Atuagagdliutit - 07.12.1983, Blaðsíða 35

KGH-ip piniartunik
angallassisamera
naammagittaal-
liuutigaat
Ulluni unnuanilu pingasuni KGH-ip »Pajuttaat«-aata
usisarfiani nillataartitsivimmi nipitullunilu ipertullunilu
qiianartwni
Allaaserisaq una allallu tulliuttussat Tunumi piniartut inuuneran-
nut tunngasut AG-ip Tasiilami ilanngutassiorluanit Roland
Thomsenimit allagaapput. Allaaserisani saqquminiunneqartut i-
laat upperinerluunniit ajornangajattuupput, makkuli paasilluar-
neqassapput: Maliltarisassat aalajangersakkallu (amatta ulluin-
narni inuunitsinnut oqilisaataaniartussat ilaatigut paarlattorluin-
naanik sunniuteqartarput. Imaluunniit atorfillit naalagaajuma-
luut, amerlanerit qangarsuarli nungoreersimasorisaat kiisami paa-
sitinneqalissanerlutik. Roland Thomsen taamalul allaaserinnissin-
naalersimavoq nunaqarfikumi Skjoldungenimi, Tasiilamiit 500 ki-
lomcterit missaannik kujasinnerusumiittumi piniartutut inooqa-
taareerluni. Piniarfimmiissimanini pillugu nammineq ima oqar-
poq: »Ukiumi piniartunut inooqataaffigisanni kalaallit kulturiat
oqaasiilu paasisaqarfigisiinaqaakka, laakkulu allaqquttussaan-
ngilsumik sunnersimavaannga. Neriuppungalu tainanna inunnut
suliffiga aqqutigalugu qanorluunniit iliornikkut attuumassuteqar-
figisartagassannul iluaqulaasumik sunniuteqarumaarloq«. Ro-
land Thomsen ulluinnarni Tasiilami kommunip allaffiani ani-
ngaasaqarniarnikkut allaffiup pisortaatut suliffeqarpoq.
Denne og en række kommende artikler om fangerliv i Østgrønland
er skrevet af AGs korrespondent i Tasiilaq, Roland Thomsen. Det
er stærke sager, der i mange tilfælde præsenteres i artiklerne, og
bliver man ikke overbevist om andet, får man dog et helt klart ind-
tryk af følgende: Regler og bestemmelser, der er lavet for at gøre
tilværelsen lettere for os alle, har af og til den stik modsatte virk-
ning. Eller løftes der mon en flig over et bureaukrati og et
embedsmands-hovmod, som de fleste vel troede var forsvundet,
senest med kolonitiden. Roland Thomsens baggrund for at skrive
disse artikler er et års ophold som fanger i den nedlagte bygd
Skjoldungen, cirka 500 kilometer syd for Tasiilaq. Om opholdet
siger han selv: »Det år, jeg har oplevet sammen med fangerne, har
givet mig et værdifuldt indblik i grønlandsk kultur og sprog, som
ikke har kunnet undgå al påvirke mig. Forhåbentlig til fordel for
de mennesker, jeg på den ene eller anden måde kommer i berøring
med i kraft af mit arbejde«. Roland Thomsens daglige job i Tasii-
laq er som økonomifuldmægtig i den kommunale administration.
Tunumi ilaqutariit piniartukkor-
■niut ungasissumi piniariartarfim-
*ni ukiiartussagaangamik — au-
gustimiit aappaaguani augustimut
— KGH-mit angallanneqartarput.
Angallassineq kommunep Nammi-
nersornerullutik Oqartussanit ta-
Piiffigineqarluni isumagisarpaa.
Ilaqutariit 1982-imi ukiakkut Tim-
niiarmiuliartussat septemberip aallar-
tisimalernerani »Nanoq S«-imit a-
ngallanneqarput, taakkualu umiar-
suarmiut pineqarluarsimanertik pillu-
gu nersorluarpaat. »Sutigut tamati-
gut ajunngitsuinnarmik pivaatigut«
piniartut AG-ip ilanngutassiortuanit
oqaloqatigineqartillutik oqarpoq.
»Angalanitsinni 600 kilometerinik i-
sorartutigisumi inussiarnisaarfigi-
ngaarlutalu ikiorniartuarpaatigut.
Allaat nerisarfimminni nerisittarlu-
ta«.
Piniartukkormiulli 1982-imi au-
gustimi »Pajuttaat«-mut ilaallutik
Tasiilamiit 500 kilometerinik ungasit-
sigisumut Skjoldungenimut angallan-
neqartut taamma pitsaatigisumik pi-
neqarsimanngillat.
Ikivugut tallimanngornermi ullup
Qeqqanut, taavalu ulluni unnuanilu
Pingasuni issimatinneqarpugut usi-
sarfimmi nillataartitsivimmi nipitul-
lunilu ipertullunilu qiianartumi, iser-
tarfituaalu maskinaqarfikkoorpoq.
Meeqqanut ulorianaatsuinngilaq a-
nartarfiliassagaangatta qummut ma-
juartarfiit marluk aqqusaaqqaarlugit
aatsaat pisariaqartaratta. Ilaqutariit
tnarluiusut, tassaasut inersimiit 15-i-
nut ukiullit sinniisuata aquttoq qin-
nu vigisimagaluarpaa nerisarfmmit
ihe-mik imaluunniit imermik kissar-
tumik pisiumallutik, tassami primusi-
lik iganermullu atortutik containeri-
nut portorneqarsimammata.
Tamanna aquttup, inussiarniit-
suunngikkaluartup, akuersissutigineq
sapersimavaa, naalagartillu oqaloqa-
ligiumasimallugu.
Naalagaanulli saaffiginnissut inus-
siarniilluinnartumik akineqarpoq:
»Piniartuuvusi nammineersinnaasus-
sat, aamma maannakkut nammi-
Peersinnaaniaritsi. Tiitortittalerutsigit
lrnmaqa aamma nerisarfimmi neri-
sinneqartarnissarsi piumasarilissavar-
s>- Umiarsuaq una ilaasortaataanngi-
laq!« Taamaiu anisinneqarput. Ki-
ngusinnerusukkulli igasup naakkigi-
ietsimallugit imermik qalattumik ne-
osarfimmut aallersittalersimavai.
Piniartut ilaat Kuummiuneersoq,
Thomas Kucko, qitornaminik arfini-
linnik usisarfimmiititaqartoq tupigu-
suppoq ataasiarluniluunniit annan-
uiarnissamut sungiusartitsisoqan-
hgimmat. Naammi umiarsuup naala-
gaa Frantz Lizt oqaraluarpalluunniit
»una ilaasartaataanngilaq« taamaat-
toq ilaasuuvugut. Arlaannaataluun-
niillu qanoq pisoqassagaluarpat an-
nanniutit sumiinnerinik oqaluttuutin-
ngilaatigut.
Qanorlunti pisoqangajavippoq.
»Pajuttaat«-mi ajunaangajavip-
poq — ikkarleqqajavikkami. Talli-
manngornermi augustip 13-ianni nal.
13-imiit nal. 20-ip tungaanut sikunit
ingerlariarsinnaajunnaarsitaaqqa-
voq. Suna tamarmik sikunik ulik-
kaarpoq, sarfallu umiarsuaq sineris-
samut ikkarloqaqisumut tissukaat-
tuarpaa. Tamatuminnga aquttup o-
qaluttuuppaatigut, kisiannili uloria-
nartuerutereermat aatsaat.
Unnuissalluta Sermillip kangerlua-
ni kisarpugut. Tamatumalu kingorna
Tasiilamut uterpugut, ilaatigut pite-
rarnissaa ilimasaarutigineqartoq u-
taqqissallugu ilaatigullu umiarsuaq
sikunit ajoquserneqarsimanersoq mi-
sissortissallugu.
Sapaatikkut kujammut aallaqqip-
pugut, ataasinngornermilu ullaakkut
nalunaaqutaq sisamanut Skjold-u-
ngenimi niunissatta tungaanut qeritit-
sivimmi pujoralattullunilu ilorrisi-
maarnanngeqisumi issimajuarpugut,
allequtarsuit qisuusut poorsuillu iper-
toqisut kisiisa siniffissaralutigik.
Imaappoq: Inuttaasut marluk i-
nussiarnisaarfigeriaraluarpaatigut i-
nuttaasut nerisarfianni TV-mik isi-
ginnaariartilluta. Kisiannili: Minuttit
qulit qaangiuttullu aquttumit anisin-
neqarpugut, inuttaasut ilaat maalaa-
ruteqarsimammat nerisarfimmi pu-
laartoqarnerarlugu. NerisarFinni
marluusuni naammattumik inissaqa-
raluarpoq, kisiannili: »Usisarfimmu-
kaqqinniaritsi!«
Taamatupajuk pineqarneq assut
kanngutsinnarpoq.
Skjoldungenimiileramik taama ku-
sanaatsigisumik pineqarnertik oqalu-
seraat. Piniartullu apersuuserpaat
»Pajuttaat«-misut pineqarneq kisimi
periarfissatuaanersoq.
Kingusinnerusukkut piniartut
Timmiarmiuniittut oqaloqatigisima-
vaat. Taakkulo »Nanoq S«-imi qa-
noq pitsaatigisumik pineqarsimaner-
minnik oqaluttuarput.
Piniartut arnartaasa, angalanermi
peqataasimasut ilaat AG-ip ilanngu-
tassiortuanut oqaluttuarpoq: »Sooru-
nalimi ilorrisimaartinneqarnissarput
kissaatiginngilarput. Piniariarfimmi-
mi inuunermi taamaanngilluinnarpu-
gut. Nuannaarutigalugulu qujassuti-
gaarput kommunep namminersorne-
rullutillu Oqartussat angallanneqar-
nissarput isumagimmassuk. Kisianni-
li KGH-ip pingaartumillumi inuttaa-
sut tungaanniit inussiarnernerusum^t
pineqarsimagaluarutta qujamasu-
ngaarsimassagaluarpugut.
Nuanniitsuuvoq KGH-ip tungaa-
niit »naakkinnittuliorfigineqartutut«
pineqaratta, Kalaallit Nunaanni nali-
nginnaanngitsumik nikanarluinnar-
tutut pineqarpugut.
»Ilaasut« isumannaatsumik pine-
qarnissaannik piumasat isumagine-
qanngilluinnarnerat paasisinnaanngi-
larput, immaqami aamma annanniut
kivisimassagaluarpoq tamatta 28-iul-
luta ikisimasuugaluarutta.
KGH-ip piniartunik angallasseq-
qikkumajunnaarnissaa annilaannga-
tigalugu assuarliuteqarnerluunniit sa-
pingajakkaluarpugut, kisiannili misi-
liisariaqarpugut. Ilumoornerluni
KGH-ip imaluunniit »Pajuttaat«-ip
tiitorfimmut ataatsimut tiimik kissar-
tumik najorsisinnaasimanngivikkaa-
tigut? Taama pisoqarsimagaluaruni
allatuttaaq uunnaallaataasimaqqaja-
raluarpoq!
Umiarsuaq ilaasartaataanngikka-
luarpalluunniit inuttaasut ataasiaan-
narlutilluunniit nerisarfimmi ilaasu-
nik isersimaqateqarnissartik naam-
magisinnaasimasariaqaraluarpaat.
Apererusunnarporlu, kinaana kina
pillugu atasoq.
AG-llu ilanngutassiortua ilanngus-
sivoq: — Umiarsuarmi inuttaasut
taamaaliorsimanerat kanngusuutigin-
ngitsoorsinnaanngilara. Umiarsuar-
mi inuttaasut amerlanersaat kalaa-
liunngillat, taamaattumillu ilaasunik
oqaloqatiginissinnaanatik. Inimi is-
siaqatigiissaagaanni TV-millu isigin-
naarluni immaqalu uunnasserluni,
taava oqaloqatigiinnissaq pisariaqan-
ngikkaluarpoq. Umiartortut ilaasu-
minnut inussiarnisaarumasassasusiat,
»Pajuttaat«-mi malunnanngilluin-
narpoq, naallu ammip qalipaata pil-
lugu immikkoortitsineq qanorluun-
niit eqqaanaveersaartigissagaluaraan-
ni taakku pineqarsimanerat eqqaallu-
gu isumaliuutiginngitsoorneq ajor-
narpoq.
Usisarfimmi sinitsitaasimanerat
eqqarsaatiginngilara. Piniartukkor-
miummi pinertuujupput. Kisiannili
usisarfimmiittut pineqarnerat tamar-
mi inussiarnerpalunngilluinnarpoq.
Piniartullu ilaat naggasiivoq: »U-
miarsuarmi qullersaallutik aqutsisuu-
sut akornanni ajortoqarsimassaq i-
nuttani paasitissimasinnaanngikkuni-
git, ilaasoqallatuaraanni aammattaaq
ilaasut taakku inuttut pineqartaria-
qartut!«. Skjoldunge,
15. august 1983,
Roland Thomsen.
kilisaut akilisitaussoK
10.000 kruninik
kalåtdlit kilisautåta »Siku«-p nåla-
gå igpagssigame 10.000 kruninik a-
kilisineKarpoK erKungitsumik pi-
ssanik agdlagtuissoKarsimanera
pivdlugo.
pissanik agdlagtuivik iluamik år-
KigssuneKarsimångilaK pissatdlo
sunere nalunaerssorneKarsimana-
tik, aulisarnermik nåkutigdlissut
taima nalunaerput.
ATUAGAGDLIUT1T
NR. 49 1983 35