Atuagagdliutit - 21.03.1984, Side 27

Orsugiammeersut
aningaasaliissutigeq-
qinneqassapput
Aatitassat allat aningaasassaaleqineq pissutigalugu
Piaarneqartarsimanngikkaluartut piiarneqarnerinut
utorneqassapput
Ivittuuni orsugiassiorfikoq imaarluni tasinnguussimasoq.
Den tømte kryolitmine i Ivittuut. (Narssaq-Foto).
All. I an Jordan
Orsugiak sorsunnersuup kingulliup
nalaani tassaasimavoq aatitassaq
P'nngortitami pinngorsimasoq sor-
sunnermi pinngitsoorneqarsin-
naanngitsoq aluminiuliornermi
Pinngitsoorneqarsinnaannginnini
Pissutigalugu. Silarsuarmi orsugia-
k'tsuararsuuvoq silarsuarmili orsu-
Siaqarfiit ilisimaneqartut annersaat
Kalaallit Nunaanni Ivittuut eqqaa-
Piippoq.
Piiaaneq ima annertutigaaq al-
'aat aatsitassanik nioqquteqarne-
[UP kisimiilluni sorsunnersuup na-
iaani Kalaallit Nunaanni aningaa-
sartuutissat ilarparujussui matus-
sutissitarlugit. Piiakkallu ima
arnerlatigisimapput allaat sukulo-
9arnersarparujussui illuartitiinnar-
neqarsimallutik kingusinnerusuk-
*ut aasassatut. Ivittuuni orsugia-
flarfik maanna imaarunneqarpoq,
aatitassarsiornerulli iluaqutaasi-
Paaqisup sinneqartoortitai suli ta-
•Passa naalagaaffiup inuulluutigai.
Kalaallit Nunaannullu ministeri
Tom Høyem Jyllands-postenimit
°qarsimaneragaavoq tamakku al-
iaat milliartit affaat pallillugit nale-
9araluartut. Aningaasat Kalaallit
Nunaata pigisariaqaraluagai.
Nungunngillat
Angut taamanikkut orsugiam-
Pak nassaartoq toquvoq piitsuullu-
ni ilisimaneqaranilu, naalagaffiup
Passaavanik arsaarsimagamiuk
naakkinartunnguakkulullu anin-
gaasanik taarsiiviginagu, taama-
nerniilli ukiut hundredinit amerla-
Perusut qaangiutereerput. Apeqqu-
iaalerpporli naalagaaffiup taama-
torluinnarli iliorluni aningaasar-
Passuit sinneri tiguinnarniarnerai
e<Iqarsaatiginngivillugu suminn-
Saanneersuuneri aammalu nunaqa-
v*Ssunit qanoq aningaasartuutaati-
8'simaneri.
Tassungali tunngatillugu puigor-
iariaqanngilaq orsigiak Kalaallit
^unaanni aatsitassatut suli nungu-
Vlssimanngimmat, 50-ikkummi
Paalerneranni eqqartorneqartar-
Poq Neriap eqqaani sinerissami pe-
Partorooq aammalu Arsuup kan-
§erluani soqutiginartunik malun-
Partoqarluni. Taamaattumik oqar-
°Qarsinnaagunarpoq naalagaaffi-
UP taamanili kissaatigilersimagaa
tamaani aatitassarsiornermi alline-
Parnissaa aammalu kissaatigisimal-
Pfiu aningaasat iluanaarutigine-
'lartut tamakkuninnga atorneqar-
Pissaat.
Iluanaarnarnerpaaginnaat
Tom Høyem taamalu naalakkersu-
inermik suliaqartut allat tupin-
nanngitsumik oqarumasinnaagu-
narput naalagaaffiup Kalaallit Nu-
naat aningaasanik orsugiammit
pissarsianik akiitsugaqarafiginn-
gikkaa, kisiannili taamaattoqann-
gilaq. Naalagaaffik aqqutit allat
aqqutigalugit, soorlu Grønlands
Geologiske Undersøgelser aqquti-
galugu misissuinermut ilisimatuu-
tullu paasiniaanermut aningaasalii-
simagaluarpormi tamakkuli tas-
saanngillat »namminersortut anin-
gaasaataat« »suliffeqarfiit nammi-
nersortunit pigineqartut aqqutiga-
lugit pissarsiarineqarsimasut«, tas-
sami Kryolitselskabet Øresund
A/S-imi piginneqataassutit amerla-
nersaat naalagaaffiup pigisarim-
magit.
Ivittuuni iluatsitsinerup kingune-
risaanik aatsitassarsiornerit allat-
taaq aallartinneqarput, iluanaar-
narnerpaaginnaalli orsugiassioqa-
tigiiffimmut pigisassaritinneqar-
put. Kobberissarsiorneq (Josva Mi-
nen), aammarsuit (Qullissani),
marmori (Marmorilimmi) il.il. pi-
ginneqatigiiffinnut allanut tunni-
unneqarput. Agerlorli (Mestersvi-
gimi) orsugiallu kisimik sinneqar-
toorutaasarput.
Aatsitassarsiorfinni allani piiar-
neqartut immaqa pitsaasuusimann-
gillat, arlaannaannulluunniilli aku-
lerusimanngitsutut naliliissaguma
isumaqarneruvunga pissaaneqar-
fik Grønlandsdepartementet taa-
manikku taama taaguuteqartoq ta-
matumani mikinngitsumik pisoor-
qataasutut oqaatigineqartariaqar-
toq. Pingaartumillu Qullissat ma-
tuneqarnerata kingorna innuttaa-
sunik eqqarsartaatsikkut misiliine-
rit sakkortuallaamik isornartorsi-
orneqarsinnaanngillat.
Aatsitassat akisoorsuit
Ullumikkut erseqqilluinnartumik
ilisimavarput Kalaallit Nunaata
ujaratoqarsuini aatsitassarpassua-
qartoq nalilissuarnik, aningaasalli
tamakku piiarneqarnissaannut
atorneqartussat amigaatigineqar-
put. Taarsiullugulu Kalaallit Nu-
naat ineriartornerliortinneqarsi-
mavoq inuutissarsiornikkullu ataa-
siinnarmik nakkajanartumillu
sammiveqalersinneqarsimalluni a-
alisarneq silap qanoq issusianit qu-
langersimaneqaqisoq tunngavigi-
gamiuk.
Orsugiassioqatigiiffiup angunia-
gaanut naapertuulluassagaluarpoq
aningaasat Kalaallit Ninaanni anin-
gaasaliissutigeqqinneqartuuppata
innnuttaasunut Danmarkillu isigi-
neqarneranut iluaqutaasumik.
Nunani piitsuusuni ineriartorfiu-
simanngitsunilu aatsitassanik pii-
aapiluttarnerit, soorlu assersuuti-
galugu Belgisk Congomi Union
Miniere-p kanngussamik piiaallu-
nilu belgiamiut iluaqutissaannik ni-
oqquteqarsimanerani belgiamiu-
nut tusaamasaalluaataalersimann-
gillat. Manerassuarmi qeqertat
ilaanni, soorlu qeqertat Salamonit
ilaanni Rennelimi fosfatissarsior-
nerup tassani innuttaasut piiaaffi-
gisimavai nunaatinik pitsaasunik,
imeqarfinnik naggorissaatissanillu
akikitsunik (fosfat).
Aatsitassarsiorfikut
Aningaasat orsugiammeersut Ka-
laallit Nunaata pigai. Ukiut inger-
laneranni aningaasat taakku ilua-
naarutigisaannit qallunaat soquti-
gisaqarfii assigiinngitsut assigiinn-
gitsorpassuarnik iliornikkut akile-
raarutinik ikittuunngilluinnartunik
akiliiffigineqarsimapput ilaatigullu
Nunatsinni
ukiorluunersuaq
nunanut allanuttaaq
sunniuteqarpoq
Avammut tunisassiorfiit siornati-
gut rejenik pilersorneqarnissartik
eqqasuuteqartittarsimanngisartik
nunatsinni ukiorlussuup maanna
akornusertalersimavaa.
1982-mi 1983-milu tamanna ma-
lugilaareertarsimavaat. Upernaa-
mut nunatsinni aalisarnerup pissu-
sissamisuulernissaata tungaanut
Qeqertarsuullu tunuata sikuerun-
nissaata tungaanut K.G.H. Aal-
borgimi peqqumaasivimminni peq-
qaatissaminnik katersiuarsinna-
put. Siornalu ukiorluunersuup kin-
gunerisaanik januarimi 1984-mi
rejenik peqqamaasiveqarfik imaa-
rutingajavissimavoq.
Ajornartuulernermi periuutsinik
nutaanik nassaarniartariaqalersar-
poq, K.G.H.-ip tusagassiuutinut
nalunaarusiamini ilisimatitsivoq.
Tamatumani rejet tonsialuit poor-
toreersimasut Qeqertarsuup tunua-
ninngaanneersut umiarsuarmut
kingullermut Qallunaat Nunaaliar-
iluanaaruteqarnissaannaq eqqar-
saatigalugu Danmarkimi assigiinn-
gitsorpassuarnut aningaasaliiso-
qartarsimalluni.
Ukiuni hundredni iluanaarniar-
neq naamassisimalerpoq Ivittuut
matuneqarneratigut, naatsorsuu-
tilli inerniaviannik naatsorsuusior-
toqarsimanngisaannarpoq. Anin-
gaasat maanna aningaasaliissutigi-
neqaqqittariaqaraluarput kinguaa-
riit tulliuttut ilisimalersimasaanik
iluaquteqarsinnaaqqullugit aatitas-
sanillu allanik iluanaarutaasinnal-
luartunik iluanaarutiginnileqqullu-
git-
Aatitassarsiorfiit matuneqarsi-
masut ilaat immaqa ammarneqar-
sinnaagaluarpoq iluanaarutaasin-
naasumik.
Peqarfiilli allat amma soqutigi-
nartuupput. Naalakkersuinikkut
nunanillu allaniit isigineqarneq eq-
qarsaatigalugu silatusaarnerussa-
galuarpoq Namminersorneruler-
neq piorsaruttulersoq pitsaasumik
tasissersoraanni. lan Jordan
Fælledvej 6
7790 Hvidbjerg
tussamut angumersiniuunnissaat.
Tamannalu nunatsinni timmisar-
tuutileqatigiit suleqatiginerisigut
iluatsissimavoq.
Siullermik rejet Qasigianngua-
niit Ilulissaniillu Kangerlussuarmut
helikopterimik attartorneqarsi-
mapput 200-niit 1300 kg-kaarlugit.
Taamaasiorneq helikopterip useqa-
reerneranik patsiseqarpoq. Kan-
gerlussuarmiit Dash 7-mik Nuuli-
aanneqarsimapput tassanilu imar-
pikkoortaatit ilaannut assartorne-
qarsimallutik.
Issinnerujussua ajornartorsiu-
terpassuarnik pilersitsisarsimasoq
qulaani eqqartorneqartumi iluaqu-
taasutut oqaatigineqarsinnaavoq,
K.G.H.-ip nalunaarutimini allap-
poq, nangillunilu: Tassami rejet
angallanneqarnerini assartuinngin-
nerni utaqqisittariaqarnerini issi-
mik qerisimajuaannarsinnaasi-
mammata. -maaq.
GRØNLANDSPOSTEN
er bladet, som læses i
næsten alle
grønlandske hjem
ATUAGAGDLIUT1T
NR. 12 1984 27