Atuagagdliutit - 27.07.1983, Blaðsíða 45

Qgallinneq • Debat____
Allaaserisamut
tungaveqaimgitsumut
akissut
Thomas Jørgensenip (Sisimiuneer-
SUP) ilanngutai AG-mi 6.7.-imeersu-
ftiiittoq Sermitsiamilu 8.7.-imeersu-
niittoq atuareerlugit akulerutilaaru-
sulerpunga.
Allaaserisat ataqatigiinneqarsorin-
ngikkaluarpakka, nuannaarutigaarali
AG-mi ilanngullugu oqaatigineqarsi-
nasoq: »Imigassamik atornerluiner-
mik akiuiniarnissaq pillugu allaaseri-
sat tamarmik pimoorullugit tigune-
hartassapput«. Nuannaarnerli sivikit-
suinnaavoq. Maannami Thomas Jør-
8ensen sanimut qiviassaajussullugu
aasigissusiinnani tunngavigalugit al-
•assuataalinnguatsiarpoq.
Kalaallit Nunaannut tikerlaajullu-
nj (ukiualunni peqanngereersimallu-
m) assigiinngitsunik maluginiagaqar-
narpoq — allaserisaqartullu allaaseri-
?ai imaaliinnarlugit upperissagaanni
isurnaqarnarsinnaagaluarpoq Kalaal-
at Nunaanni najugaqartut ajalugalut-
lualersut.
. Imaappoq siunnersuutigineqartoq
’maattoq malinneqanngippat: »Imi-
gassaq matuneqarluinnartariaqar-
POq« — Aap, kisiannili Jørgensen
hinngavissaqanngilluinnartunik piu-
^asaarsuutinillu saqqummiussue-
r,aatsimini imminut ingerlaqqissin-
aaajunnaarsippoq — tutsuviginan-
ngilluinnartumik oqalliseriaaseqara-
mi.
Ullumikkut inuuniarnikkut pissut-
Slt eqqaariarlugit inuit silatunerusut i-
nilgassamik eqqussisimasuunerarlu-
8't pisuutippai.
»Kiisalu aamma innuttaaqati-
8llt;..« TJ nangippoq. Aap, innuttaa-
^atigiiiH tassaapput inuit, tassani i-
nuusut, tassani atugassarititaasunik
atuisut. Tassanilu uanga isumaqar-
punga, atuuttut kisimik allanngortin-
neqarsinnaasut, imaaliallannerinnak-
kulli allanngortinneqarsinnaanatik.
TJ-ili ingerlaannarpoq, aaqqiissu-
taasinnaasorisaminik taakkarsuilluni,
peqatigitillugulu innuttaaqatigit avil-
lugit imigassamik atuinerluttunut il-
luatungaanilu taakkuninnga iluaquti-
ginnittunut.
Killilersuisoqalissagaluarpanngooq
imigassamik atuinerluttut angalaarta-
lissagaluarput killilersuinermi alla-
gartanik pilinnik ujaasillutik, tamak-
kua allagartaatitik isertortumik tuni-
niartarmatigik. Tuniniaasussalligooq
tassaanngillat atorfillit iluatsilluarsi-
masut — taakku TJ-ip isumaa malil-
lugu imigassamik atuinerluttuuga-
mik. Taavami immaqa ajunngitsor-
taqalaarsimapput?
Allalligooq suliffissarsissapput.
»Illusisarfiit neriniartarfiillu sulisus-
sarsiussapput allagartanik pisiortor-
tussanik, kingusinnerusukkut an-
ngiortumik nioqqutigisassaminnik«.
Tamakkuninnga suliaqartut imaa-
liallannerinnakkut peqquserluttun-
ngortippai allallu inoqatiminnik ilua-
qutiginninniapiluttunngortillugit —
naalakkersuinermillu suliaqartut im
mineerneqanngillat. Taakkugooq i-
nooqatigiit eqqarsaatigisanngilaat,
taamaallaanngooq partiimik iluaqu-
sernissaat eqqarsaatigisarpaat.
Jørgensenilu oqaluttualiortutut
pissanganarsaarillaqqilluinnartutut i-
ngerlaqqippoq, oqarluni angajoq-
qaarpassuit qitornamik toqutaaratar-
sinnaanerat ersissutigiuartaraat.
pinniagaqartut
inissaqamiamerat
Qineqqusaartut qineqqusaalerunik
nilliaatigilersarpaat inuusuttut, inuu-
SL|ttunngooq ikiussaqaat. Kalaallin-
n80oq suli ilinniarsimasunik amigaa-
le<jaqaagut. Ilinniarluta aallartikkut-
la sunaaffamiuna ilinniartuulluni a-
Porfissat taama amerlatigisut.
Atuagarsoreerlunga misiliummik
Sungiusaammillu sulilertussanngora-
1113 illoqarfigisannut uterpunga, ki-
s'annili inissaqartitaananga. Boligud-
valgemut saaffiginnikkaluarpunga,
sannguamilluunniilli ikiorsinnaanngi-
aannga. Taannaqami inuusuttut ilin-
n‘agaqaraluarlutik uniinnartartut a-
nierlavallaaqaat, sunaaffamiuna taa-
n'a periarfissakitsigisugut. Tassuu-
aaatigut inuusuttuusugut piumassu-
^qaraluarluta nakkartitaasarpugut.
■nniagaqartut eqqarsaatigineqartar-
nerlutik sungiusaammik sulileraanga-
illoqarfinnut siammartartut.
Kommunet piareersimasariaqara-
luarput ilinniagaqartut inissaqartit-
tarnissannut, inissanik ilinniagaqar-
tunut naleqquttunik. Soorlu tassuu-
naatigut paasileriga inuusuttut suna
pillugu eqiasuttunngortartut, sunaaf-
fa inuusuttuusugut eqiasuitsorsuuga-
luarluta naqisimaneqaannartugut.
Qaa inuusuttunik ilinniagaqarsi-
masunik piumaqaasi ilungersuun-
niarsigit. Nunatsinni inissaaleqiner-
suaq tusartuarparput, tamakkuli tiki-
sitat inilernialissavaat angisoorujus-
suarnik, naak immaqa marluinnaa-
galuartut, tassagooq tamakku tjenes-
teboligiummata allanit atorneqarsin-
naanngillat.
Aallartitat siulliukkunnaarniarsi-
gik, innuttasiuku pingaarnerusut.
Ilinniagaqartut iiaat
Eqqumiigisariaqarunanngilarli a-
ngajoqqaat qitornamik siunissaat isu-
makuluutigisassappassuk?
Paasisinnaanngilarali TJ-ip anga-
joqqaat taakkorpiaaat pinerai oqara-
mi, peroorutigisaraat qitornatik inuu-
suttuaraallutilli imigassartortaleraa-
ngata, aammalu ilaquttatik ikinnguti-
tillu imigassallerfigisalersarlugit: taa-
ma marloqiusanik oqalulluni assi-
giinngitsuliorneq uanga paatsivissa-
qartinngilara.
Ajornartorsiutit kinaassutsimut
tunngasut pillugit oqalliseqataanissa-
mut tunngavissaqarpallaarsorinngila-
nga. Qularinngilarali namminersor-
nerulernerup eqqunneqarneratigut
pissutsit assigingitsorpassuit kalaallit
tungaanniit isigalugit ilorraap tu-
ngaanut aallarsimasut.
Kinaassutsimulli tunngasut, TJ-ip
taakkarsugai, uanga tassaasoraakka
paasisimasaqanngilluinnarnermut er-
siutaasut.
Isumaqatigisinnaavara oqarmat:
»Ullumikkut pissutsit toqqissisima-
nanngilluinnartuupput..« (aap, silar-
suaq tamaat eqqarsaatigissagaanni)
— ilanngullugulu eqqarsaatigalugu i-
nooqatigiinni moderniusuni pissutsit
ilarpassui inuit assigiinngitsunik ajor-
nartorsiuteqalersinnaasarnerannik ki-
nguneqartartut.
Tassanili TJ-ip aaqqiissutaasinnaa-
soq ajornaannerpaaq qinerniarpaa, i-
nuit, ajornartorsiutinik amerlasoor-
passuarnik imaaliallannerinnakkut
aaqqiiniartartut, pisarneratorluin-
naq.
Imigassaq matulluinnarlugu —
maannakkut meeraasut inersimasun-
ngornissaasa tungaannut. Taamaa-
nikkussamummi ajornartorsiut ua-
ngut ajornartorsiutigiunnaarsimassa-
varput — kinguaassatta ajornartor-
siutigiumaarpaat.
Taamatulli ajornanngitsiginngilaq
— aammalu kataalluinnalerneq —
allaaserisakkut malunnartinneqartoq
— Kalaallit Nunaanni innuttaasut a-
kornanni ullumikkut atuunneragaa-
soq, uanga takusinnaanngilara.
Akerlianilli piffissami sivisunngit-
sumi maaniissimaninni — nuannaa-
rutigalugit takoreersimavakka inuu-
suttorpassuit utoqqaallu, qallunaat
kalaallillu, suliffimminniitut niuertar-
finni, pisortat allaffiini, quersuarni
il.il. takusarpakkalu pissutsit pissusis-
samissut ingerlasut.
Nalunngikkaluarlugu suliffiga o-
qaatigigukku »iluaqutiginninniapilut-
tutut« imaluunniit allanik tarraqqut-
siniartunik pilersaaruteqarnerarsin-
naangaanga — eqqortussat pillugit o-
qaatigissavara, illusisarfeqarnermi i-
merniartarfeqarnermilu sulisuuga-
ma.
Sunngiffinni timersortarpunga. Ti-
migissarlungalu arpaleraangama ar-
parusaartorpassuit qassinilluunniit u-
kiullit naapiasarpakka, imigassartor-
simanerinik malunnaateqanngilluin-
nartut. (Imaalluarsinnaavorli nalliut-
torsiulaarfissanngoraangat taamaat-
tartut).
Suliffinni kikkulluunniit isersima-
sarput, qularnanngilluinnarporlu i-
larpassui timersortarfissuarmi timer-
soqatigiissitsinernilu assigiinngitsuni
naapittarikka. TJ allakkaluarpoq, i-
migassaq timersortartunik pilersitsis-
sanngitsoq.
Tassunga tunngatillugu oqaralua-
rallarlanga: Aammami qangaluunniit
siusinnerusukkut taamatut isumaqar-
toqarsimanngisaannarunaraluarpoq.
Tamannali TJ-ip nammineq akisus-
saaffigissavaa.
Allagartat takoqqusaarutit pillugit
oqaaserisai tunngavilersorluagaan-
ngitsumik allaaserisaqarneranut er-
siutaasutut isigaakka qaangerasuaan-
nassallugillu.
TJ-ip qanorpiaq isumaqarnini iser-
tunngilaa, pilliuteqarnissamilli kaju-
missaaruteqarnermut inassutigissa-
gaanni, inooqatigiit taamak atsigisu-
mik suunngitinniaqqunagit. Isuma-
qarpungattaaq, inuit qanorluunniit
ittumik atuipilunnaveersaarsinnaane-
rat anguniarlugu ingasaassisumik
paasisitsiniaasoqarsinnaanngitsoq. I-
migassaq ikiaroornartulluunniit pine-
qaraluarpata.
Soorunalimi pitsaanerpaavoq
meeqqat inuusuttulluunniit sapinngi-
samik piaartumik paasisinniarneqa-
lersarpata.
Inuilli ajornartorsiutaat siunner-
suutigineqartutut sakkortutigisunik i-
liuuseqarnikkut aaqqinneqarsinnaan-
ngillat, kisiannili suleqatigiinnikkut i-
nooqatigiinnilu atugarliornerpaasut
toqqissisisimanartunik isumannaat-
sunillu atugaqalernissaat anguniarlu-
gu anguniagaqaqatigiinnikkut.
Isumaqatigaara naalakkersuiner-
mik suliaqartut iiaat ima oqarmat:
»Imigassaq silatuumik atornerati-
gut ilinniartariaqarparput«.
Inussiarnersumik inuulluaqqusillu-
nga.
Sven-Ole Holm, Sisimiut
Imigassaq sakkuuva? —
Naaggariuinnaq!
Imigassaq Kalaallit Nunatsinni ilu-
mut ajoqutaanerpaavoq. Erloqilluta
uaguttaaq kalaaliusugut nangaanata
ilungersorluta imigassaq sulissutigisa-
riaqarparput. Angajoqqaat amerlaqi-
sut aamma ilungersoqalutik imigas-
saq killilersorniarmassuk. Uaguttaaq
inuusuttut angajoqqaavut tamatuma-
ni sakkortuumik ikiorniartigit. Inuu-
suttorpassuit oqartarput, imigassaq
sakkuuvoq, tamannali ilumoorpa?
Soorlu aamma pisiniarfinnut
niuerniaraangatta puussiaq imatut al-
lassimasoq ilanngullugu pisiarisarip-
put: Kalaallit Nunaat eqqiluitsuuti-
guk! Landstinginilaa imigassaq ma-
toqisiuk, uagut kinguaajusugut imi-
gassap nungulerpaatigut. Meeqqat i-
kiorniarsigik, utoqqaat eqqarsaatigi-
niarsigik. Kalaallit Nunaanni imigas-
samik atuinerujussuaq naammale-
qaaq. Qaa, matuniaqisiuk, inuit silat-
toqqinniassapput. Imigassaq matoqi-
li.
Aasaagaluallaaraaq immiaararsuit
aqqusinermi piissanngitsut, ila kan-
ngunaqaat. Ila uanga artorsakatale-
qigama kiisami isuma inunnut saq-
qummiuppara. Ila kalaallit silarsi a-
tulaarniarsiuk. Imigassaq matoqili.
AllatloqE. Nanortalik
Gratis videokatalog
over spillefilm:
VHS - BETAMAX og 2000
i/s Minivideo
Vesterbrogade 208 . Box 68
1800 København V.
ATUAGAGDLIUT1T
NR. 31 1983 45