Kanordlunit
angissusigdlit pisiarisagugkit,
tauva tamåkununga agdlag-
tuivfigput piniaruk. Kalåtdlit-
nunånut tungasunik påsisima-
ssaKarpugut.
Køb vinterstøvlerne nu.
Til gammel pris.
Å.TUAGAGDLIUTIT
15