Atuagagdliutit

Árgangur
Tölublað

Atuagagdliutit - 17.11.1982, Blaðsíða 40

Atuagagdliutit - 17.11.1982, Blaðsíða 40
Isumaliutersuut- Kronik Kalaallit Nunaanni atuarfik ukiuni marlunni namminersornerunermi Namminersornerulluiik oqartussat 1980-imi atuarfeqarnermik tigusine- rannui aiaiillugu meeqqat atuarfiani aaqqissuussineq, maanna ukiuni marlunni atuussimalersoq, atulersin- ncqarpoq. Tamanna arlalippassuarti- gut artuårfimmi ingerlatseriaatsimik, manna tikillugn atorneqarsimasu- mik, allannguineruvoq, siunertaasalu akimanerit ilagaat atuarfimmik ku- laatinngorsaanerunissaq: kalaallit i- nooqatigiii pjumasarisaannul immik- kut itiunui suli anneruusumik naleq- qussaanissaq, Tamanna ilaaiigut pissaaq kalaallit oqaasiisa nukiltorsanicqarncraligul. Peqatigitillugulu qallunaal oqaasii ta- kornartat oqaasiisut pingaaruleqar- luinnarput, qallunaatoornerli aatsaal Likini atuarflusui sisamaanniit pin- iigiisaaliissuiaalertassaaq, nalunaa- quttallu akunneri tamatumunnga a- lorncqartussat ukiuni atuarfiusuni ta- mani ikilincqarpui. Ukiut pinngiisoorani atuarfiusus- saasut amerlineqarpul qulingiluan- ngorlugit, naalakkersuinermillu sulia- qartut aalajangiuppaal, Kalaallit Nu- naanni mecqqal atuarfianni atuarlii- sinerup atuartut aiuaqqinnissamut i- linniagaqarnissamullu periarfississa- gai naalagaal'fiup sinncrani atuarluu- sut perial fissaasa assigisaannik. Taa- maaitumik atuartuuneq naggalaarne- qarsinnaajuaannassaaq misilitsinner- nik, qallunaal meeqqanut aluai l'ianni pineqartartut assigisaannik. atiiarlimmi nangiffiusumi, 10.-11. klassemi, atuaifimmilu kursuserfiu- sumi, 12.-13. klassemi, atuarlilsineq pissaaq kursusitut marlutiut assigiin- ngitsunik iinaqartutut, tamalumalu kingorna atuariut meeqqat atuarfiani inaarutaasumik misiliisinnermul i- maluunniii meeqqat atuarlianni an- nerlusisisamik misiliisinnermul inger- latinneqanassappui. Meeqqat atuarlianni aaqqissuussi- neqaliinnarmalli pinngiisoorniarne- qaleipoq, atuarfiup atuagaaiinarsor- fiuvallaalernissaa, taaniaanumillu a- luanut ilinniagassanik musiske fag-i- nik laaneqariartunik: ilusilersuineq, erinarsorneq/nipilei'sorneq, sananeq il.il., aamma qinigassaqarnissaat pi- ngarlinneqarpoq. Tamatumali kingu- neraa nalunaaquttat akunnerisa atu- arfiusui ukiut atuarfiusut ilaani a- merlajaarsuanngornerat, lamannalu aluarfeqarfinni aallaqqaaiaaniilli a- rajutsisimaneqanngilaq. Taamaakka- luartorli namminersornerusui tigusi- neranniilli sapaatip akunneranut ullui atuartitsiviusartui tallimaannanngor- titerneqarput, tamatumalu kingune- raa, atuartut soorlu assersuutigalugu 7. klassemiittut ullormut nalunaaqut- tat akunnerini 7-8-ini atuarsinnaasar- mata, sapaatillu akunneranut atuar- fiusuni ulluni tallimani assigiinngitsu- nik 35-inik ilinniagassaqarsinnaasar- lutik. llallugulu meeqqat atuarfiat ineri- artortuaannartussaavoq, inooqatigiit piumasaannut naleqqussartuartus- saalluni, taamaattumillu pisariaqar- poq, naalakkersuinermik suliaqartut atorfilinnit ilisimasaqartunit siunner- sorneqailutik ajornartorsiutinik oqal- lisiginnittarnissaat, allannguisoqassa- tillugu, aalajangiisartut pissusiviusu- nut naapertuuttunik tunngavissaqar- taqqullugit aalajangiiniarnerminni. Oqaatigineqarecrsutut Kalaallit Nunaanni meeqqat atuarlianni peq- qussut nutaaq ukiuni marluinnarni a- tuussimavoq, isumaqarnassagaluar- porlu piffissaq sivikippallaartoq, ta- maluma qanoq atorluarsinnaatigine- rata eqqortumik nalilersornissaanut. Kommunenili amerlanerpaani a- jornanqrsiuterpaalussuit paasineqa- reerput, eqqarsaatissiigalutluinnar- lut, isumaliutigeqqinneqartariaqar- tullu. Oqaatigineqareersutut ukiut atuar- Atuarfinni arlalinni iluatsilluartu- mik misiliisoqarsimavoq, ilinniagas- samut ataatsimut tunngasumik atuar- titsitiitigaluni saniatigut tassungar- piaq tunngasunik sulisitsisarnikkut periaatsit atuarfinni atorneqakulan- ngikkaluartut atorlugit. Meeqqat atuarfiata siunertarisas- saani pingaartinneqarsimavoq, meeqqat atuarfiat ingerlanneqassa- soq angajoqqaat suleqatigalugit. A- kuerineqanngitsumik atuariartun- ngitsoortarnerpassuarnut peqqutaa- qataasut ilagigunarpaat, angajoq- qaarpassuit suleqatigiinnissamik taas- suminnga soqutiginninngippalaarne- rat. Angajoqqaat amerlasuut qanga- tut isummertarunarput, nukappiaraq niviarsiararluunniit apersonereersi- maguni taava inersimasunngortartoq taamalu annertoorujussuarmik im- minut oqartussaaffigilerluni, imma- qalu qitornatik kajumissaarunnaar- tarpaat pisariaqarneratut aisigisumik pisussaaffimminnik paarsilluarnis- saannut — tamatumani atuarfim- mik: ilinniagassaminnik paarsinissa- mut, videomik qamitsinissamut un- nuppallaaninnagulu innartarnissa- mut, ullakkut makiaartarnissamut a- tuariartonarnissamullu. ™" Paasinarsisimavoq piaaraluneerlutik atuariar- tunngitsoortartut amerleriarujussuarsimasut. Atuar- fippassuarni piffissarujussuaq atorneqartarpoq atu- artut piffissamik eqquisinniarnerinut. Atuarfimmi nangiffiusumi, atuarfimmilu kursuserfiusumi inga- sassimannguatsiarpoq, peqqutaaqataasullu ilagisi- magunarpaat atuartut nalunaaquttat akunneri pin- ngitsooratik peqataaffigisassatik ikililerniarlugit na- lunaaquttat akunnerinik saniatigut qinerneqarsin- naasunik, soqutigilluanngisaminnik, qinersisarnerat. Imaassinnaavortaaq atuarfik suli atuagaannarsorfiu- vallaartoq, aammalu atuartut inuutissarsiutinik ilin- niagaqalernissaannut piareersarfiunerulersariaqar- toq. 99 fiusul ilaani nalunaaqutaat akunneri pinngiisoorani atuarfiusussaatitaasut amerlavallaarput. Ualineisuanut aiu- arfimmiiltarnerup meeqqat aluarfin- nik qatsussitittarpai aluanngitsoor- nissainullu nsseniariorsiortilersarlu- gii. Paasinarsisimavorlu peqquteqan- ngiisumik atuariartunngitsoortarnerit amerlavallaariut. Atuarfippassuarni piffissarujussuaq atorneqartarpoq meeqqat nalunaaquttat akunnerinut atuarfiusussanui eqqortumik atuari- anortinniarnerinut. Tamanna pi- ngaariumik ingasannguatsiarpoq a- tuarfinni nangeqqiffiusumi atuarfim- milu kursuserfiusumi, peqqutaaqa- taasullu ilaginnguatsiarpaat nalunaa- quttat akunnerisa pinngitsoorani atu- arfiusussaatitaasut amerlavallaarne- rat pissutigalugu atuartut atuagassa- nik saniatigut qinerneqarsinnaasunik, soqutigilluanngisaraluaminnik, qi- nersisariaqalersarnerat. Immaqalu aamma imaassinnaavoq atuarfik suli atuagaannarsorfiuxallaartoq, atuar- tullu inuutissarsiummik ilinniagaqa- lerumaarnerannut sammitinneqarne- rusariaqailuni. lmaakkaluarpoq atuartut angajul- liunerusut atuariartunngitsuukulane- rannut, atuarfik qanoq iliuusissaqar- pallaanngitsoq, maannakkullu amer- lanerujartuinnartuniit kissaaligineqa- lerpoq, atuarfiup atuartut taamaattut atuarfimmiit anisissinnaalissagai, a- tuartuunissaminnut kajuminngippal- laaqimmata atuartuunerminnillu aa- lajaatsumik paarsiumanngippallaa- qimmata. Oaqqt igineqareersut ul 10.-13. klassemi atuartitsineq pisarpoq kur- susini assigiinngitsuni marluni atuar- titsinikkut, taakkulu naggataarneqar- tarpui misilitsinnikkut, naalagaaffiup sinnerani meeqqat atuarfianni misilit- sinnernut naapertuulluinnartutigul. Taakku misilitsinncrupput, anneru- sumik minnerusumillunniit tunnga- viusartut ilinniakkamik ingerlatsisin- naanermut. Misilitsinnerit Danmarkimi meeq- qat atuarfianni misilitsinnernut naa- pertuulluinnartuunerat pissutigalugu atuartuutivut qallunaatut misilinne- qartarput, inunnguutsimiit oqaatsi- nik misilitsinnerusumik — massalu kalaallit atuarfianni taakku takornar- tat oqaasiisut ilinniarneqartaraluar- tut. Nalunaaquttallu akunneri tama- tumunnga atorneqartussat ukiuni kl" ngullerni ikilineqarsimagaluartut. Su- lili atuartoqarpoq naammaginartu- mik inernilimmik misilitsissinnaasu- nik, ukiuni aggersuni misilitsittartus- sat allatorluinnaq ittunik tunnga\is- saqarpui. Tassunga tunngatillugu mianersoqqusisoqartalereerpoq, qal- lunaatut atuartitsitaanenni tunnga- vissaat suunngippallaaleriartormata, soorlu assersuutigalugu kingusinne- rusukkut inuutissarsiummik ilinnia- gaqalerumaarnerat eqqarsaatigalugu- Pisariaqalerumaarpoq kursusit ag- guataarneqartarnerat misilitsinnerillu sunik imaqartarnerat oqallisigissaliu- gu. Danmarkimi meeqqat atuarfian- ni misilitsittarnerup assinganik misi- liisoqartuaannassapput, nalunaa- quttat akunneri atuartitsiviusut ilaaii- gut allannguuteqartittariaqassapput- Taamaassanngippat pinngitsoorne- qarsinnaajunnaassaaq misiliisarner- mik immikkut ittumik Kalaallit Nu- naanni meeqqat atuarfiinnaanni a- tuuttumik eqqussinissaq. Peqqussutit nutaat atulemeratigvrt ukiut atuarfiusussaatitaasut ukiunut qulingiluanut amerlineqarpul. Tassa- ni allanngorneq immaqa annertuval- laanngilaq, ukiuni arlaqalersuni taa- matut ingerlaneqareersimammat, meeqqallu atuarfianni atuartuusut a- merlanerpaartaat piumassutsimiik u- kiuni qulingiluani atuartarmata- Maannakkulli tassa nammineq piu- massuseq tunngaviujunnaarpoq. Atuartut sinneri, atuaqqinnissamik soqutiginningivissut, maanna ukiuni' ataaisimi suli atuaqqittartussanngor- put. Suli oqallissutigineqarpoq pissu- sissamisoornersoq atuartitaanermui, soqutiginngilluinnakkaminnut, pin- ngitsaalineqartassanersut. Kulture- qarnermut ilinniartitaanermullu a- taatsimiititaliat periarfissaqarput u- kiuni arfineq-pingasuni atuareersi- masunik immikkut akuersissuteqar- lutik atuarunnaarsitsisarnissaminnut. Atuarfip]:assuarni — pingaartu- mik atuarfiit annerusut atuarfiini, a- tuartut atuanuunissamut, allat pigi- sannik soqutiginninnermut pigisanul- lu soqutiginninnermut isiginninnerata pitsaajunnaariartornerat ukiuni ki- ngulliunerusuni malugineqaraluttuin- narsimavoq. Peqquteqanngitsumik atuanngitsoortaannaratik aammali sakkortusaarniartarlutillu, tillinniar- tarlutillu aserorterisarput. Tamakkununnga peqqutaasut isu- maliutersorfigineqarsinnaapput ilaa- tigullu taaneqarsinnaapput inooqati- giinni nalinginnaasumik allanngori- artorneq, inuusuttut sorlaqanngitsu- tut nalornginartorsiortutullu misigisi- manerat, imigassap ajornartorsiutaa- nera, atuarfiup naammaginannginne- ra allarpassuillu. Amerlasuut isuma- qarput atuarfik pillugu ileqqoreqqu- saliaq aalajangersakkullu tassunga a- tasut atorlugit atuartut akisussaaqa- taatinneqarnissaannut periarfissa- qanngippallaartoq, atuartut sakkor- tusaarsimasaraaangata, atuartitsiner- mik akornusersuigaangata imaluun- niit ajoqusiisinnaasunik iliuuseqaraa- ngata. llaasattaaq kissaatigaat, atuar- fiup angajoqqaani suleqateqarnim annert usissagaa — ajornartinnagu — sakkortunerusumillu pissuseqartaria- qalersoq. (nup. tugdl. nangisaon) 40 ATUAGAGDLIUT1T
Blaðsíða 1
Blaðsíða 2
Blaðsíða 3
Blaðsíða 4
Blaðsíða 5
Blaðsíða 6
Blaðsíða 7
Blaðsíða 8
Blaðsíða 9
Blaðsíða 10
Blaðsíða 11
Blaðsíða 12
Blaðsíða 13
Blaðsíða 14
Blaðsíða 15
Blaðsíða 16
Blaðsíða 17
Blaðsíða 18
Blaðsíða 19
Blaðsíða 20
Blaðsíða 21
Blaðsíða 22
Blaðsíða 23
Blaðsíða 24
Blaðsíða 25
Blaðsíða 26
Blaðsíða 27
Blaðsíða 28
Blaðsíða 29
Blaðsíða 30
Blaðsíða 31
Blaðsíða 32
Blaðsíða 33
Blaðsíða 34
Blaðsíða 35
Blaðsíða 36
Blaðsíða 37
Blaðsíða 38
Blaðsíða 39
Blaðsíða 40
Blaðsíða 41
Blaðsíða 42
Blaðsíða 43
Blaðsíða 44
Blaðsíða 45
Blaðsíða 46
Blaðsíða 47
Blaðsíða 48
Blaðsíða 49
Blaðsíða 50
Blaðsíða 51
Blaðsíða 52
Blaðsíða 53
Blaðsíða 54
Blaðsíða 55
Blaðsíða 56

x

Atuagagdliutit

Beinir tenglar

Ef þú vilt tengja á þennan titil, vinsamlegast notaðu þessa tengla:

Tengja á þennan titil: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Tengja á þetta tölublað:

Tengja á þessa síðu:

Tengja á þessa grein:

Vinsamlegast ekki tengja beint á myndir eða PDF skjöl á Tímarit.is þar sem slíkar slóðir geta breyst án fyrirvara. Notið slóðirnar hér fyrir ofan til að tengja á vefinn.