Atuagagdliutit - 14.03.1984, Page 27

Annilaaraartuuvoq
Kalaaliulluni qallunaat parnaarussivianniinneq inuttut
lfnuinermut aserorsaataavoq
°* 40 tassaavoq Herstedvesterimi
Parnaarussat tusaataat. Qaamma-
ln' kingullerni tusaatip kalaallit
Parnaarussat eqqarsaatigalugit al-
aaserisat kalaallisut nutsertittaler-
s,niavai.
Januarimi allaaserisat ilagaat
na> kalaallit parnaarussivimmi
0(laaseqartittagaata Ole Møllerip
al*agaa:
, T »Parnaarussaaqaterput ulluni
4'ini nunatsinnut tikeraareersima-
0cl isumaqatigereersimallugu al-
Paserilaarniarpara.
Kalaallit Nunaaliartinnani siani-
j'ntinikqasusooqqasimavoq. Uki-
llu sisamat missaannik parnaarus-
aasirnasimagami aalajangersin-
aasimanngikkaluarpoq aallassa-
efluni. Kisigikujuttutut illugit.
Nunatsinnit uteqqikkami pit-
aanngikujunnera takuneqarsin-
saavoq. Nunatsinniitillini isertitsi-
arfiit illoqarfimmut anqalaarsin-
aasarsimalluni, taassumunngali
agasappallaarsimavoq; Immikko-
. ftutut misigisimagami, inuillu qal-
unaat nunaannut aallartitaanngik-
: ,a**arami ilisarisimasarisimasani
aamik akuleruffigisinnaasimana-
Paasilerlugu imaluunniit malugi-
lersimallugu nuna inuuffini inuuni-
aqqiffigisinnaajunaarsimalugu.
Annilaarutigisimaqaa, uternermilu
kingorna nakorsaatitulernini ajor-
nerulissutigiinnarlugu.
Pisariaqarluinnarpoq oqallinner-
mik aallartitsinissaq kalaallit par-
naarussivimmut Herstedvesterimut
inissinneqartarnerat pillugu. Ka-
laallit parnaarussaasut, Kalaallit
Nunaanni qallunaallu nunaanni
oqartussaatitat peqataaffigisaan-
nik«.
Oqallinneq aallartereerpoq
Oqallinneq ajornartorneqarpoq
1983-ip naalerneranili aallartereer-
nikuuvoq, kalaallinik siunnersui-
sarfiup POOQ-p nakorsat, inuit
atasSuteqarfiusartut, eqqartuus-
sisssuserisut, folketingimi ilaasor-
tat allallu tamannarpiaq pillugu
oqallitsimmagit. Ataatsimiinnerup
kinguneranik ataatsimiititaliorto-
qarpoq suliamik ingerlatseqqittus-
samik.
Pilersaarutigineqarsimagaluarpoq
ataatsimiittoqaqqissasoq, folketin-
gimullu qinersisoqarnera pissutaal-
luni ataatsimiinnissaagaluaq qa-
tangiinnarallarsimavoq.
Peqataasut ilaat, taamanikkut
faxep SAS-ivdlo
GIF tapivfigigåt
alatdlit-nunåne timerssoKatigit
“tuvfiat 1984-ime Faxep l'miorfi-
aningaussalivfigineKåsaoK
5.000 kruninik, 1985-ime 40.000
afOninik 1986-imilo 45.000 kruni-
jk. aningaussat pinexartut amer-
anerulersinaunerat pivfigssap i-
Serdlanerane OKaloKatigissutigi-
eKarsinauvoK, tåukulo pissarner-
u* atorneKåsåput ilåtigut timer-
^ornermut atortunik pisiniutigalu-
I ‘*atigutdlo timerssornerme suju-
erssuissunut sungiusaissartunut-
. aningaussalissutigissardlugit.
'sumaKatigissut nutåK tamåna
tsiorneKarpoK ivsaK timerssoKati-
kåtuvfiata sivmssue Danmarki-
JP'ngmata Dansk Idræts-Forbun-
'P atautsimérssuarneranut peica-
saajartordlutik. tåuko tåssåuput
uJuligtaissoK Hansepåjuk Ga-
tielsen, sujuligtaissup tugdlia
aomas Isbosethsen, aningausseri-
S°K Isak Heilmann klsalo timer-
iS°rnerme sujunersorte Uvdlo Ja-
kobsen.
. Wuko atautsimérssuaicatauner-
. ’luagtitdlugo GIF-ip åtaveKarfi-
j sartagainik åssigingitsunik a-
autsiméKatigingnigtarsimåput —
atuvfingnik, sulivfeKarfingnik å-
Ss,8issåinigdlo.
|*ndshold pivdlugo
kPitiakatigissut
ania iluagtitdlugo SAS åtaveicar-
Sarput, tåuna ukiune ardlalingor
tune suleKatigigdluarsimagavtigo,
Hansepåjuk Gabrielsen tusagag-
ssiorfingnut nalunaerumine oxa-
lugtuarpoK. — taimailivdluta su-
jorna decemberime isumaicatigi-
ssutigisimassarput ugpernarsarpar-
put, tåssa kalåtdlit arssamik lands-
holdisa Kangerdlugssuarmit Kø-
benhavnimut uterdlugulo angala-
nigssåt SAS-ip akilisagå åmalo tu-
jflluit sungiusarnermingne unang-
minermingnilo atugagssait akilisa-
gai.
— SAS-imik isumaicatiglssut a-
tautsimut 70.000 kruninik naleicar-
poK, tamånalo iluaKutåusaKaoK
landsholdivtinut. tåuko aussaro
augustip autdlartilårnerane Sava-
lingmiunukåsåput savalingmior-
miunut islandimiunutdlo unang-
miartordlutik.
landsholde arssartartunik 18-i-
nik ilaussortaKarpoK, tåukulo u-
nangmiartortinatik Danmarkimér-
Kåratdlåsåput sungiusardlutik, ti-
merssornerme sujunersorte Uvdlo
Jakobsen sungiusaissoralugo.
Dansk Idræts-Forbundimik sule-
Kateicarnermut tungatitdlugo Han-
sepåjuk Gabrielsen tusagagssior-
fingnut nalunaerumine OKarpox
»åma pivfigssame Kångiutume ag-
sorujugssuaK suleKatigigdluarne-
KarsimassoK timerssornerup suju-
lerssorteKarneruvdlo tungaisigut«.
s.
Aasianni meeqqat inuusuttullusukisaarsaartarfiani »Illumi« assimi
takuneqarsinnaapput inuusuttuaqqat inuusuttullu suliai assut kusa-
nartut. Ukkusissamik sanaajupput. »Illumi« sanalunnermik ilitser-
suisoqarpoq. Aasianni aserorterineq assut eqqartorneqartarpoq,
aammali inuusuttoqarpoq piumassuseqartunik nukissaqartunillu
namminneq pilersitsinissaminnut.
folketingimi ilaasortaasoq Preben
Wilhjelm ataatsimiissimaneq tunn-
gavigalugu aningaasanut inatsisip
allannguutissannik siunnersuute-
qarpoq, taannalu qinersisariqaler-
nermut tunngaviuvoq.
Siunnersuummi pineqarpoq ka-
laallinik politiinik pingasunik par-
naarussivimmi Herstedvesterimiit-
tumi atorfinitsitsisisoqarnissaa, si-
unnersuutillu oqaaseqaatitaani
ilaatigut ima allassimasoqarpoq:
»Atorfinitsitsisoqassaaq maan-
nakkut sulisooreersut ilallugit. Ka-
laallit pillagassat Herstedvesteri-
mut aallartinneqartarneranni ajor-
nartorsiutit ukiuni qulinngulersuni
aaqqiivigineqartussatut neriorsuu-
tigineqartuarsimapput, amerliartu-
innarsimallutilli.
Eqqartuussisarneq pillugu ataat-
simititaliaq 1976-imi parnaarussi-
vimmut pulaarmat kalaallit par-
naarussaasut pingasuusimapput
maannali 16-inngorsimallutik, iki-
liartussangatinnaratillu«
Tunngaviginiakkat
uniortinneqarput
Preben Wilhjelmip ilanngullugu
eqqaasitsissutigaa neriorsuutigine-
qarsimagaluartoq Dronning Ingri-
dip Napparsimmavissua eqqarsar-
taatsimikkut nappaatilinnut im-
mikkoortortaqalerpat Danmarki-
mi inissiisarneq pisariaqarunaaru-
maartoq, nerioersuulli taanna eq-
qortinneqarsimanngilaq.
»Taamatut inissiisarnikkut Ka-
laallit Nunaanni eqqartuussisarner-
mut inatsimmi tunngavigineqar-
tut«, Wilhjelm nangilluni oqarpoq,
»kalaallit parnaarussat qallunaanit
artornarnerujussuarnik atugassa-
qartarput. Pulaarfigineqarsinnaa-
sanngillat, angerlarallarsinnaasa-
ratik, oqaatsit pissutaallutik sulif-
fissarsineq sapingajattarput atuar-
titsinermilu malinnaarpiarneq sa-
pertarlutik (kalaallit parnaarussat
sapaatip akunneranut nalunaaqut-
tat akunnerini sisamani atuartinne-
qartarput qallunaatuinnangajallu
atuartinneqartarlutik, taamallu
atuartitsinissaq pisariaqalersima-
voq Danmarkimi inissitaasimane-
rat pissutigiinnarlugu), parnaarus-
sivimmi paarsisut ersigipajaartar-
paat oqaloqatigilluarsinnaasann-
ginnamikkik, iperagaallatuarunillu
nunaqarfinnguaminnut, utertitaa-
saraat, massa ajortuliatik tamar-
mik tassani suli eqqaamaneqaralu-
artut nunaqarfimmioqatitillu sivi-
soorsuarmik atassuteqarfigisi-
manngikkaluarlugit«.
Saqqummiuteqqinneqassaaq
Sapaatip akunnerani tassani folke-
tingi sulileqqissaaq, ilimanarluin-
narporlu aningaasanut inatsisissaq
allanngortinneqarani saqqummiu-
teqqinneqarumaartoq. Allannguu-
tissatuttaaq siunnersuut saqqum-
miuteqqinneqarumaarpoq, tassa-
mi qinersineq sioqqullugu saqqum-
miunneqarsinnaasimannginnami,
taamaattumik neriunarpoq amerla-
nerussuteqartunit akuersaarneqa-
rumaartoq. AG-ip paasisai naaper-
torlugit kingullermilli radikalet ta-
persersuiumareersimapput.
Atuagagdliutinut
neKeroruteKarit
- akilersinauvoK
(^) Bikuben
-girunge penge
VOKSVÆRK!
AXUAGAGDLIUTIX
NR. 11 1984 27