Atuagagdliutit - 21.03.1984, Síða 33

KGH-p assartuinermut
tunngasut
erseqqissaatigai
Akit annertussusileruminaapput pissutigalugu
Qssartukkat annertussuseriumaagaat ukiumut
Qtaatsimik sioqqutsilluni eqqoriarniarneq
ajornartarmat. KGH-ip assartuinermut akigitittagai
umiarsuaatileqatigiiffiit al/at akigitittagaannit
(Jaffasinnerunngillat. Angallassineq pillugu allaserisat
kingullersaanni KGH akissuteqarpoq
Akiliutit annertussusilerneqarne-
ranni imarpikkut sinerissamilu a-
ngallassinermi aningaasartuutigis-
Sangasat isertittagasallu naatsor-
suutiginiarneqartarpu(, tassanilu
S|nerissami nunaqarfinnullu angal-
tassineq ataatsimoortillugit isigi-
niarneqarCarput.
Aningaasartuutit immikkoortu-
nut marlunnut taakkununnga toq-
Qaannartumik tunngatinneqarsin-
naanngitsut, agguaasseriaatsit im-
mikkut ittut atorlugit agguaanne-
flartarput. Tamakkununnga soorlu
'laapput quersuit ingerlatitaane-
fannut aningaasartuutit, umiar-
suarnik usilersuineq usingiaanerlu
kiisalu Kalaallit Nunaanni Køben-
havnimilu ataatsimut aningaasar-
tuutit.
Taamatut agguaassisoqartarpoq
Pissutigalugu immikkoortuni mar-
'unni taakkunani — imarpikkut a-
Ugallassinermi sinerissamilu angal-
'assinermi akiliutit sapinngisamik
Pissusiviusunut naapertuuttooq-
'Mlugit siulersoruminartooqqullu-
Stllu kiisalu immikkoortuni mar-
'unni taakkunani assartuinermut a-
’Ungaasartuutit sapinngisamik eq-
Portumik saqqummersinneqartaq-
qullugit.
Oqaatigineqareersutut KGH-ip
Assartuinermut ilaasunillu angal-
'Assinermut akigititassai aalaja-
ugersarneqartarput ukiup aallar-
tinnerani pilersaarusiorneqartarlu-
tillu ukiumi ataatsimi atuuttussan-
Pgorlugit.
Paasineqarluarsinnaavoq imaas-
Slnnaasarmat ukiup ingerlanerani
Paasineqarsinnaasartoq akigititat
taakku aningaasartuutinut tama-
nut matusissutaassallutik naam-
tuanngitsut. Tamatumunnga ilaati-
8ut pissutaavoq akigititassat naat-
s°rsorneqartarmata Angallassive-
PArfiup aningaasartuutigiumaa-
gaasut ilimagisat (tassunga tunnga-
ttllugu naatsoruminarnerpaagu-
nartut) ilanngullugit naatsorsuuti-
SAlugit, ukiumilu aggersumi usit as-
sartorneqartussat amerlassuseriu-
Ptaagaat ilanngullugit naatsoruuti-
SAlugit. Kingulleq taanna naatsor-
s9ruminaatsuuvoq, naatsorsuutillu
Pikingaasoorujussuarsinnaaneran-
Put pissutaagajulluni.
Usit annertussuseriumaagaat
Puatsorsorneqartarpoq missinger-
suusiat ukiut tamaasa suliarineqar-
tArtut tunngavigalugit. Naatsor-
suusianilu taakkunani ilaatigut
tunngavigineqartarpoq ukiuni siu-
P}ni ineriartorsimaneq aammalu u-
kiuni tulliuttuni Kalaallit Nunaanni
sanaartugassatut inuutissarsiorne-
rullu alliartornissaatut ilimagisat.
Aningaasartuutissat pilersaaru-
siorneqareeraangata usillu anner-
tussusissaat missingerneqareeraa-
ngat akiliutissaq annertussusilerne-
qartarpoq imaalillugu, aningaasar-
tuutissatut pilersaarutit marluk
taakku eqqortinneqassappata naat-
sorsuutit inernerat nul-iususan-
ngorlugu, imaappoq isertitat atuk-
kallu amerlaqatigiissussanngorlu-
git.
Isertitalli atukkalluunniit ukiup
ingerlanerani allanngorsinnaasar-
put. Aningaasartuutit amerlissi-
mappata taakku illuatungilerne-
qarsinnaasarput sipaarniutit alline-
qarnerisigut atorluaaniarnikkullu
imaluunniit atortuutit taaarserne-
qartussatut pilersaarutigineqarsi-
magaluartut taarserneqarnissaasa
kinguartinneqarnerisigut.
Usilli amerlassusiat allanngorsi-
mapput allatorluinnaq pisoqartar-
poq.
Usit assartugassat amerlippata a-
ningaasartuutittaaq amerlissapput
umiarsuit amerlanerusut attartor-
tariaqalissammata, imaappoq sa-
niatigut isertitaagaluit saniatigut a-
ningaasartuutinit taakkunannga
neriorneqassapput taamaattumillu
inernerat assigiiginnangajassaaq.
Usilli ikilisimappata pissutsit al-
latut isikkoqassapput, usimmi u-
kiup ingerlanerani ikiliartuaaru-
saartuarnerat soorlu assersuutiga-
lugu 20.000 kubikmeterinik, ta-
manna umiarsuarnut aningaasaa-
jaatitigut sipaarutaangaassanngi-
laq umiarsuilli attartorneqareersi-
masut annikinnerusumik atorne-
qarnerannik kinguneqassalluni. I-
maappoq aningaasartuutissat ta-
mangajammik aningaasartuutigi-
neqassapput isertitassalli ikilissal-
lutik. Tamakkulu pissutaanerpaal-
lutikKGH 1983-imiajornartorsior-
poq.
Siuliini paasinarsarniarneqarsi-
mapput pissutsit ulluinnarni angal-
lassisoqarfimmik taasartakkatsin-
nut tunngasut. Kinguliinilu akinia-
raluassallugillu paasinarsarniara-
luassavavut pissutsit tamakku pil-
lugu oqallinnermi saqqummiunne-
qarnerusartut.
KGH-nngooq akigititai
qaffasippallaartut
Oqaatigineqarajuttarpoq KGH-ip
akigititai qaffasippallaartut. Oqaa-
tigineqarnerli ajorpoq sumut na-
leqqiullutik qaffasippalaarnersut.
Akiliutigerusutanullumi sanilliul-
lugit qaffasippallaarsimagunik ta-
manna eqqorluarsimasinnaavoq,
tassami umiarsuaatileqatigiiffiit al-
lat aqqutini allani assartuinermin-
nut akigitittagaannut naleqqiullu-
tik qaffasippallaramik. Assartui-
nermili akinik sanilliussissagaanni
piaarpallaamik isummertariaqan-
ngilaq, imaluunniit tunngavissa-
kippallaarluni isummertariaqan-
ngilaq. Oqaatigineqareersutuummi
KGH-ip assartuinermi akigititani
angissusilertarpai assigiimmik ake-
qartitsineq tunngavigalugu kiisalu
usissat initussusiat tunngavigalugu.
Umiarsuaatileqatigiiffiit allat
niuernermi tunngavigisat nalingin-
naasut tunngavigalugit akeqartitsi-
gajuttarput, imaappoq nioqqutis-
sat nalingi tunngavigineqarajuttar-
lutik, imaappoq nioqqutissat aki-
suut nassiunnerat akisunerusarluni
nioqqutissallu akikinnerusut nas-
siunnerat akikinnersuarluni.
Sanilliussinniassagaannili nioq-
qutissat assigiinngitsut arlallit sa-
nilliussinermi tunngavigineqarta-
riaqarput. Umiarsuaatileqatigiif-
fiit assigiinngiiaassusiat tunngavi-
galugu assartuinermi akit assigiin-
ngiaassusiat nalilersorneqartaria-
qarpoq. Umiarsuaatileqatigiiffiit i-
laat nioqqutissanik assigiiaartor-
passuakkuutaanik assartuisuusar-
put, KGH-li nioqqutissanik assi-
giinngitsorpassuakkuutaanik a-
merlanngitsukkuutaanilli assartui-
sarluni. Ilanngullugittaaq naliler-
sorneqartariaqarput umiarsuit qa-
noq ittut atorneqarnersut, imaap-
poq KGH-ip assartuisoqarfiani a-
torneqarput umiarsuit quersuillu
nassiussanik amerlasuunik assigiin-
ngitsorpassuakkuutaartunik isu-
maginninnermi atuagassiat umiar-
suaatileqatigiiffiilli allat nassiussat
assigiiaat amerlasoorsuakkuutaar-
tut isumaginerusarlugit.
Sanilliussivigiuminarnerusunili
soorlu Savalimmiunut Islandimul-
lu assartuinerni KGH-ip sømilimut
akigitittagai pinngitsooratik aki-
kinnerujussuupput.
Quiagalu assersuutitut taaneqar-
sinnaavoq KGH-ip Kalaallit Nu-
naannut assartuinermini akigititta-
gai naapertuummata algeriamiut u-
miarsuaatileqatigiiffiata Danmar-
kimiit Algeriamut assartuinermini
akigitittagaanut. Taamaapporlu
naak KGH umiarsualivippassuit u-
ngasissukkuuutaartut ornittartus-
saagaluarai Algeriamiullu umiar-
suaatileqatigiiffiata umiarsualivik
ataaseq kisiat ornittarlugu aamma-
lu Akullersuarmut umiartortarnini
pissutigalugu umiarsuarnit Kalaal-
lit Nunaaliartartunit silap pissusii-
sigut atugarissaarnerujussuusas-
saagaluartoq. Algerier Kalaallit
Nunaallu Danmarkimiit ungaseqa-
tigiingajapput, KGH-llu ataatsik-
kut nassartagai agguaqatigiissillu-
gu kubikmeterit pingasut missaan-
niittarput.
Iluanngilaq assartuinermi akit a-
taasiakkat immikkoortinneqartar-
mata taakkulu tunngavigalugit
KGH-ip assartuinermini akigititai
nalilerniartarlugit.
KGH-ip assartuinermi
akigititaminik qaffaaneri
nioqqutissat taamatulli
akitsornerinik kinguneqartarput
Taamaanneraasoqartalersimavoq,
uppernanngingajapporluunniilli
taamatut isumaqartoqarsinnaam-
mat. Danmarks Statistik-ip naat-
sorsorsimavaa nioqqutissat 1982-i-
mi Kalaallit Nunaannut assartorne-
qartut 1.825 mia. kr-inik naleqarsi-
masut. Kisitsimmulli tassunga i-
laanngilaq uuliap assartorneqartup
nalinga. KGH 1982-imi Kalaallit
NunaanNunaannut imarpikkut as-
sartuinermini isertissimasai 258,0
mio. kr-iupput. Imaappoq akit qaf-
faataat 18,3%-iusoq 47 mio. kr-illu
missaannik isertitsissutaasoq nioq-
qutissat nalingannut 1825 mio.
kr-inut agguaanneqassaaq. lllan-
ngullugu nioqqutissat akitsoriaa-
taat 3°7o-it missaanniittoq tamarmi
assartuinermi akit qaffannerannit
pisuunerarneqarsinnaanngimmat
tassaasimasinnaalluarnili nioqqu-
tissanik pisinermi akit qaffaataat i-
maluunniit niuertarfiutillip isertita-
qarnerulerumalluni akitsuutigiti-
taa.
KGH aningaasassaaleqiguni
umiarsuaatiminik
tunioraasariaqarpoq!
Ulluni kingullerni taamatut oqarto-
qartalersimavoq eqqarsaatigin-
nguatsiarlugu DFDSajornartorsiu-
lerami taamaaliortariaqarsimasoq.
Taamaaliorneq sianiitsorpallan-
nerullunilu molbonik oqaluttua-
nulluunniit eqqaanassaaq, soorlu
angut inna avaleqummik assiavigi-
saminik pilattuisoq. Taamaalior-
nermi erngiinnarluinnaq ajornar-
torsiuteqalernermik kinguneqas-
saaq piffissarlu ungasinnerusoq eq-
qarsaatigalugu assartuinermik akit
akikillinerannik kinguneqassana-
ni. Aammami KGH umiarsuarnik
tuniagassaqarpallaanngilaq, u-
miarsuimmi usingiarasuartakkat
arfiniliusut ilaat marluinnaat nam-
mineq pigigamigit.
Assartorncqartut ikilippata
soorunalimi umiarsuittaaq
ikilineqartariaqarput!
Tamanna isumaqatigilluinnarpar-
put KGH-lumi aamma taamaalior-
poq. Oqaatigineqareersutuummi i-
marpikkoortaatigineqartut umiar-
suit usingiarasuartakkat arfiniliup-
put sinnerilu usissaqassuseq naa-
pertorlugu attartortarlugit. Assar-
tugassaaruppat umiarsuit taakku
attartorneqarunnaassapput. Oqar-
toqartarportaaq assartugassat ikili-
nerannut peqatigitillugu umiarsuit
mikinerusut usissanut naapertuut-
tumik angissusillit atortariaqari-
vut. Tamanna kukkulluinnartumik
naliliineruvoq tassami umiarsuit
mikinerujartortillugit nassiussat
kubikmerimut akiat qaffakkiartor-
tarmat. KGH-mi paarlattorluin-
naanik iliorniarpoq, umiarsuit sa-
pinngisamik ikittut imarpikkoor-
taatigalugit, sapinngisamillu u-
miarsualiviit amerlasuut ornittarlu-
git umiarsuillu Aalborgimiit allar-
nerini sapinngisamik ulikkaarsima-
niartarlugit.
Taamaalioraluaruttaluunniilli a-
joraluartumik umiarsuit ilaat aal-
lartariaqartassapput ulikkaavissi-
manatik. Tamatumunnga pissutaa-
voq KGH — sullitatta kissaatigi-
saat naapertorlugu — angallavissat
aalajangersimasut ilaatigullu
ATUAGAGDUUT1T
NR. 12 1984 33