Atuagagdliutit - 01.12.1982, Blaðsíða 14

Qipoqquq Davis Strædemi assilineqarsimasoq.
Pukke!hval fotograferet i Dav is Strædet.
Nunatsinni qipoqqaat
mingorataannaappat?
Qipoqqaat amerlassusiat pillugu allaaserisaqartoqartarsimaqaaq,
allaaserisamilu uani Finn O. Kapelip Kalaallit Nunaanni
aallisakkanik misissuisoqarfimmeersup immap miluumasorsuisa
taakku amerlassusiat pillugu ajomartorsiutit pingaarnerusut
paasinarsarniassavai
AG nr. 41-imi qupperneq 16-17-imi
eqqartorneqarput qipoqqarnik misis-
suinerit, »Regina Maris«-imit inger-
lanneqarsimasut, misissuinerillu
laakku inernerinik isumasiuinerit. Al-
laaserisap oqaasertaasa ilaat oqaase-
qarfigisariaqarsoraakka, isumaqara-
ma taakku pissusiviusunik allaaneru-
laartumik saqqummiussisut.
, Ilumoorluinnarpoq qipoqqaat i-
luanaarniutigalugit piniapilunneqar-
simanerat pillugu, nunani tamani isi-
ginninniartoqalersimammat, nunani-
lu tamani arfanniarnermi komniis-
sioni aalajangiussaqarsimavoq arferit
ilaasa taakkua piniaqqusaajunnaa-
vinnissaannik. Tamannali allaaseri-
sakkut paasineqarsinaaasutuut aat-
saat qanittukkut pisinranngilaq, taa-
maalisoqareersimavorli 1955-imili.
Taamanikkut Danmark qinnuteqar-
poq Kalaallit Nunaanni iluanaarniu-
tiginagu arfanniartarneq aalajanger-
sakkamut ilaatinneqaqqunagu, pissu-
tigalugu arfanniarneq taanna ileqqu-
toqqat malillugit ingerlanneqartar-
mat, arfanniarnerlu nunaqavissut i-
nuussutissaqarniarneranni taanraal-
laat atorneqartarluni. Immikkut pi-
sassarititaasut arferit quliupput taa-
manimiillu taamaattuarsimallutik,
naak ukiuni kingulliunerusuni arlale-
riartumik saqqummiussisoqartarsi-
magaluartoq aalajangersakkap taa-
maatinneqarnissaanik. Tassa imaan-
ngilaq tamanna Dr. Nicholsip Ocean
Research and Education Society-
meersup isumassarsiarigaa.
Kalaallit immikkut akuerineqarlji-
tik qipoqqartassaqartitaanerata taa-
maatitinneqarnissaa pillugu assigiin-
ngitsut siunnersuuteqartarsimaneran-
nut pissutaasut arlaqarpuq. Siuller-
mik amerlasuut isumaqarput, erseq-
qissumik uppernarsaatissaqanngitsoq
atlantikup avannaatungaani arferi a-
merliartortut, naak ukiuni 25-ini ilua-
naarniutigalugu arfanniartoqarsi-
manngikkaluartoq. Aappassaanillu i-
lisimaneqarmat arferit ukiuni kingul-
lerni Canadap kangimut sineriaani
qassutinut napittalersimasut, toqullu-
tillu. Amerlasuut annilaanngatigaat
arferit ilimagisamik amerlanerusut u-
kiumut toqusartut — napillutik pisa-
rineqarlutilluunniit — tamannalu ar-
ferit ukiut ingerlanerini ikiliartuutigi-
lissagaat. Tamannalu annilaanganeq
annerulersimavoq, 70-ikkut naalerne-
ranni kalaallit pisarisinnaasaminnit
amerlanerusunik arfattarsimammata
(ukiumut 21-it tikillugit). Tamannalu
pissutigalugu pisariaqarluinnalersi-
mavoq ilisimassallugu, Atlantikup a-
vannaanut kitaani arferit qassiuner-
sut.
Qipoqqaat erniartortarput ukiuu-
nerani Caraibiske Hav-imut, tassa-
luuna tassani amerlassusiat naatsor-
sorniarneqarsimasoq, tassanilu, ilaa-
tigut suleqataasimavoq Dr. Nichols
»Regina Maris« umiarsuaralugu. Pe-
riaaseq isumalluarfigineqartoq tas-
saavoq arferit sarpiisa assilineqartar-
nerat, sarpiisa ataatungaat qalipaate-
qarmat arfermiit arfermut assigiin-
ngisaannartunik. Taamatut periaase-
qarnikkut maanna atlantikup avan-
narpasissuata qipoqqai 2000-it mis-
saat immikkoortinneqarsinnaalersi-
mapput. Tamarluinnarmilli assiline-
qarsimasinnaanngimmata, eqqoriar-
neqarpoq, qipoqqaat amerlanerutsi-
assasut, immaqa 3000-it 4000-illu
missaanniillutik.
Periaaseq taanna Amerikap avan-
narliup kangimut sineriaani atorne-
qarsimavoq uppernarsineqarsima-
vorli, Caraibiske Hav-ip qipoqqaasa
ilaat tamaani assisartut. 1981-imi
»Regina Maris« siullermeerluni Ka-
laallit Nunaata imartaani misiliivoq,
peqatigitillugulu ilisimasassarsiortut
allat taamatut siunertaqartut umiar-
suarmik tingerlaataannalimmik 14
m-itut takissusilimmik, »Nordstjer-
nen«-imik angallatillit, Qeqertarsuar-
miit Nuup tungaanut angallatigaat u-
terlugulu.
Silarlunnera sikoqarpallaarneralu
pissutaallutik misissuinerit killeqartu-
innarmik pissarsiviusimapput, Ka-
ngerluarsorutsilluunniit kujataa mi-
sissuiffigineqarsinnaasimanani. Mi-
sissuinertigut marlutsigut taakkunati-
gut arferit 13-it 64-illu assilillugit ilisa-
rineqarput, sisamat umiarsuarnit
marlunniit taakkuninnga tamanit ta-
kuneqartut. Soqutiginaqutigaa, 73-it
taakkua illaat pingasut Caraibiske
Hav-imili nalunngisatoqaammata,
Kalaallit Nunaatali arferinit 73-iusu-
nit atatlsiinnarluunniit Amerikap a-
vannarliup sineriaani takuneqareersi-
masuunani. Taamaalillutik Dr. Ni-
chols suleqataalu siullerpaallutik qu-
larnaatsumik uppernarsaasiisuupput,
Kalaallit Nunaata qipoqqaasa ikin-
nerpaartaat kisimik Caraibiske Hav-
imi ernisartunut ilaasut.
Pissutsit qulaani taaneqartut mar-
luk tunngavigalugit Dr. Nichols isu-
maliutersuutinik marluvinik saqqum-
miussaqarsimavoq: 1) Kalaallit Nu-
naata kitaani qipoqqaat 1981-imi
200-it missaanniissimasut, aammalu
2) taakkua tassaasut Kalaallit Nunaa-
ta eqqaani aasisartut, Amerikap a-
vannarliup kangimut sineriaaniittunit
immikkoortut. AG-ip Dr. Nicholsip
isumai saqqummiuppai piviusutut i-
sikkoqartillugit — oqarsimanerarlu-
gulu, Kalaallit Nunaata arferi ukioq
2000-ip missaani nungussimajumaar-
tut, iluanaarniutiginagu ukiumut qu-
linik arfattarneq unitsinneqassan-
ngippat.
Immikkoortoq siulleq eqqarsaati-
galugu oqaatigineqassaaq, naatsor-
sueriaatsimi siullermi paasisat naat-
sorsorneqarnerat nalorninartoqar-
mat, allaaserinnittuusummi 182- 244-
inik amerlassuseqarneraapput, ta-
mannalu oqariartaasiuvoq imatut
paasineqarsinnaasoq, amerlassuseq
»eqqortoq« 62-it 426-illu akornan-
niittoq. Tamatumuuna paasineqar-
sinnaavoq »200-it missaannik« oqar-
neq, qanoq pingaartittariaqartiginer-
soq. Paasisallu malillugit peqarfiu-
sartoq tamakkerlugu angallavigine-
qarsimanngilaq, Kangerluarsorut-
simmi kujataa misissuiffigineqarsi-
manngimmat, naluneqanngimmallu
tamanna qipoqqaqaqangaatsiartar-
toq. Nicholsip nalunaarusiamini al-
lassimavaa, tamanna sikoqarpallaar-
simasoq, imaalluarsinnaavorli qipoq-
qaat siku »Regina Maris«-ip naala-
gaaninngarnit ersiginnginnerugaat. T
summat saqqummiussat aappaat pil-
lugu naatsumik oqartoqarsinnaavoq,
qipoqqaarnit 2000-it missaanniittu-
nut pingasut ilisarineqarsimappata,
taakkuttaaq Amerikap kangianiittar-
tuusut, — tamanna naammattumik ,
tunngavissiinngilaq oqaaseqarniar-
nissamut »aasaannartartut« tamakku
pillugit.
Tamakku pissutigalugit isumaqar-
punga erseqqissarneqartariaqartoq,
oqaaseqaatit tunngavissaqarpallaara-
ni saqqummiunneqarsimasut isuma-
liutersuutaasullu, uppernarsarneqar-
sinnaallutilluunniit ilumuunnginne-
rarneqarsinnaasut Dr. Nicholsip sule-
qataasalu misissuisimanerannit anne-
rujussuarmik ukiunilu arlalinni misis-
suilluareernikkut aatsaat. Isumaliu-
tersuutit taakkua eqqortuussusiat ili-
manarsisinneqarsinnaappat, Dr. Ni-
chols isumaqatigaara, Kalaallit Nu- 1
naata eqqaani piniarnermi arfanniar-
nermilu sapinngisamik annerpaamik
mianersortoqartariaqartoq.
1982-imi aasakkut »Regina Maris« ;
Davisstrædemeeqqippoq. Piffissap i-
laani, 21. julimiit 10. augustimut, u-
miarsuaq AG-mit eqqortumik oqaa-
tigineqartutuut Kalaallit Nunaanni
aalisakkanik misissuisoqarfimmiit at- j
tartorneqarpoq; tamatumanili siuner-
tarineqarpoq tikaagulliit tunnullillu
misissuiffigineqarnissaat, qipoqqaan-
ngitsut.
Augustimi kingusinnerusukkut dr.
Nichols suleqataalu qipoqqaqarfiu-
sinnaasunut ingerlaqqipput. Angala-
nermi tassani paasisat suli tusarfigi-
neqanngillat; isumaqarnarporli 1982-
imissaaq sinerissap ilaa kujasinneru-
soq, naluneqanngitsutut qipoqqaqar-
luartartoq, misissuiffigineqarsiman-
ngitsoq.
Taamaalilluni uppernavissumik o-
qaatigineqarsinnaanngilaq, kalaallit
pisarisartagaat, Dr. Nicholsip 1981-
imi misissuinermi Kalaallit Nunaata
arferineragaanut 200-it missaanniit-
tunut sannilliunneqartariaqarnersut,
imaluunniit Atlantikup kitaani avan-
naani naatsorsuinerit kingulliit ineri-
nut 3-4000-it missaanniittunut.
Finn O. Kapel
Grønlands Fiskeriundersøgelser
14
ATUAGAGDLIUTIT