Atuagagdliutit - 30.05.1984, Blaðsíða 23

jsumaliutersuut- Kronik
Kalaallit Nunaanni
pinerluttuliornermi
politikki
Pinerluttuliornermi isumaginninneq piorsartariaqarpoq,
P\neqaatinneqarsimasut isumagineqarnerini periarfissat
Prtsanngorsarnerisigut annertusarneqarnerisigullu
Anierlasuut isumaqarput siunissa-
J!" Kalaallit Nunaanni pinerluttu-
’°fneq pillugu politikki oqallisaa-
Sariaqartoq. Tamanna minnerun-
j'gilsumik pissuteqarpoq, ukiuni
,ngullerpaani pinerlunniartarnerit
Sakkortuut amerleriarujussuarsi-
'flanerannik. Isumaqarnarporlu pi-
j'crluttuliornermi inatsit ullumik-
ut atuuttoq, ingammillu pineqaa-
•ssiissutaasartut nalitsinnut naleq-
‘lakkunnaarsimasut.
Kalaallit Nunaani pinerluttulior-
nermi inatsit oqaatigineqartarpoq
jlunarsuarmi nutaaliaanerpaalluni-
u inuppalaarnersaasoq. Nalune-
Qanngitsutut inatsit pillaasarner-
imaqanngilaq, maanilu paar-
n?arussiveqarani. Akerlianilli maa-
n' Pinerluuteqarsimasunut inissii-
sarfeqarpoq »katsorsaaffiusunik«.
. Kisianni pinerluttuliornermi
lr*3tsit pineqartoq ukiuni kinguller-
Paani annertuumik misillertitaasar-
SltPavoq.
Pinerluttuliorneq pillugu politik-
*P oqallisigineqarnissaani pitsaa-
n.erPaajussagunarpoq pineqaatis-
Sllsarnermi periaatsit annertuneru-
sUrriik sammissallugit, matumani
e9qarsaatigalugu pinerluuteqarsi-
J^asunik isumaginninneq, aamma-
. nalunaarsuineq, kiisalu isuma-
8'Pninnerup piorsartariaqarnera,
^'nnerunngitsumillu pinerluttaali-
Sltsineq.
Kalaallit Nunaanni ukiorpas-
Suanngortuni ajornartorsiutaasi-
jPavoq pinerluuteqartartut tarnik-
kut
nappaateqartut, taamaattumil-
V taamaattutut katsorsarneqartar-
1Ssaannik amingaateqarneq. Nap-
Parsimavissuarmi Nuummiittumi
arnikkut nappaatit pillugit immik-
°ortortaqarfiup pinerluuteqarsi-
^asunullu inissiisarfiup akornanni
pltsaasumik suleqatigiittoqaraluar-
P°rmi, kisiannili inuiaqatigiit
Uanni ammanerujussuup ajornar-
^sippaa pinerluuteqartartut tarnik-
kut
nappaateqartut inuiaqatigiin-
pinerliisinnaanerat mattutivis-
sallugu.
Taamaattumik amerlasoorpas-
^Uartigut pisariaqartarsimavoq tar-
'kkut nappaateqarlutik pinerluu-
eQarsimasut Qallunaat nunaanni
arnikkut nappaateqartut inissin-
n.eciartarfiinut matoqqasunut inis-
Slnneqarallartarnerat.
, Tamanna pineqaatissiissutaavoq
P'neqaatissinneqartunut annertoo-
{uJUssuarmik tarnikkut nanertuu-
aasartoq. Taakkumi inooriaatsi-
JPik sungiusimasaminnit avissaarti-
aasarput sungiusimanngisamin-
nut, takornartat akornannut
oqaatsitigullu attaveqarfigilluar-
sinnaanngisaminnut, ilaatigullumi
attaveqarfigisinnaanngilluinnak-
kamik akornannut inissinneqartar-
lutik.
Periaaserlumi tamannarpiaq
isornartorsiorneqartaqaaq aallaa-
viusarlunilu maani Nunatsinni pi-
nerluuteqarsimasut inissiisarfiisa
iluani matoqqasumik tarnikkut
nappaatillit eqqarsaatigalugit im-
mikkoortortaqarfeqalernissaanik
kissaateqarnermik.
Ukioq manna Qallunaat Nu-
naanni paarnaarussiveqarneq pine-
qaatissiisarnerillu pillugit itisuumik
oqallinneqarsimavoq. Qallunaat
Nunaanni pinerlunniartarnerit si-
samariaammik amerlisimapput
ukiut 20-t ingerlanerini, paarnaa-
russiviillu ulikkaarsimajuarput.
Eqqartuussaasimagaluartut ukiut
arlerlugit paarnaarussaanissartik
utaqqisariaqartarpaat, tamannalu
immini iluanngitsunik kinguneqar-
titsisarpoq.
Kalaallit Nunaannilumi aamma
pinerluuteqartartut amerliartortil-
lugit pinerluuteqarsimasunut inis-
siisarfinni inissaaleqineqarpoq.
Taamaattumik inissat ullumikkut
pigineqartut pinerluuteqarsimasu-
nut ajornerpaanuinnaq atorneqar-
put.
Nuummi inissiisarfimmi piffissa-
mi matumani pineqaatissinneqarsi-
masut 50-t missaanniipput, taak-
kualu pingajorarterutaat toqutsisi-
masutut unnerluutigineqarsimap-
put.
Pinerluuteqarsimasunullu inis-
siisarfinni inissaaleqineq patsisaal-
luni imaassinnaasarpoq unnerluu-
tiginnittut unnerluutigineqartup
pissusiviusut naapertorlugit pisas-
sinneqarnissaraluanik sakkukinne-
rusumik pisassiisariaqartarlutik.
Unnerluutiginninnermulli taa-
maattumut eqqartuussivik qilersor-
simanngilaq, aammalu pinerluute-
qarsimasumik inissiinissamut pi-
sassiisoqartillugu, taava pisaria-
qartarpoq siusinnerusukkut pisas-
sinneqarsimasut ilaannik iperaga-
qarallartariaqarneq, inissaaleqineq
patsisigalugu.
Qallunaat Nunaanni maanna
isornartorsiorneqartorujussuuvoq
inuusuttuaqqanik pinerluuteqarsi-
masunik paarnaarussivinnut inis-
siisarnerit, tamakkununnga isertit-
sivissiani perorsaanermullu tun-
ngasunik periarfissaqarnerusuni
inissaaleqineq patsisigalugu.
llisimaneqarpoq pinerluuteqar-
simasut paarnaarunneqarnertik
iluarsissutigisanngimmassuk.
Akerlianilli amerlasuutigut piner-
luuteqarsimasut paarnaarunneqar-
simanertik pinerlunnerukkajussu-
tigisarpaat. Taamaattumik pissu-
sissamisoortuunngilaq inuusut-
tuaqqat 16-18-it missaanni ukiullit
pinerluuteqarsimasut paarnaarut-
tarnissaat. Tamannalumi siuner-
taanngikkaluarpoq, allanilli periar-
fissaaleqineq patsisaalluni taa-
maattoqarpoq.
Pinerluuteqarsimasunummi inis-
siisarfiit inuusuttuaqqanullu anger-
larsimaffiit matoqqasut Nunatsin-
ni pigisatta ulikkaarsimasut sania-
tigut allanik sunik periarfissaqar-
pa?
Ullumikkut eqqartuussisoqar-
tarpoq pinerloqqinnikkut pineqaa-
tissinneqartussanngortitsinikkut,
akiliisitsinikkut, aammalu piner-
luuteqarsimasunik isumaginnitto-
qarfimmit nakkutigisassanngortit-
sineq, tassungalu ilanngunneqar-
tarlutik sumiittussanngortitsineq
sulisussanngortitsinerlu, kiisalu
imigassartoqqusaajunnaarneq.
Nakkutigisassanngortitsinermi pi-
nerluteqarsimasunik isumaginnit-
toqarfimmit maleruaqqusat malin-
neqartussaasarput.
Suli ullumikkumut inuusuttunik
pinerluuteqarsimasunik ilaquta-
riinni inissiisoqarsinnaasarpoq, ki-
siannili siornatigornit ajornaatsi-
ginngitsumik. Aammami inuusut-
tut pinerluuteqarsimasut ilaquta-
riinni inissinneqarnissaminnut ka-
jungertigiunnaarsimapput.
Inuusuttunik nakkutigineqartus-
sanngortitsinermi nakkutilliisussat
toqqarneqartarput. Maannali ajor-
nartorsiutaagaluttuinnarpoq inun-
nik nakkutilliisussatut piukkunnar-
luartunik nassaarniartarneq. Nak-
kutilliisutummi suliaq imaannaan-
ngitsukasiuvoq inoqatinik ajornar-
torsiutinillu paasinnilluarsinnaa-
neq pisariaqarmat.
Inuusuttut nakkutigineqartus-
sanngortinneqartartut tassaapput
eqqissisimananngitsuni angerlarsi-
maffinneersut, imingassamik atui-
piluffiusunit. Tamakku nakkutigi-
neqarfigisinnaasaannik naleqqut-
tunik pissarsiuminaappoq, tamak-
kununngalumi piumasarineqartut
ukiuni kingullerni annertusisimap-
put pinerluttartut peqqarniilliar-
tornerat naapertorlugu.
Sunami pisariaqarpa?
Pisariaqarpoq pinerluttaalisitsiner-
mi inunnik isumaginninnerup tu-
ngaatigut piorsaanissaq, soorlu i-
nunnik piukkunnartunik atorfinit-
sitsinikkut ikiortinillu ilinniartitsi-
nikkut. Ikiortit ilaqutariinnik siun-
nersuisarsinnaasut, pulaaqattaar-
nermikkullu meeqqanik »puiguk-
kanik« nassaarsinnaasut, taamaa-
lillutillu piffissaagallartillugu siun-
nersuinermikkut ilaqutariinnut a-
kuliussinnaasut.
Tamatuma saniatigut pineqaatis-
siisarnerup sukkanerusumik ator-
tussanngortinneqartarnissaa pisa-
riaqarpoq. Inuiaqatigiinni piner-
luttaalisitsinerup paasineqarnera-
nut ajoqutaavoq, eqqartuunneqar-
tup sivisuallaamik pineqaatissinne-
qarnissani utaqqisassappagu. Taa-
maattumik pisariaqarluinnarpoq
pineqaatissiisarnermi periarfissa-
nik pigisaqarnissaq.
Kalaallit Nunaanni takussutissa-
qarpoq inuusuttut pinerluuteqar-
tartut politiit eqqartuussiviullu su-
linerannut ataqqinninnerat millisi-
mammat. Tamanna pillugu isuma-
qartoqarpoq pineqaatissiissutaa-
sartut sakkukippallaarnerat pissu-
taasoq, sakkortunerusumik pine-
qaatissiisinnaanngineq patsisaallu-
ni.
Imaappormi inuusuttoq suliffe-
qanngitsoq pinerluuteqarsimalluni
akiliisussatut eqqartuunneqarsin-
naavoq, kisiannili suliffissaarusi-
manini pissutigalugu akilersuisin-
naasanngilaq. Aamma pinerluute-
qarsimasunut isumaginninnermi i-
nuttassaaleqineq patsisaalluni pi-
neqaatissinneqarsimasut assersuu-
tigalugu ilumut antabussitornersut
nakkutigineqarsinnaaneq ajorput.
Pinerluuteqarsimasunik isuma-
ginninneq piorsartariaqarpoq pine-
qaatissinneqarsimasut eqqartuun-
neqarsimaneritut pineqarnissaan-
nut periarfissiisunngortillugit.
Kalaallit Nunaat nunarsuarmi
nutaaliaanerpaamik pinerluttulior-
nermi inatsiseqarpoq, pinerluute-
qarsimasullu inuiaqatigiinni pitsaa-
sumik inooqataalersinnaaqqullugit
sulissutiginnittarneq taamaattus-
saannartut isigisarparput.
Taamaakkaluartorli pinerluttu-
liornermi politikki taamaattoq pi-
nerluuteqarsimasut isumagineqar-
nerisa tungaatigut pitsaasumik su-
liffiusariaqarpoq, tamatumuunak-
kullu Kalaallit Nunaat perruualaa-
rutissaqanngilaq. Pinerluttaalisit-
sinermimi anguniagaasut angune-
qarsinnaanngillat pinerluttaalisitsi-
nermi periarfissat pisariaqartut ul-
lumikkut amingartigitillugit.
Inunnik Isumaginninnermik po-
litikki ajornartorsiutinik paasinnit-
tumik iluarsiisinnaasoq ujartorne-
qartariaqarpoq, meerarpassuit i-
nuusuttullu ullumikkorpiaq piner-
luttunngoratarsinnaanerannik an-
naanniarlugit.
Pinerluuteqarsimasunik inuia-
qatigiinni innuttaallualersitsiniar-
nermi periarfissat nutaat ilanngun-
neqartariaqarput, assersuutigalugu
inuiaqatigiinnik kiffartuussinerup
suleqatiserineqarneratigut.
Qujanartumilli Kalaallit Nunaat
suli »pinerluttuissuarnik« peqaler-
simanngilaq. Taamaattoqalersi-
mannginnera pinerluuteqarsimasu-
nik isumaginninnerup inuppalaar-
tup ingalassimasinnaasimappagu
qujanaannarpoq. Tamannali
naammagiinnartariaqanngilaq.
Pinerlunniariaatsit ajornaku-
soornerusut pilersarutigilluagaasa-
riaqartullu, soorlu aningaasivissu-
arnik sisaasunik imaarinnittarnerit
ujajaasarnerillu Kalaallit Nunaan-
ni takussaalersimapput akulikilli-
artuinnarlutillu.
Ukiuni aggersuni naatsorsuutigi-
sinnaanngilarput annertuumik pi-
nerluuteqarsimasut takussaajun-
naarnissaat, aammali piffissaagal-
lartillugu pinerluttaalisitsineq pi-
nerlussimasunillu isumaginninne-
rup, tassanilu kalaallinik sulisussa-
nik ilinniartitsinikkut piorsaaffiun-
ngippata, taava ukiut aggersut er-
numanaqaat.
Ernst Jensen
A.TUAGAGDLIUTIT
NR. 22 1984 23