Atuagagdliutit - 07.12.1983, Blaðsíða 43

Qqallinneq • Debat__________
Kulturhistorie meeqqat
atuarfianni
Nunatsinni meeqqat atuarfiat pillu-
§u ataatsimeersuartoqaqqammer-
Poq. Ataatsimeersuarnermi meeq-
9at atuarfianni atuaqatigiit anga-
Julliit atuartitaasarnerat annertuu-
•Pik sammineqarpoq assigiinngit-
torpassuarnillu qanoq iluseqarluni-
'u imaqartariaqaraluarneranik
siunnersuusiorfigiortorneqarluni.
Ataatsimeersuarnermi suleqati-
giikkuutaat ilaata siunnersuutaasa
■lagaat kulturhistorie meeqqat a-
tuarfianni atuartitsissutissatut im-
Piikkoortutut atortinneqalissasoq.
Kulturhistoriallu imarisaasa ilaat-
fut taaneqarput naggueqatigiit Inu-
11 oqaluttuarisaanerat, tassa inuia-
Qatigiittut ineriartorsimanerat,
aiinnerunngitsumillu inuunermik
nassuiaateqartarsimanerat nale-
Qartitaallu.
Tamakkua meeqqat atuarfianni
'•ikkagassanngortinneqarnissaan-
aut kissaatiginnittut ukiuni kingul-
lerni amerliartorsorinarput.
H.C. Petersen »Ilisimatut misig-
ssuinerinik Kalåtdlit Nunåne tu-
saut«-mi ilaanni ilaatigut ima allas-
simavoq: »Kulturhistoriamik a-
tuartitsineK atuarfingne ilikagag-
ssanut ilaulerumårtutut nautsor-
ssutigisagutsigo ujarKanik såkuliat
ujarKatdlo ateicartmigssait pissa-
fiaKarpoK«.
Qallunaat Nunaannissaaq meeq-
Qat atuarfianni kulturhistoriap a-
luartitsissutigineqartalernissaa a-
luartitsinermut ilinniartitsinermul-
ministerip kissaatigeqqammer-
Paa. (Soorunami Danmarkip kul-
turhistoriaa). Ministerip taamatut
kissaateqarnerminut pissutigisaasa
'lagisimavaat maannakkut inuiaqa-
hgiinni danskini pissutsit meeqqat
Peroriartornerminni avatangiisigi-
saat ima allanngorartigisillugit i-
nialu avataanit sunnerneqarneq
sakkortutigitillugu danskit kulturi-
toqaata puigorneqarnissaat anni-
laanganartoqalersimammat, taa-
ITlaattumik kulturhistoriap meeq-
qat atuarfianni ilisimasariaqartu-
nut ilaatinneqartariaqartoq.
Isuma tunngaviatigut isumaqati-
ginarluinnartoq. Nunatsinnilu ar-
laleriaammik pisariaqartitarput!
1970-p aallartinnerani Nunatsin-
ni naalakkersuinikkut isummat
tunngaviusut nikinneranni kalaa-
linngorsaaneq tunaartarineqarsi-
maqaaq, kultuurilu pingaartinne-
qarsimaqaluni. Ataguli kultuuritta
pisuussuterujussui meeqqanut pe-
rorsaanermi atoriartigik.
Meeqqat inuusuttullu akornanni
»kinaassuseqannginnerujussuaq«
Nunatsinni oqallinnermi ilaatinne-
qartuartupiloortitsinermit pisuu-
nerarneqartarpoq. Ineriartortitsi-
nerullu malitsigisimavaa kalaallit
piorsarsimassutsitsigut siulitsinnit
kingornussarisimasagut danskit
kultuuriannik qillerneqaleriartuin-
narsimanerat, taamaalillunilu Nu-
natsinni kulturit marluk atuutilersi-
mallutik inuppassuarnullu sorlaa-
runnermik misigititsilersimallutik.
Ukiuni kingullerpaani teknikkik-
ku ineriartorneq sukariarsimavoq.
Pisariaqaleriartuinnarporlu inuiat-
tut ineriartorsimanerput annertuu-
mik - pingaartillugu immikkut ilik-
kagassanngorlugu - meeqqat atuar-
fianni pilersissallugu.
Tamatuma malitsigisariaqarpaa
Ilinniarfissuarmi ilinniartisisun-
ngorniat ilinniartitaanerannut Kul-
turhistoriap ilaatinneqalernissaa,
immikkut toqqagassatut imaluun-
niit tamanut atuuttussanngorlugu.
tamanna ingerlanneqarsinnaas-
saaq ilinniarnertuunngorniat ilin-
niarfissuini eskimologi-mik ilin-
niartitsisarnerit imarisai ilaanna-
kuugaluartumik assilinerisigut.
Tamannalu soorlu ajornaqutita-
qarpallaassanngitsoq Ilisimatusar-
fiup ilinniartisissutitigut ilinniarti-
sisutigullu periarfissarititai maan-
na Nuummiilermata.
Peter Gr. Satnuelsen.
Nuuk 11.11.83
erKortoK OKautigalugo
SermitsiaK nr. 45, 11. november
1983 sancumersume akunerup i-
nugtåtut agdlauserineKartOK erKii-
PgitsoKangårmat narKiuteKarfigi-
lårusugpara nauk isumåkut nipa-
Pginarumanerugaluardlunga.
narKiuteKarumavunga pissutiga-
'ugo atuartartorpagssuit ilaKarma-
pissartunik malingnauniaridg-
sartunik, tåukulo erKortumik OKa-
'ugtuneKartariaKarput tusatsia-
8åungitsunik piviussunigdle.
nalungilara måne nunavtlne ino-
Karmat inoKatimingnik ajortitseru-
Sugtunik tåukulume niukitsitsiniar-
dlutigdlo naitsumik pitutaKartit-
siumassuput, ersserKigsarumavara
kåtuvfik niorKortusisimångisåi-
narmat ukiune 30-ne ingerdlaner-
mine taimåitumigdlo apumik så-
nersiuivdlune sangujorårtariaicar-
tuarsimavdlune. tamånalo årKing-
niardlugo suliniarnerput ericungit-
sumik tusagagssiutigineKartaria-
KångilaK.
erKaineKarsimavoK kapisiling-
niarneroK atausiarnanga sivitsor-
dlugulo sivikitdlisarsimagiga, OKa-
lugtuaK taimåitoK inungnut siani-
gissaKångitsunut agsut ugpernar-
pasigpoK, kisiåne inuit atausiåkåt
OKartugssaunerup summeranik på-
sisimassaKartut agdlauserissaK a-
tuaramlko KularnångilaK niarKutik
ileKimisårtorumåråt, tåssame auli-
sagkat piniagkatdlo kigdlilersugau-
ssut nåkutigineicarnere nunavtine
nålagauvfiup sivmssutitånit inger-
dlåneKarmata. taimåitumik Ser-
mitsiap åricigssuissoKarfia Kinuvi-
gåra kapisilingniarnerup unigtitar-
dlugulo autdlarterKigtarneranut
nalunaerutigissarsimassåka uvav-
nit atsiorneicarsimassut avisimut i-
långuterKuvdlugit, tamåna ugper-
narsartariaKarpoK, taimailiorsi-
nåungikåine tauva Sermitsiap tati-
ginarnera isorpiånguanut kigdligsi-
måsaoK.
Siumut partip KNAPK-vdlo Ka-
nigdlivdluinarsimanerat uvavnut i-
nugtut suliausorineKarsimavoK,
Kularnångitsumik tusagagssiat kå-
tuvfingmlt nalunaerutigineKartar-
tut uvavnit atsiorsimassarångata u-
vanga ingminérdlunga suliavtut i-
ssigineKartarsimagunarput. tama-
tigutdle taimåingilaK, tåssame aki-
ssugssauvfik pigigåine ilåne nang-
mineK isumaK akerdlilerdluinar-
dlugo avåmut OKauseKartariaKar-
tarpoK, åma taimåisimavoK Siu-
mup KNAPK-mut suleKatisering-
ningnera hovedbestyrelsime amer-
dlanerussuteKardluartut akuerssi-
ssutigingmåssuk avåmut nalunae-
ruteKarnerme.
uvanga nangmineK suleKatigmg-
ningnermut akerdliusimavunga
akerdliuvdlungalo taisisimavdlu-
nga, taima akerdliuvdlunga taissi-
nivnut plssutigerpiarpara isumaKa-
rama kåtuvfik soKutigissaKaicatigTt
katerssuvfigissåt partimut aulaja-
ngersimassumut pitusavdlugo nå-
pertutingitdlumartussoK, pissuti-
galugo ilaussortat isumåt åssiglngi-
sitårtut pitsaussumik sutdliniaråine
åma politikikut pitugtugaunane i-
ngerdlanex tamanit pitsaunerpau-
SSOK.
suliaK tigumissarput OKimaitsu-
vok pingårtumik ericarsautigalugit,
tamånalo OKilisarniardlugo suli-
nerput tamaviårdluta ingerdlåpar-
put uvavtinut tatigerKusårneK sag-
dliutinago.
Nikolaj Heinrich.
GRØNLANDSKE
ANORAKKER
Sianerlutit angissusissaa oqaatigiuk.
Mersussavarput nassiullugulu.
De ringer og opgiver mål.
Vi syr og sender Dem varen.
AAS I AAT-SYSTUE
«5> <S>
Box 3 3950 AcisidcU
Tlf 4 21 95
PHILIPS NYE
fortæller, hvor meget bånd, der er brugt og hvor meget,
der er tilbage, uanset hvilken båndlængde, der bruges.
I forhold til tidligere modeller er denne lettere at betje-
ne, lettere at programmere. Af komponenter indeholder
den kun det halve, vejer kun det halve, fylder kun det
halve, koster dog ikke kun det halve, men prisen er
absolut rimelig.
Der findes 5 modeller, bl.a. een med frontladning.
Se den hos din sædvanlige leverandør.
Engros for Grønland
RADIOGROS A/S,
9270 Klarup
ATUAGAGDLIUTIT
NR. 49 1983 43