Atuagagdliutit - 11.07.1984, Page 7

Ministeri
isummaminik
allanngortitsiu-
manngilaq
Kalaallit Nunaannut ministerip KGH-ip
tiguneqarnissaanut tunngatillugit isummani
a[lanngortikkumanngilluinnarpai naalakkersuisulli
siulittaasuat neriuppoq naammaginarnerusunik
aaqqiisoqarumaartoq
Assortortuarsinnarpaannga. kiisa
flassissaannik pinerpoq soraaqqu-
aannga. Isumagali allanngortinni-
af>ngilluinnarpara. Ministerillu al-
lat 20-it isumaqatigaannga! Kalaal-
lit Nunaannut ministeri qanittuk-
k«t taama Ekstra Bladetimut oqar-
Poq.
Ministeri ilaatigut oqarpoq Ka-
taallit Nunaannut aningaasaliissu-
bt Danmarkimi aningaasaliissuti-
tut allatuulli sukangatigisumik
aqunneqartariaqartut. - Tappava
killeqanngitsumik piumagaluar-
Put, naaggaarpavulli. Taamaatto-
qarsinnaanngilarmi.
Ministerillu eqqaasitsissutigaa
Savalimmiuttaaq 1948-imi nammi-
nprsornerulermata Danmarkip
ajornartorsiutigisimagai. - Klaksvi-
8'mi perulluliuutileraluallarmata
allaat politiinik qimmilisartunik
Københavnimiit taavunnartitsiso-
Partariaqarsimavoq.
Kalaallit Nunaanni suli taamatut
Pisoqanngikkaluarpoq. Eqqaama-
sariaqarporli Kalaallit Nunaanni
Naalakkersuisut saamerliuniarluin-
nartuummata illuatungaanilu Dan-
’Parkimi naalakkersuisut saamerli-
unianngitsuullutik. Taamaattumi-
Suna qallunaat naalagaaffiata pi-
sussaaffii pillugit Kalaallit Nu-
naanni Københavnimilu paasinnin-
Nerit naapeqatigiissinneq ajornarsi-
s°ortartut.
Naalakkersuisut siulittaasuat Jo-
nathan Motzfeldt naalakkersuisu-
Pilu ilaasortat Lars Emil Johansen,
Moses Olsen Josef Motzfeldtilu ul-
lumi ataatsimeeqatigiissapput. Ta-
JPannali sioqqullugu AG-ip naalak-
kersuisut siulittaasuat Jonathan
Motzfeldt qinnuvigisimavaa oqaa-
Seqaqqullugu:
^Unngavigisavut
eqqaamasariaqarpavut
' Eqqaamasariaqarparput aningaa-
Saqarniarneq kisiat oqaluuserin-
Pginnatsigu tassanimi pineqarput
Pamminersornerulernermi tunnga-
v*gineqartut, namminersorneruler-
Patup anersaava oqaasertaalu nam-
PPnersornerulerniarnermi ataatsi-
P'btitaliap isumaliutissiissutaanik
laamalu namminersornerulermer-
|P* inatsimmik tunngaveqartut.
Eumaqarpugut tamakku allatut
ajornartumik oqaluuserineqartari-
aqassasut pissutsit pingaartumillu
*'-GH-mik tigusinissamut tunnga-
f« naalakkersuisut isumaqatigiil-
•utik tassunga tunngatillugit isum-
P’iussaat malinneqassanngippata.
Imaappoq ministeri isumaqati-
ginngilluinnaripput taamaattumil-
lu tunngavigisat akuerseqataaffigi-
simasavut uagullu taamanikkut
tungaalitsiteraluta akuerisariaqar-
simasavut isumaliutigeqqittariaqa-
lissavavut. Tunngavigisat allan-
ngortiterneqarpallaalissappata ta-
makkununnga tunngasut tamaasa
isumaliutigeqqittariaqalissavavut.
- Illit imaluunniit namminersor-
nerullutik oqartussat pilersaarute-
qarnerpisi namminersorneruler-
nermi inatsisip inatsisilerituunut
nalilersortinnissaanik?
- Naagga taamaassorinngilara.
Namminersornerulernermimi qal-
lunaat kalaallillu pisortaasa tatige-
qatigiinnerat tunngavigineqarpoq.
Tunngaveqarpugut inatsiseqarlu-
talu naalagaaffeqatigiinnerlu
ataannartinniarlugu akisussaaffi-
geqatigiippugut. Isumaqarpunga
uagut naalakkersuinermik sulia-
qartuusugut tassunga tunngatillu-
gu mikinngitsumik akisussaaffe-
qartugut tassami nunami maani
Danmarkimut pitsaasumik atassu-
teqarumasut amerlaqaat aammalu
qallunaarpassuaqarpoq qangaa-
niilli immaqalu suli alligaluttuin-
nartumik Kalaallit Nunaannik so-
qutiginnillutillu asannittunik. Ta-
makkulu qallunaat kissaatigaat
Danmarkip namminersorneruler-
nermi pisussaaffigiligai ukiut talli-
mat matuma siornatigutulli ittu-
aannassasut.
Allanngortiterisoqarpallaalerpat
uagullu isummavut paasiumaneqa-
ratik taava ikkarnartumik ingerla-
soqalissaaq, Motzfeldt oqarpoq.
- Isumaqarpit ullumikkut ajor-
nartorsiutaasut, naalagaaffimmi
pisortanik isumaqatiginnissinnaa-
junnaarnermik tunngaveqartut
Danmarkip Kalaallit Nunaatalu
akornanni pissutsinut allannguu-
taajumaartut?
- Tamanna neriuutiginngilara.
Isumaqarpunga namminersorneru-
lernerup tunngavigisai imatut al-
lanngortikkumaneqanngitsut. Isu-
maqarpunga inuinnaat soorlu Sa-
kæusikkut Benjamiikkullu maan-
nakkut naalakkersuisuusut isum-
manik allanngortitsiniarnerat paa-
silluarsimagaat.
Namminersornerulernerup eq-
qunneqarnissaata tungaanut pissu-
siusimasut eqqarsaatigigaanni, in-
nuttaaqatigiit akornanni pissanga-
nartorsiulernermik ilaatigut kingu-
neqartarsimasut, taava isumaqar-
punga ullumikkut naligiinnerusu-
tut isumaqarfigisoqalersimasoq.
Aammalu akisussaaffigeqatigiin-
nermik misigisimasoqartoq. Ua-
ngalu nammineq isumaqarluinnar-
punga pissutsit pissusissamissut ili-
nerusimasut.
Namminersornerulermi tunnga-
vigineqartut allanngortinneqassap-
pata tamanna paaseqatigiinnikkut
pisariaqarpoq. Arlaata arlartik
peqqussuteqarfigisaqattaalissapa-
gu pissusitoqqat uteqqissapput taa-
valu uagut naqisimaneqartutut
misigisimaqqilissaagut. Taamaat-
toqartariqanngilluinnarpoq.
Periarfissat allat
- Ministeriunermukarniarputit pis-
sutsinik oqaloqatigiartorlugu, mi-
nisteriunerulli Kalaallit Nunaannut
ministerimukaqqussappatit taava
qanoq pissavit?
- Kalaallit Nunaannummi mini-
sterip maani pissutsit soqutigival-
laanngilai. Taamaattumik isuma-
qarpunga allanik aqqutissarsiorta-
riaqarlunga. Isumaqarpungalu mi-
nisteriuneq Kalaallit Nunaannut
ilasseraarnerujussuusoq. Folketin-
gimi partiitoqqat namminersorne-
rulerniarnermi peqataasimapput.
Tunngavissat akuersissutigisima-
vaat taamanikkullu oqallittarnerni
tunngavigineqartut ilisimallugit,
suna pissutigalugi^ pisariaqarsima-
soq sulilu pisariaqartuartoq nam-
minersornerulerneq pilersissallu-
gu.
Centrum-Demokratit ataqqiga-
luaqalugit oqarsinnaavunga partii
taanna suliami tassani peqataasi-
manngitsoq. Tamannalu ajuusaa-
rutigiinnartariaqarpoq. CD-mi
partiiuvoq nutarfasissoq immaqalu
ilaasa Kalaallit Nunaanni pissutsit
partiini pisoqqani ilaasortatuulli
atsigisumik malinnaaffigisiman-
ngilaat. Taamaattumik isumaqar-
punga ulluni aggersuni saaffigisas-
sarput tassaasariaqartoq folketin-
gip oqallitsitsisarfia. Kalaallit ilaa-
sortaatitaat foketingillu atassute-
qaqatigiinnermut ataatsimiititaliaa
ilagalugit augustip naalernerani
oqallitsitsisarfimmiittussaavunga
taannami tassaavoq annertuunik
ajornartorsiuteqarluta misigisima-
leraangatta saaf figisartagassarput.
- Kalaallit folketingimi ilaasor-
taatitaat tamakku pillugit Kalaallit
Nunaannut ministeriumut apeqqu-
teqartinniarneqarpat?
Inatsisartut isumaqatigiillutik
naalakkersuisut pisussaatissima-
vaat suliassaq taanna Danmarkimi
naalakkersuisunik isumaqatigin-
ninniutigeqqullugu. Tassa pissutsit
ullumikkorpiaq taamaapput. Aa-
saanera imaluunniit piffissaq ag-
gersoq atutsiarallartigu qanoq pi-
soqassanersoq takuniarlugu taava
isumaliutigiumaarparput allanit-
taaq periarifissarsiussanerluta -
aamma apeqqut taanna pillugu.
Iluarsiisoqarnissaa neriuutigaa
- Imaappa neriulluartutit?
- Naammagisimaarsinnaasatsin-
nik iluarsiisoqarnissaa neriuutigiu-
minaqaaq. Maannakkorpiarmi pis-
sutsit naammagisimaanngilluin-
narpavut. Naalagaaffiummi anno-
raaliinnarsinnaanngilaatigut oqa-
lutillu tassa KGH tigugussiuk ati-
sassasi. Annoraalerniarsarigaati-
guna. Immaqa uffa annoraaq taan-
narpiaq naammaginngikkipput,
tattorlugu anernissaaruffigisinnaa-
gipput.
- Kalaallit Nunaanni naalakker-
suinikkut ineriartornerup naalak-
kersuisut allatut isummertalersissi-
manerlugit. Kalaallit Nunaannum-
mi ministeri oqarpoq Kalaallit Nu-
naanni naalakkersuisut saamerliu-
niartorujussuusut. Tamatuma sule-
qatigiinniarnermi pissutsit allann-
gortissimasinnaanerlugit?
- Naagga, taamaanngilluinnar-
poq. Ajoraluartumiguna malun-
narsisartoq kalaallit eqqarsartaasi-
at paasineqarsimanngitsoq. Na-
lunngilluinnarparput inuiaat kik-
kulluunniit namminersorneruler-
nissaminnik ilungersuutiginnittut
saamerliuniartupalaanik taagorne-
qalersartut. Inuiaqartuassaarli kif-
faanngissutsiminnik illersuiniartu-
nik. Imminut oqartussaaffigiuma-
neq aammalu nunagisami pissutsi-
nut tassanilu ineriartornermut
oqaasissaqaqataajumaneq saamer-
liuniarnermik taaneqartuaannar-
sinnaanngilaq. Inuiaqatigiit im-
minnut oqartussaaffigiumanerat
peqqissutsimut ilisarnaataavoq.
Uagullu tamaaliorpugut, tamaali-
orpugullu naatsorsuutigalugu silar-
suarmi ikinnguteqarluta anguniak-
kap taassumap anguniarnerani iki-
ortigisinnaasatsinnik. Eqqarsaati-
ginerpaasartagarpullu tassa Dan-
marki, oqaraangatta immitsinnut
oqartussaaffigilernissarput angu-
niarlugu sorsulluta taava eqqarsar-
tarpugut tamanna Danmarki sule-
qatigalugu angujumaarlutigu.
Tagigeqatigiinnerli uagut misigi-
simasarput aserorterneqalissappat
ministerilu naalakkersuisunik saa-
merliuniartunik oqalulissappat taa-
va uanga isumaqarpunga oqaatsit
allatorluinnaq paasineqarsinnaa-
sut atorneqalersimasut, uangalu
isumaqarpunga oqaaseq taanna
tassunga tunngatillugu atussallugu
eqqortuliornerunngitsoq.
Strømpetilbud
Acryl damestrømpebukser kr. 18,- pr. par.
Almindelige strømpebukser kr. 2,50 pr. par.
Uldne herresokletter kr. 6,- pr. par.
min. 600 par.
MOBERG STRØMPEFABRIK
Margrethevej 27, 2900 Hellerup, telefon 01-62 95 07
ATUAGAQDLIUTIT
NR. 28 1984 7