Atuagagdliutit - 27.07.1983, Blaðsíða 40

Kuuitsi Nujappillu ivertut Tasiilaardiip avannaatungaani Qinngimi 1906-mi. Assiliaq 1976-mi Aasivimmut assiliartaritinneqarpoq.
»Mannginnertierpiit nunattinni a-
tuukkunnaartimanagalivit iertaq-
qippu, ukiermanna Tasiilaardim-
mi. 1976-imili kitaani aattarteq-
qikkamittili sujutterpaami nunatta
tsaavani iertanneqatsaoq.«
Aappaagu 1984-imi Tunup nuna-
sianngornera ukiunik 1000-liisillugu
nalliuttorsiomeqassaaq. Qularnan-
ngitsumik aningaasat maanna Aasi-
vik -83-mut atorneqartut arlaleriaru-
jussuarlugit taamanikkumut nalliut-
torsiutigineqassapput. Aasiviilli, ua-
gut inuusaatsitsinnut qitiusutut pi-
ngaaruteqarluinnartutullu taasaria-
qartut nunasianngoratta tammarsi-
magaluartut nungunatik ingerlaan-
narput, naak ukiorpaalorujussuit
kulturitta toqujartuaarnerani tamma-
riartulersismagaluarlutik.
Piniartuuneq
Ukiorpassuit tusintillit nunatta Tu-
nua inoqarsimavoq, naak ullumikkut
tamanna nalinginnaasumik akornat-
sinni erseqqissameqartanngikkaluaq,
taamaattoq nunap qaavani iluanilu i-
Iisimatusarnikkut paasineqarpoq nu-
natta avannaarsuanit kujammut ta-
marmi kaajallalluni nagguitsinnit pi-
niartuusunit najorneqarsimasoq.
Maanna tunumiut piniarluartorsuup-
put, nunattali suliffissuaqarfinngorti-
taanerani piniartuuneq puigugaasu-
tut issimavoq piorsaavigineqarsima-
nani. Aasivimmi eqqartugassat pi-
ngaartut ilagaat.
Tunumiut oqaasii
Tunumiut oqaatsitik pingaartitaril-
luinnarpaat, kitaamiunillu tatisima-
neqarneq nuannarinagu. Qangali
KNR-ip Tunumi immikkoortortaqa-
lersinnaanera taakkartortarsimavaat,
tamannali suli ilassineqarsimanngi-
laq, naak radio kisiat avammut atta-
veqaataattut oqaasiinillu atatitsisus-
satut isigisariaqaraluartoq. Maanna
tappavani oqaatsimik allaaseqalernis-
saat Ilisimatusarfik suleqatigalugu
piareersaasiorpaat.
Mannginnersierput
Tasiilaardimmi
(Aasiveqarput Tasiilaardimmi) — oqaluttuarisaaneq
ingerlaqqittoq
Allattoq: Henriette Rasmussen
meson Land-imi Iddeqqortoormiet
eqqaanni uuliasiornissaq piniartut eq-
qartugassari vaattaaq.
Oqaluttuarisaaneq
Eqalunni ataatsimeersuarneq Tasii-
laardimmilu mannginnertiemeq (tu-
numiutut aasaq tassa »mannginneq«)
tamarmik Inuit oqaluttuarisaaneran-
nik ingerlatsinerupput qularnanngit-
sumik kingulinut pingaaruteqaru-
maartut.
Inuuseq pisooq
Tunumiut inuusiat kitaamiunit allaa-
neruvoq, nunasiaalemermi arjalis-
suartigut kitaani tammareersunik at-
tassisimasoq. Tivalluni inngersinnaa-
neq, erinarsornermit allaanerusoq at-
tattuarsimavaat. Oqaluttuaaterpas-
suaqarput kitaani pigineqanngitsu-
nik, immiunneqarlutillu allattortaria-
qaraluartunik. Nerisassanik toqqor-
seriaatsit assigiinngeqisut ilisimavaat-
taaq sulilu atorlugit. Atisaliornermi
atortunillu ilusilersueriaatsit uatsinnit
allaanerittaaq pigaat.
Inuusaatsimik ilisimatuut Aasi-
vimmut
Maanna ilisimatuunik taasariaqartut
15-it Kulusumiit, Isortumiit, Tiileqi-
laamiit, Sermiligaamiillu Tasiilaar-
dimmut qaaqquneqarsimapput, ilisi-
masaminnik takutitsiartorlutillu oqa-
luttuariartortussat. Tamakku ilagaat
issaq 75-liisoq Henrik Sinngertaat,
Skjoldungen-imi nunaqarsimagaluar-
toq, Melikka Kulusumioq, Masanti
Isortormioq kiisalu inuusunnersaris-
savaat Suusaat Iaariikkikkit paniat,
niviarsiaraq Ammassallimmioq tiva-
sartoq.
Inuit Kattuffiat uuliasiornisarlu
Aasinissaq Inuillu ataatsimeersuar-
nissaat Eqalunni Canada-mi pisussaq
ataatsikkungajak ingerlanneqassap-
put. Aasivimmilu eqqartugassat pi-
ngaartitat ilagaat Inuit ataatsimeer-
suarnissaat, toqqaannartumillu tim-
misartumik Eqalunniit Kulusuliartit-
sinissaq tunaartarineqarpoq. Ja-
Ammassallup eqqaata assinga.
Atuagagdliutine neKerdruteKarit - akilersinauvoK
40 NR. 31 1983
ATUAGAGDLIUTTT