Atuagagdliutit - 08.08.1984, Blaðsíða 25

Aalisakkat
nakkutiginerullugit
Nunalerineq inuussutissaqarniarnerlu pillugit FN-ip
suleqatigiissitaa FAO ataatsimeersuartitsivoq nunat
pitsuunerusut eqqarsaatiginerullugit aalisarnerup
pitsaanerusumik aqunneqalernissaa pillugu
Immap aalisagaqassusia nakkuti-
gilluarneqarnerulersariaqarpoq.
Imaanngitsoq aalisakkat nammin-
neq aqunncqassasut, kisiannili isu-
•nalluutit uumassuseqartut pitsaa-
nerusumik nakkutigineqartaria-
Qartut. Nunalerineq inuussutissa-
Qarniarnerlu pillugit FN-ip ataatsi-
niiititaliaata FAO-p aalisarnerup
Pitsaanerusumik aqunneqarnissaa
ineriartortinneqarnissaalu anguni-
alersimavai tamannalu pillugu si-
larsuarmit tamarmeersunik Ruu-
ntami ataatsimeersuartitsilluni.
Ataatsimeersuarneq taanna Ka-
jaallit Nunaannut soqutiginaatsu-
innaanngilaq, pingaartumik nunat
Pitsut sineriaqartut pissusaat ataat-
simeersuarnermi samminiarneqar-
tussaammata.
FN-ip nunani avannarlerni paa-
sissutissiisarfianit København-
'miittumit ataatsimeersuarnissaq
Pillugu imaattunik tigusaqarsima-
vugut.
— Imaani aalisarnermut tunnga-
sut nutaat aallarnerneqarput. Nu-
nat tamat imaani malittarisassaqar-
tjtsinerannut tunngasut allanngor-
simapput. Immani sinerissamiit
200 sømilinik avasinnerusuniittuni
Qangatut piumasaarsortoqarsin-
naajunnaarsimavoq. Taamaalillu-
n'lu nunat aalisarnikkut pissaani-
'issuit ataasiakkaat immani suni-
luunniit manna tikillugu annertuu-
*nik oqaasissaqartarsimanerat taa-
maatitinneqariartulerpoq. Taman-
nalu minnerunngitsumik nunat siu-
arsagassat iluaqutigisariqarpaat.«
Nunat 100-init amerlanerit
■luaqutissaminnik killeqarfeqartut
Ataatsimiissutissiami taaneqarsi-
masut ilagaat nunat 100-init amer-
lanerusut sinerissaminni maannak-
kut iluaqutigisassaminnik sineria-
Oalersimasut taamalu isumalluutit
numassuseqartut pitsaanerusumik
nakkutigineqarnissaat iluaqutigi-
neqarnerunissaallu qulakkeersi-
ntallugu.
Immalli annertuupilorujussuit
suli kikkunnilluunniit aalisarfigeq-
Ousaasutut taaneqartarput, aalisar-
nerli eqqarsaatigalugu tamakku an-
nertunerusumik pingaaruteqan-
ngillat. Imaanimi aalisarnerup 99
Procentiata missaa 200 sømilinik
killeqarfiit iluanni pisarmat.
Iluaqutigisinnaasanik killeqar-
fittaartorneq pisimavoq ukiuni ki-
ngullerpaani immani pisinnaati-
taaffiit pillugit aalajangersakkat
nutaat tunngavigalugit, aalajersak-
kallu taakku akuersissutigineqarsi-
n^apput immani pisinnaatitaaffiit
Pillugit FN-ip pingajussaanik a-
taatsimeersuartitsinerani 1982-imi
aprilimi pisumi taamaaliortoqar-
sinnaalersimavorlu ukiuni qulinga-
lanni ajornakusoortumik oqallitto-
Oartareersorlu.
Immanilu pisinnaatitaaffiit nu-
taat nunanit siuarsagassanit pitsaa-
nermik iluaqutigineqarnissaat a-
nguniarlugu FN-imi suleqatigiiffik
FAO ullumikkut Ruumami ataatsi-
meersuartitsisussanngorsimavoq.
Ikiorserneqartariaqarput
Iluaqutigisassanik killeqarfeqar-
sinnaalernikkut nunat sineriaqar-
tut oqaluttuarisaanermi siuller-
meerlutik namminneerlutik aalaja-
ngersinnaalissavaat qanoq amerla-
tigisunik pisaqartoqartassanersoq
— kikkullu pisaqartuusassanersut.
Periarfissaqalissapput aalisak-
kat nungutsaaliornissaannut aali-
sapilunnikkullu nungusapilunne-
qarnissaat pinaveersaartissinnaa-
lissallugu.
Immani pisinnaatitaaffiit pillugit
aalajangersakkat malillugit nunat
sineriaqartut imartaminni aalisar-
nissamut siulliusussaatitaassapput.
Pisarineqarsinnaasulli nammin-
neerlutik tamakkersinnaanngippa-
tigik nunat allattaaq aalisarsinnaa-
titaalersassapput aatsaalli taamaa-
liorsinnaalertassallutik sinneruttu-
nik pisaqaqataajumallutik nunat
taakku naalakkersuisui isumaqati-
giniareersimagunikkik.
Nunalli piitsut ajornartorsiuti-
gaat inuit aalisarnikkut teknikik-
kullu minnerunngitsumillu imma-
nik misissuinikkut aalisarnermillu
aqutsinikkut ilinniarluarsimasut
amigaatigigamikkik. Taamaattu-
millu ilimagineqarsinnaavoq nunat
tamakku ilarpassuisa pisinnaati-
taaffitik nutaat tamakkiisumik ilu-
aqutigisinnaassanngikkaat.
Namminneq aalisariutaatikip-
pallaarput ilarpassuilu aalisagaate-
qassusertik uppernartumik naliler-
sorsinnaaneq ajorpaat taamalu aa-
lisartitsineq illersorneqarsinnaasu-
mik akileraarusersorneq sapertar-
lugu.
Taamaattumik nunat piitsut tek-
nikikkut aningaasaqarniarnikkullu
tapersersorneqarnissaq ukiuni ag-
gersuni mikinngitsumik pisariaqar-
tittussaavaat, FN-ip ataatsimeersu-
ariartoqqussissutaani taama allas-
simasoqarpoq.
Isumalluutit naammapput
FN-ip immikkoortortaatalu FAO-
p anguniagaat allanngortiteri-
ngaatsiarnernik kinguneqartus-
saapput. Aalisakkammi silarsuar-
mi pisariaqartinneqarnerata alliar-
tornerat peqatigalugu pisarineqar-
sinnaasut ikiliartuinnarput. Nunar-
suarli tamaat eqqarsaatigalugu im-
mani isumalluutigineqarsinnaasu-
nik naammattunik peqarsorinar-
poq, tamakku silatuumik iluaquti-
gineqaannarpata.
FN-illi allakkiaa atuarlugu paasi-
sariaqarsorinarpoq isumaqarto-
qartoq nunat annertuumik aalisar-
titsisut isumalluutit tamakku sila-
tuumik iluaqutiginngikkaat.
Ullumikkut ukiumut pisarine-
qartartut katillutik tonsit 75 mil-
liuunit missaanniipput naatsorsuu-
tigineqarporlu tonsit 100-it missaat
pisarineqarsinnaassasut. Taamaat-
toqassappalli aalisakkat aalisarne-
qarajunngitsut soorlu assersuutiga-
lugu itisoorsuarmiut ilanngullugit
aalisarneqartariaqassapput.
Pisarisinnaasat amerlanerusut
Nunat tallimat 1981-imi pisarine-
qartut tamarmiusut 14 procentiisa
missarluinnaannik pisaqarsimap-
put. Tassalu Japan (10,7 millioner
tons), Sovjetunionen (9,5 mio.
tons), Kina (4,6 mio. tons), USA
(3,8 mio. tons) kiisalu Chile (3,4
mio. tons).
Nunanut aalisarluarfiusunut
ilaapputtaaq Norge (2,6 mio. tons),
Danmark (1,8 mio. tons) aamma Is-
land (1,4 mio. tons).
Kisitsisitigulli paasissutissat mis-
issoqqissaaraanni paasisariaqar-
poq nunat siuarsagassat naak ajor-
nartorsiuteqaraluarlutik pisatik
amerlisissinnaasimagaat. Taa-
maattumik iluaqutigisinnaasanik
killeqarfeqarnerup sunniutai ma-
lunnarsilereersorineqarput.
Nunat aalisarluarfiunerusut qu-
lit ilaat arfinillit nunaapput siuarsa-
gassat, nunallu siuarsagassat pisaat
katillutik 50 procentit missaannii-
lersimapput, FN-ip nalunaarutaani
ilaatigut taama allassimasoqarpoq.
Savalimmiut
kilisaataat
akiliisitaasoq
Umiarsuaq nakkutilliissut »Beskyt-
teren« Tunumi nakkutilliisillugu
inuttaasa savalimmiormiut kilisaa-
taat »Karina« ikkivigigamikku
paasisimavaat unioqqutitsissutinik
qalorsuaqarluni kilisattoq. Qalor-
suit qalortaasa ilaat mikivallaanik
nigartaqarsimapput.
Ulloq tikiffissaq eqqortumik na-
lunaarsorneqarsimasimanngilaq
Fransk trawler fik
bøde på 125.000
kroner
Den franske trawler »Victor Pie-
ven« har ikke opgivet totalmelding
til Rigsombudet i Nuuk efter sin
forrige fangstrejse til grønlandske
farvande, har inspektionekutteren
»Agpa” konstateret.
»Victor Pieven« har opgivet, at
der var opfisket 235.347 kg rejer,
hvoraf kun 230.000 kg var indberet-
tet til Rigsombudet. Forskellen på
5.347 kg rejer gav anledning til en
udenretslig bøde på 125.000 kro-
ner, som kaptajnen vedtog.
Da der i løbet af dagen efter kont-
rollen fandt sted ikke var indløbet
bankgaranti på de 125.000 kroner,
blev »Victor Pieven« fulgt til Sisi-
miut, hvor politiet blev overdraget
sagen. Og efter garantien blev ende-
ligt stillet, blev den franske trawler
atter frigivet til fortsat fiskeri.
Nunani siuarsagassani pisaqar-
nerpaasartut Kinap Chilellu sania-
tigut tassaapput Peru, India Korea-
lu Kujalleq 2,4 aamma 1,9 mio.
tonsit akornanniittunik pisaqarta-
ramik.
Naapertuilluarneq annerusoq
Naalagaaffiit — tassa naalagaaffiit
suliffissuaateqartut avataasiutinik
aalisariutaateqartut nunatillu qi-
marujussuarlugit aalisariartartut
immani malittarisassanit nutaanik
sakkortunerusumik eqqorneqar-
tussaapput.
Nunarpaaluit taamaattut tamak-
ku pingaarnersaraat Japan Sovjet-
unionilu. Illuatungaatigulli nunat
allat siornatigut nunanit allamiunit
aalisarfigineqangaatsiartarsimasut
maanna imartatik annerusumik ilu-
aqutigisinnaalissavaat. Nunat su-
liffissuaqarfiusut pingaarnersaasa
ilagaat USA Canadalu.
Iluaqutiginnikkumaarsorisaa-
sorpassuit ilagaat nunat sineriaqar-
tut piitsut Latinamerikamiittut,
Afrikamiittut Asiamiittullu.
FAO-p ataatsimeersuartitsinera
Ruumami ingerlanneqartoq nunat
tamat qanoq iliuuseqarsinnaanerat
nunallu ataasiakkaat qanoq ittunik
pilersaarusiorsinnaanerat pillugu
missingersuusiorfiuniassaaq, taak-
kunatigullu nunat sineriaqartut
sanngiinnerusut iluaquserniarne-
qassapput silarsuarlu tamaat eq-
qarsaatigalugu aalisarneq ullumik-
kut naapertuilluarnerulersinniar-
neqassalluni.
sumiuussutsimullu uppernarsaat
aamma ippinnartortaqarsimalluni.
Kalaallit Nunaata sakkutooqarfia-
niit oqaatigineqarpoq umiarsuul-
luunnit naalagaata aqqa uppernar-
saatinut allanneqarsimanngitsoq.
Eqqartuussinertaqanngitsumik
akiliisitsissutissaq 10.000 kr-iusoq
»Karina«-p naalagaata akuersissu-
tigaa.
Forældreforening for
handicappede besøger
Grønland
Igen i år vil to repræsentanter fra
landsforeningen Evnesvages Vel
besøge Grønland. Landsforenin-
gen er en sammenslutning af for-
ældre til psykisk handicappede
børn, og de to repræsentanter, Met-
te Møller Jensen og Birthe Rasmus-
sen, er begge mødre til handicappe-
de børn.
Mette Møller Jensen og Birthe
Rasmussen vil i tidsrummet 31. au-
gust til 14. september besøge byerne
Qaqortoq, Narsaq, Paamiut og
Nuuk, og formålet med besøget er
at yde støtte til at opbygge et selv-
stændigt forældrearbejde i Grøn-
land. De håber at komme i kontakt
med politikere og embedsmænd og
med mange forældre til psykisk
handicappede børn.
Forældreforeningen har et nært
samarbejde med de øvrige nordiske
landes forældreforeninger for psy-
kisk handicappede, og man håber
at besøge i Grønland kan bidrage
til, at også en grønlandsk forældre-
forening kan drages ind i samarbej-
det.
ATUAGAGDLIUT1T
NR. 32 1984 25