Atuagagdliutit - 13.02.1985, Blaðsíða 3

Sorsunneq naavoq
ajugaaneq nalliuppoq
— Vores bedste våben i fremtiden må være troværdighed, sagde Jonathan
Motzfeldt ved Landstingets åbning.
— Siunissami sakkussarput pitsaanerpaaq tassaasariaqarpoq uppernassu-
seq, naalakkersuisut siulittaasuat Jonathan Motzfeldt ammaanermini taa-
ma oqarpoq.
— Februaarip aallaqqaataani nu-
narput EF-imit anivoq sivissumik
ilungersunartumillu naggataa tikil-
■ugu ataatsimiineqarsiinalluni.
Maanna atsiuinerit naamassineqa-
reerput EF-illu ukioq siulleq akiliu-
lissai tunniunncqarecrput. Sorsun-
ni“q naavoq. Ajugaaneq nalliup-
Poq. Ullut nutaat Nuntasinnul pi-
E'rsut nalliussivavut qungujulaar-
'uta sanilerpullu sikisaarfigalugu
•nussiarnersumik, Jonathan Motz-
feldt oqarpoq Landstingip uper-
nassakkut ataatsimiinneranik am-
Haagami.
Siulittaasorlu nangippoq:
— Uagut arlaqarpugut sorsuf-
fimmi sallersaasimasut ukiut qulit
sinnerlugit. Tamanna nukillaarsaa-
taasimavoq, qujanartumilli nikal-
'orsimanngilagut. Partiit kikkuu-
neri apeqqutaatinnagit tamatuma-
ni ikinngutitaartortoqarsimavoq,
atassuteqartoqalerluni isumaqati-
giissuteqartoqartarsimallunilu.
Ukiuni taakunani immitsinnut ili-
sarinerulersimavugut, kalaallisut
inuiattullu.
I atigeqatigiilluta
— EF-imit anisimaleratta uagut i-
nuiannguusugut danskit ikinngu-
tivut peqatigalugit sakussarput pit-
saanerpaaq siunissami tassaasaria-
qarpoq uppernassuseq. Meeraanit-
sinnimmi nalunngilarput, suul-
'uunniit iluatsissappata immitsin-
nut tatigisinnaasariaqartugut, tati-
geqatigiillutalu isumaqatigiissutit
Pisussaaffiillu tungaasigut.
Napaniassaagut immitsinnullu
Puttanniassalluta silarsuarmi ilu-
ngersunarsiartuinnartumi aningaa-
sarsiornikkut, kultureqarnikkut
ilami politikkikkut napaniarfigis-
sallugu inunnut ataasiakkaanut i-
nooqatigiinullumi tamanut. Ta-
makku puiortariaqanngilavut
ntaanna qungujulaaratta Europap
tungaanut allatut pissuseqalerner-
Put pillugu.
Ullut siunitsinniitut atortaria-
qarpavut immitsinnut nunaqatit-
sinnullu ilisarinerulernissatsinnut.
•nuiattut pilerlaajugatta periarfis-
saqarluarpugut inooqatigiinnik pit-
saasunik pilersitsinissamut. Nunar-
Put angeqaaq, kusanaqaluni pisuu-
joqalunilu misigissassanullu nuan-
nersunut periarfissarpassuaqarlu-
ni. Periarfissalli tamakku akornat-
sinni asiutinneqartarput saqitsan-
nerit pisariqanngitsuusorinartut
Pissutigalugit.
F*eqatigiilluta
— Imaappoq peqatigiillutalu nam-
maqatigiitariqartugut inooqatigin-
ni pisussaaffitsigut. Nunatsinni a-
ningaasarsiorneq eqqarsaatigalugu
naleqqutinngilaq akissarsiat angi-
suumik qaffannissaannik suaartar-
nissaq, siulittaasoq nangippoq.
Taamaliorneq ajoqusiisarpoqsulif-
Hssaqarniarnermik, illuliortiterneq
annikillisittarlugu taamatullumi i-
nuutissarsiutitigut piorssaneq.
Namminersornerullutik Oqartus-
sat akissarsiatigut naligiissaaniar-
nerat akornusinngikkaluarlugu, ta-
kutittariaqarparput suli pitsaane-
rusumik nammaqatigiissinnaaneq
akileraartarnerup aaqqissuuteqqi-
nissaatigut, naalagaaffimmilu
atorfilinnut inatsisip aaqqissuuteq-
qinissaatigut.
Tamannaattaq paaseqquara
Danmarkimi nunatsinnilu akissar-
siortut peqatiiffiinut. Aviisiliortut
suliumajunnaarnerat maanna
qaangiuppoq angusaqartoqarporlu
isumaqatigiiniarnikkut — taa-
maassaarlu. Neriuutigaara isuma-
qatigiinnginneq napparsimavinni
sullissinermik annikillisitsinnaasoq
iluarsineqarumaartoq suliumajun-
naarniarneq pilersinnagu, kalaalli-
ni inuianni peqqinnisamullu sullis-
sivinni nammaqatigiinnissamik
misigisimasariaqarneq tunngaviga-
lugu.
Ikililiinerit
Antmaalluni oqalunnermi sinnera-
ni siulittaasup eqqartorpai nunat-
sinni aningaasaqarniarneq ani-
ngaasaliissutitigullu ikililiisarnerit.
Nunatsinnut atugassanngortitat
1980-ip kingorna 300-400 mio. kr-
inik ikililerneqarsimapput. Suli iki-
leeqqitoqassappat tamanna sunni-
uttussavoq ukiut qulit ingerlane-
ranni immikkut illuliortiternermut.
Pisariaqarporli pilersaarutip tama-
tunta piviusunngornissa.
Landstingimili aamma sipaarni-
arneqarpoq. Sipaarutissat 1985-imi
30 mio. kr-upput ukiunilu tulliuttu-
ni ukiut tamaasa 22 mio. kr.
Danmarkimi naalakkersuisut pi-
umasaraat 1986-imi 80 mio. kr.-
inik sipaaruteqarnissaq. Tuppaller-
narporli aningaasatigut ministeri
oqarsimammat ikililiinnginnissaq
ilungersuutiginiarlugu Kalaallit
Nunaat killissaa tikillugu ikililerif-
figineqareersimammat.
Ammali assartuinikkut kiisalu
kiassaanikkut innaallagissallu tu-
ngaatigut akitsuiuarnerit ajornar-
torsiutaapput. Naalakkersuisuttali
ministeri ataatsimeeqatigalgu as-
sartuinermi akitsuiniarnerit qaam-
mammik ataatsimik kinguartissi-
mavait. Akitsuinerit 8 pct-imik atu-
lissapput aprilip aallaqqaataaanit.
— Naggataagut erseqqissartaria-
qarpara, soorlu naalagaaffeqatigiit
ataatsimiinneranni statsministerip,
udenrigsministerip nunatsinullu
ministerip taamatullu Savalimmiu-
ni naalakkersuisut siulitaasuata pe-
qataaffigisaanni oqarsimasunga:
Kalaallit Nunaat suli nunaavoq siu-
arsagassaq Danmarkip naalagaaf-
fiata iluani. Nuna siuarsagassaq
pilliuteqareersimaqisoq Danmarki-
mi aningaasarsiornerup iluarsinia-
gaanerani, Jonathan Motzfeldt
oqarpoq ammaanermini
Kinguppaleriffissap
allami inissinnissaa
Aasianni kommunalbestyrelsip sa-
paatip akunnerani kingullermi
ataatsimiinnermini akuersissutigaa
nunamut tamarmut pilersaarusior-
tartut tamanna kissaatigissappas-
suk kinguppaleriffiliassap allamut
inissinnissaa akuersaarsinnaaju-
maaritsik.
Manna tikillugu kommunalbe-
styrelsip siunnersuutigisarsimaga-
luarpaa kinguppaleriffiliassaq illo-
qarfiup qeqqani innaallagissiorfiup
utoqqaallu illuata akornanni inis-
sinneqassasoq.
Nunamili tamarmi pilersaarusi-
ortartut siunnersuutigaat taanna
kangisinnerusumi Tipitooq Kangil-
lermik taaneqartartumi inissinne-
qassasoq. Kinguppaleriffiit imer-
mik pisariaqartitsisorujussuusar-
mata inassutiginarnerutinneqar-
poq aammalu sanaffigiuminarsaa-
nissaq eqqarsaatigalugu illoqarfiup
avatikannia-niinnissaa akikinne-
russanerarneqarluni.
Inissiffissaattaaq sissap killinga-
niippoq kinguppanniutinut tulaas-
sivigiuminartumi. Isumaliutigine-
qarsimavortaaq imeruersaasiorfili-
assaq tamaani inissinneqarumaar-
toq, taamaalippallu illoqarfiup ilaa
tamanna suliffissuaqarfinngus-
saaq.
Suli aalajangerneqanngilaq so-
davandiliorfissaq Avannaaniittus-
saq Aasianniissanersoq, Lars Emil
Johansenilii nalunaarsimammat
kinguppaleriffiliassaq 1986-imi au-
gustimi inereersimasussaassasoq
taava kommunalbestyrelsip naat-
sorsuutigaa sananeqarnera uper-
naap ingerlanerani aallartinneqa-
rumaartoq.
Qaartartumeerilluni
ikuallatsitsineq
Hollandimi
Hollandip avannaa-tungaani illo-
qarfimmi Groningenimi politiit
atortussaasiveqarfii qaartartumee-
rinikkut ikuallatsinneqarsimapput
ajoquserujussuarlugit, Den nordli-
ge Terrorfrontinillu taagortut taa-
maaliortuunerarlutik nalunaarsi-
mapput. Politiillu aamma oqaati-
gaat taakuattaaq nalunaarsimasut
NATO-mut tunngassuteqartut
saassuttarumaaritik. Taanna ullut
12-it ingerlaneranni Groningenimi
taamaaliornerit pingajussaraat.
Penneveninde
Frisk fyr i moden alder med sun-
de gode interesser søger penne-
veninde, har du lyst og interes-
se, så fat pennen og skriv til mig.
Venlig hilsen
Heinrich S. Petersen
Sankt Annæ Gade 35.1
1416 København K.
ATUAGAGDLIUT1T
NR. 7 1985 3