Atuagagdliutit - 01.05.1985, Blaðsíða 2

Pisisartut sinniissaannit
Imermik flourilersuineq
qanoq kinguneqassava?
Qaqortumi pisisartut sinniisaat Aa-
sianni pisisartut sinniisaannit saar-
rigineqarsimapput Qaqortumi er-
ngup flourimik akuneqartarsima-
gaanerata sunniutaanik paasiniaa-
sunit.
Qaqortumili imeq ataavartumik
florilersugaanngilaq, taamaallaalli
1980-p 81-illu ingerlanerini misiligu-
taasumik akuneqartarsimalluni. Qa-
qortumi pisisartut sinniisaat saaffi-
ginnissutisiartik pillugu imaattu-
mik saarfiginnissuteqarput:
Qaqortumi pisisartut sinniisaasa
Atuisoq aqqutigalugu imermik imi-
gassamik flourilersuinerup sunniuti-
gisinnaasai pillugit paasissutissii-
nissaq qinnutigigaluarpaa. Kigutile-
risuuneq Frank Senderowitz qular-
nanngitsumik nassuiaateqaruma-
sinnaavoq.
Qaqortumi pisisartut sinniisaasa
saaffiginnissutaannut qujavugut,
Frank Senderowitz-illu akissutaa
ilanngullugu:
Imermik imigassamik
flourilersuineq
Ukiuni kingullerni Kalaallit-nunaan-
ni flourilersuissamaalerneq tamati-
gut tamaana tutsiuttarsimagaluar-
poq. Tamannalumi aamma oqallin-
nernik paatsuuinernillu pilersitsi-
sarsimavoq, ilaatigut isumaqarto-
qartarluni flourilersuineq inoqarfin-
ni tamani aallartinneqareersimasoq.
Taamaattumik pissusissamisuus-
saaq flourilersuinissamik pilersaaru-
tit tunuliaqutaat erseqqissalaassal-
lugu.
Erngup imigassap flourimik aku-
nissaa kigutilerinermik suliallit so-
qutigisarilluinnarpaat. Ukiuni amer-
laqisuni kigutilunneq atuussimavoq
Brugsenit
saaffigineqarput
Atuisumi kingullermi allaaserine-
qartutut Nuummi pisisartut sinnii-
saat Pisisartunut siunnersuisoqati-
giinnut saaffiginnissimapput nioq-
qutissat kalaallisut allassimanis-
saat pillugu.
Apeqqut tamanna siunnersuiso-
qatigiit siornatigut sammereersima-
vaat, pingaartumik kalaallit tuni-
sassiaannut tunngatillugu. Maanna-
lu Brugseninut saaffiginnissummi
assersuutitut isornartutut tikkuar-
neqarpoq puisit neqaasa ullumikku-
tut tuniniarneqartarnerat. Pisisar-
tup nalunngittariaqarpaa puisip sor-
liup neqaa pisiarinerlugu suatungaa-
neersuunersorlu.
2
kigutilerisullu suliassatik tamaasa
naammassisinnaasarsimanngilaat.
Taamattaaq ukiuni amerlaqisuni
ilisimaneqarsimavoq flourid kiguti-
nut iluaqutaalluartuusoq. Kigutit
flouridimik annikitsuarannguamik
qallerneqarsimagaangamik putoqa-
lernissaminnut akiuussutissaqarne-
rulersarput. Taamaattumik ukiut i-
ngerlanerini periuseq tamanna ator-
luarniarneqartarsimavoq.
Erngup flouridimik akoornerati-
gut misissuinerillu arlalissuit tun-
ngavigalugit bakterianut kariesinut
akiuussutissaq naammalluaannar-
toq annikitsunnguarlu anguneqar-
tarpoq.
Taamatut imermik flourilersuisar-
neq 1945-miilli ingerlanneqarsima-
voq, nunarsuarlu ataatsimut isigalu-
gu inuit 150 millionit kigutaat ilua-
quserneqarsimapput. Tamatumuu-
na kigutit putoqalersussaagaluit af-
faat pinngitsoorneqarsinnaasimam-
mata.
Taamaattorli aamma pissusissa-
misuuginnarsimavoq flouridimik
atuinerup peqqinnissamut qanoq
sunniuteqarnera apeqqusissallugu.
Misissuinerillu tamarmik ersersissi-
mavaat flouridip atorneqartup an-
nertussusaa akornutaanngilluinnar-
toq. Flourid akuliunneqartartoq an-
nikitsuararsuusarpoq, tassa imer-
mut literimut ataatsimut flourid mil-
ligrammi ataaseq akuliunnneqartar-
luni: uuttuut imermut millioneriar-
lugu atorneqarpat flourid uuttuum-
mik ataatsimik annertussusilik aku-
liunneqartarluni.
Nunatsinni atorneqarnera
Kalaallit-nunaanni peqqissaarluin-
nartumik misissuineq ukiut tallimat
Ilanngullugu uparuarneqarpoq
kalaalimerngit nioqqutigineqarner-
minni annertuallaanngorlugit poor-
torneqartarneri.
Atuisuni aggersuni naatsorsuuti-
gissavarput Brugsenit saaffiginnis-
sutisiartik akiumaaraat.
simanngikkunik kinguartinneqaral-
larsimapput.
Taama pisoqarsimanera kigutile-
risut tungaanniit kinguariaatitut
matuma siorna Qaqortumi pisima-
voq, tamatumuunalu uppernarsar-
neqarsimalluni Kalaallit-nunaanni
imeqarfiit aqqutigalugit flourilersui-
nissaq ajornaateqanngitsoq.
Immikkulli misissuinerit allat ta-
kutissimavaat periutsip tamassuma
Kalaallit-nunaanni atorneqarnissaa-
nut peqqinnissamut akornutaasu-
mik mianerisassaqanngitsoq.
Ajoraluartumilli aningaasatigut
sipaarniarnerit pissutigalugit sine-
rissami illoqarfinni flourilersuinissa-
mik pilersaarutit taamaativinneqar-
isigineqarpoq, erngummi imigassiap
flourilersorneqarneratigut akikit-
sunnguamik aaqqiissutissaq peq-
qinnissaq eqqarsaatigalugu anner-
tussagaluaqaaq. Tamatumuunami
aamma inuit namminneerlutik kigu-
tilerusunut saaffiginninneq ajortut
pisariaqartitsinerpaalli iluaquserne-
qassagaluarput. Minnerunngitsu-
milli kigutilerisut, suliassaaleqin-
ngeqisut, allanik pingaaruteqaqisu-
nik aallutaqarnissaminnut periarfis-
saqalissagaluarput aningaasartuu-
tillu ikilillutik.
Ullumikkulli flourid allatigut ator-
luarneqartariaqalerpoq. Amerlasuu-
nit naluneqanngilaq flourip iisartak-
katut imaluunniit qanermut error-
tuutissiatut paaqqinnittarfinni atu-
arfinnilu atorneqartarnera.
Periarfissarli manna atorlugu ki-
gutit qaqorsaataata flouritallip
atorluarneqarnissaa kajumissaaru-
tigerusuppara. Ullumikkummi nalu-
neqanngilaq kigutit qaqorsaammik
flourilimmik ullormut marlussoriar-
lugit salittaraanni putoqalernissara-
luannut akiuussutissaqartinneqar-
lualersartut. Naggasiullugulu pit-
sammik siunnersuutissaqarpunga:
Kigutitit kigutit qaqorsaataannik
flourilimmik salikkaangakkit nag-
gataatigut errortortaqinagit. Qa-
qorsaatip sinnimernga qanerniitiin-
naruk, tassaniikkunimi kigutinnut
anngutinngitsoorunnanngilaq.
KGH suli
qisuarianngilaq
Narsami pisisartut sinniisaasa Pisi-
sartunut siunnersuisoqatigiinnut
suliassiissutigisimavaat KGH-p ati-
sanik pisiniarluni ataatsimiititsine-
rani kingullermi pisisartut sinniisaa-
sa kissaatigisaasa suusupagineqar-
simanerat.
Siunnersuisoqatigiit kingullermik
ataatsimiinnerminni KGH-p quller-
saqarfianut saaffiginnissutigaat pi-
sisartut eqqarsaatigalugit siunissa-
mi eqaannerusumik pisssuseqartari-
aqartut. Innersuutigineqarpoq sior-
natigut atisanik pisiniarluni ataatsi-
miilinnginnermi periusaasarsimam-
Atuisoq
Et blad for alle forbrugere i Grøn-
land.
Udgives af Tusarliivik for
Handels- og Trafikdirektoratet
og Socialdirektoratet.
Udkommer 10 gange årligt.
Udsendes gratis via bl.a. Atua-
gagdliutit/Grønlandsposten og
SermitsiaK.
Oplag ca. 14.500 eksemplarer.
Redaktion: Johanne Petrussen
(redaktør), Kristian Poulsen, Rik-
ke Diemer og Philip Lauritzen
(ansv.).
Redaktionskomite: Flemming
Bolø, Martha Labansen og Thor-
kil Jensen.
Meninger, som udtrykkes i bla-
det, repræsenterer ikke nødven-
digvis Grønlands Hjemmestyre.
Alle henvendelse til bladet bedes
rettet til:
Atuisoq, box 1020, 3900-Nuuk,
tlf. 2 30 00 lokal 4441 eller lokal
4408.
Atuisoq
Atuagassiaq Kalaalit-nunaanni
atuisunut tamanut tunngatitaq.
Niuernermut Angallannermullu
pisortaqarfiup Tusarliivik aqqu-
tigalugu saqqummersittagaa.
Ukiumut quleriarluni saqqum-
mertartussaq.
Akeqanngitsumik inunnut an-
nguttassaaq ilaatigut Atuagag-
dliutinut Sermitsiamullu ilan-
ngussatut.
14.500-nngorlugu naqinneqartas-
saaq. Aaqqissuisut: Johanne Pet-
russen (aaqqissuisoq), Kristian
Poulsen, Rikke Diemer kiisalu
Philip Lauritzen (akisussaasoq).
Aaqqissuisunut ilaasortat ava-
taaneersut: Flemming Bolø, Mar-
tha Labansen aamma Thorkild
Jensen.
Isummat atuagassiami saqqum-
miunneqartut Kalaallit-nunaanni
Namminersornerullutik Oqartus-
sat isumaannik tamatigut tun-
ngaveqanngillat.
Saaffiginnissutit tamarmik uu-
nga nassiuteqquneqarput:
Atuisoq, box 1020, 3900 Nuuk,
tlf. 2 30 00 lokal 4441/4408.
mat KGH-mi sulisut pisisartullu
ataatsimeeqatigiittarneri. Taama-
nikkut pisisartut sinniisaat aalaja-
ngeeqataasutut misigisarsimapput.
Saaffiginnissummittaaq tikkuar-
neqarpoq pisisartut sinniisaat tas-
saammata assigiinngitsutigut misi-
littagaqarnermikkut atisat qanoq it-
tut, akit issittumullu naleqquttuu-
neri pillugit aalajangeeqataasaria-
qartut. Pisiammi tunineqarsinnaa-
nissaat KGH-p nammineq aamma
soqutigisarinngitsoornavianngilaa.
Saaffiginnissut martsip ulluisa
8-juanni nassiunneqartoq suli KGH-
mit qisuariarfigineqarsimanngilaq.
Pisisartunut siunnersuisoqatigiinnit