Atuagagdliutit - 30.05.1984, Blaðsíða 45

Qgallinneq • Debat
»Kilaliarumasso-
KarunigOK«
niérauvdlungale OKalugtualiat
’jSne tusartarsimavara piv-
dluarnigssamik pilerisåralune
lr*8minut iluaKutigssarsiortar-
t0K- Kilaliarumassut aningau-
Ssanik akilersuisi'kunigit por-
Ssuarmut ikivdlugit ivnårssukut
"åkartitarai — toKutdlugitdlo,
•dlaliarti'niaramigime.
KinerserKajålerpugut, Kiner-
Kussårtoicåsaordlo pikunartu-
rillk, nuånersumik åmale avå-
n8unartumik tusarmtsumigdlo.
^KilaliarKussissutdlo« akornå-
ne tutsiutarumårput.
u8gutigiuarpara itigartine-
Kartarmat. ilungersoraluarput
'liniartunit nunavtinltunit ta-
PerserneKartardlutik. måna-
^utdle itigartitåuput.
. KinerseKataussarumavdlutik
'lungersornerat takordlortarpa-
ra uvdlumi'kut nålagkersuissu-
?sut ingerdlatsinerånik ilåtigut
'luaringningmermik pissuteKar-
toK, nunavtfne
uålagkersuinikut ingerdlatsineK
akuleruvfigiumagåt pitsauneru-
‘erKuvdlugo — taimatut suju-
nertaKarunik agsorssuaK ilua-
^ngnaraluarput, neriutigiuma-
varalo KinerseKataussaleru-
utavdluse ilungersortuåsassuse
'amatuma anguneKarnigssåta
tungånut.
sunarpiardle pivdlugo — i-
'uarinago iluaralugulumt —
såruname naluvara. åmale uva-
n8a iliniartusimagama — nauk
'aimaningåtsiakasingoraluar-
toK — takordlorsi'nauvara u-
yavtinut pingårtitausimassoK
unia ilivse nalungi'kigse, tåssalo
PerKigsårneK, atordluaineK si-
Pårnerdlo. isumaKarnartarpoK
Uvdlumi'kut nålagkersuissuvut
'•ånikut perKigsångipatdlårtar-
lut, tåssa sipårneKarsinauga-
luartunik aningaussarpagssuar-
uik atuissartut. tamånale nang-
mingneK piumassaringikaluar-
Påt, tåssa ima isumaicartitdlu-
80: inuiait avdlat sujumukarsi-
^tassorssuit taimailiortarmata
anta uvagut taimailiorpugut.
tauva tåssane maicaissinarsi-
ssarpoK nålagkersuissuvta ne-
riorssutigissartagåt: nunavtlne
Pissutsinut nalericutumik inger-
dlatsiniarpugut. nunarput pi-
sorssuartut inuvfigssåungisåi-
UarsimavoK. taimåitumik nå-
lagkersuissuvta (KinerKussår-
tut) asule neriorssortarsimavåti-
8ut — tamånalo ilåtigut Katsu-
narsivoK.
nunarput nunavtinilo pissut-
s>t tungavigalugit ingerdlatsi-
niartOKarniarune avdlauvdlui-
nartumik (tungaviussukut) uv-
dlumikut ingerdlåsagaluarpu-
gut — ericaiginartigo ukiune ki-
ngugdlerne »ukiordlussarne-
rit.«
månåkut Kinigaussugssat —
neriugpunga amerdlasutigut
nutångortitisassut — autdlar-
Kautånitdle nunavta OKalug-
tuagssartånik kursuseKartine-
KarKunaicaut nangmingneK ka-
jumissutsimingnik. piviussut ili-
karsimassat tungavigssarKigtar-
put. ilikarsimavara 2 + 2 tå-
ssaussoK 4. ilikarsimångikalua-
ruvko asulinarssuaK inernilertå-
sagaluarpara imaKa 1-mik
1000-migdlumt. ilå åssigingi-
neK.
soruname tamavta Kinersi-
saugut pitsaunerusorissarput
maligdlugo. ericarsautigissarpa-
rale ilåne — ukiut imaKa pi-
ngausut Kångiuput — sujuner-
suteKaraluarmata radiop inger-
dlatitaunera pivdlugo, pitsau-
ssumik ilalernartumigdlo — nu-
narput tamåt issigalugo — kisiå-
ne Siumukormiunit itigartitau-
vok. imaKa agdlautigissariaKå-
ngikaluarpara sunarpiaunera
erKaimajungnaeravko. agdlau-
serigavkule — uvangalo nang-
mineK tåuna akissugssauvfigi-
savara — pissutigåra una: ra-
diop ingerdlatineKarnera torKa-
vianit nutångorsarneKartaria-
KalerpoK — radio kisiat pinago,
åmale kultureKarnermut agtu-
måssuteKartut tamaisa sukumi-
ssumik oKatdlisigineKartaria-
Kalerput. OKautsivta ilåtigut tai-
ma tusarnttsigissumik erKungit-
sigissumigdlo atorneKarnerat
tusåvdlugo Katsuparput.
åma ilåtigut neriugtarsimaga-
luarpunga sordlo atuagagssa-
Kartitsinermut tungassut atuag-
kiortutdlo KanoK pineKarnerat
angnertunerussumik sarKumi-
ssumik erKartorneKåsassut, a-
tuagkiortuningme amerdlasu-
nik nålagkersuissunut ilaussor-
taKarpugut. nalungisåkale nå-
pertordlugit nåmik. imåisinau-
vordlume uvagut atuagkiortune
sujulerssuissussugut sarKiiml-
ngipatdlårtartugut.
palasinik iliniartitsissunigdlo
nålagkersuissuvut (landsrådet
landstingilo) ilaussortaKaKaut
sujuligtaissoKartardlutigdlo.
pivfigssångungila aulisartumik
piniartumigdlunlt atorfiliungit-
sumigdlumt nålagkersuissuvti-
ne su j uligtaissoKarnigssavtinut.
ilivsitutdlime nalungisaKarpu-
nga aulisartunik avdlanigdlo
taimåitflnigssamut ajukungnå-
ngitsorssuarnik.
Otto Sandgreen
Mestersvigime
mftarfik
uvdlune kingugdlerne tusakulasi-
mavarput Mestersvigime tingmi-
ssartunut mitarfik matuniarneKar-
nera, ardlånilo pinerpoK atuarpara
Kalåtdlit-nunånut ministere Kuja-
ssariaKartoK Mestersvigime ting-
missartunut, taimåingikaluarpat
Scoresbysund tikikuminåitisaga-
luaramiuk. kisiåne åma tamåna ig-
dluatungånut såtineKarsinauvoK.
aulajangiuneKarsimagunarpoK Ja-
meson Landime (Scoresbysundip
Kanitånguane) uliasiornigssaK, ta-
månalo autdlarKåumut Scoresby-
sundimiunit akerdlerineKarsima-
vok, uvagutdlo ukiune amerdlalår-
tune tagpavanlsimassugut sikor-
ssuit KanoK såkortutigisinaunerat
nalungeKårput — åmalume nunar-
ssuit tagpavkua KanoK alianaitsigi-
nerat inuvfigalugitdlo nuånertigi-
nerat.
nalunångilaK Scoresbysund ino-
Kångikaluarpat Jameson Landime
uliasiornigssaK sumik inimigissa-
Kångitdluinardlune ingerdlåneKa-
lersimåsagaluartOK. Mestersvigime
tingmissartunut mitarfiup matu-
niagaunera tamåkununga tamanut
agtumåssuteKånginerdlune? ilåne
nålagkersuissuvta sujuligtaissuat
Jonathan Motzfeldt OKarpoK: Sco-
resbysundimiut taima ajornartor-
siuteKartigissut igdloKarfingnut
avdlanut nugtertikaluaråne ajungi-
neruinåsagaluartOK.
tåssalo Mestersvigime tingmi-
ssartunut mitarfik matuneKarpat
Scoresbysund atåssuteKarnikut su-
le ajornartorsiornerulisaoK taimalo
inuisa nugtertinigssånut tungavig-
ssaKarnerulisavdlune tåssalo ulia-
siornigssamut (akornusersorneKar-
nane) periarfigssaKardlualisavdlu-
ne.
taimale pissoKåsagpat aserorner-
mik nunavtinut pissoKåsaoK, inuit
atugarigsålersikumavdlugit Scores-
bysundimut nugtertitsiniatdlune i-
nuit sulisimanerssuat atarKinartOK
kinguneKardluarsimassordlo tag-
pavanimiunik nuånårtitsivdluarsi-
maKissoK aserortigåusaoK. Scores-
bysundimiut ilungersoritse nunavse
encåne taimatut pissoKartailivdlu-
go. Otto Sandgreesn.
Ukiut
tallimanngorput
1970-p misaani namminersorneru-
lernissamik isuma takkuppoq
1979-imilu majip aallaqqaataani
piviusunngorluni. Maanna ukiuni
tallimani ingerlareerpoq.
Namminersornerulluni ingerla-
jumallernermik kissateqalerner-
mut isummat makku ungaliusutut
ersersimasut ilagaat:
* Piorsaaneq 1950-p missaanit aal-
lartittoq sukkavallaartumik i-
ngerlavoq, kalaalerpalunngip-
pallaarlunilu.
* Københavnimit aqunneqarneq
pitsaasuunngilaq.
* Nutarterinermi kalaallit isigin-
naartuinnaapput, aggersitat a-
merlavallaarlutik.
Maanna ukiuni tallimani ingerla-
reerluta namminersornerulernerup
aallartinnerani angusat qanoq o-
qaatigiumavagut. Isummanut
1970-kunni tunngavigineqarsima-
sunut sanilliullugit qanoq ippat?
* Namminersornerulerneq angusi-
mavarput, Danmarkimi naalak-
kersuinikkut tamanit akuersor-
neqarnitsigut.
* Aqutsineq Københavnimit nu-
natsinnut nuukkaluttuinnarpoq.
* EF-imit anisussanngorpugut,
taamalu «namminersorneruler-
nikkut nunatsinni aalajangiisin-
naanermik isuma« taamaalilluni
ingerlateqqinneqarpoq.
* Aggersitat ikiliartornissaannik
kalalalillu ingerlatanik tigusiar-
tornissaannik isuma piffissami
tassami aallartissimasutut inngi-
laq. Aggersitat amerlanerulersi-
mapput, massa Namminersorne-
rulernermi »kalaalinngorsaa-
neq« oqaasinnaanut ilanngunne-
qaraluartoq.
Aggersitanik sulisoqarneq sualup-
pallaartutut ippoq. Miserratigine-
qarsinnaanngilaq aggersitat ilaat
pinngitsoorsinnaanngivikkatsigit.
Taamaattoq suliffeqarfiit inunnik
sulissussisut ilaanni sulisut affaat
sinneqalugit aggersitaappata sualu-
ginnginneq ajornarpoq. Allat ima
apererusunnarsivoq: Aggersitat a-
merlavallaarneratigut kalaaliaqqat
nukimminnik misiliinissaat inuttul-
lu inuiaqatigiit iluanni akisussaaf-
feqartutut ineriartornissat akimmi-
simatinneqaannalinngila?
Aggersitat namminneq pisuun-
ngillat, inuttalersuinermili aqutsi-
sut pisuupput.
Imaassimappat kalaalliaqqat ag-
gersitat saniannut inissinneqarsi-
masut, taamalu suleriaatsinik ilin-
niartinneqarlutik, tassa aggersitat
suliamik ingerlatsinermik saniati-
gut kalaaliaqqanik suleriaatsinik
sungiusaasut, aggersitat ikiliartu-
lernissaat ilimanarsivoq. Taamali i-
sikkoqanngilaq.
Kalaallinngorsaasoqarsinnaava
avataanit aggersitat sulisoralugit, i-
nuiaallu imminni pilersissinnaane-
raat peqqinnarnerpaanngila?
Qaqugu kalaaliaqqat nukimmin-
nik piginnaassutsiminnullu inuia-
qatigiinni atuilernissaminnut pe-
riarfissinneqassappat?
Taama aperigutta akissutisiassa-
tut ilimagineqarsinnaasoq imaap-
poq: Kalaaliaqqat ingerlatitsinermi
peqataalerumaarput qallunaatut i-
ngerlatitsinermik ilikkarunik. Isu-
maqartungaana tamanna saneq-
qunniarlugu namminersorneruler-
nissaq noqqaassutigisimagipput —
taamaanngila?
H.C. Petersen.
ATUAGAGDLIUTIT
NR. 22 1984 45