Atuagagdliutit - 21.08.1985, Blaðsíða 9

NR. 34 1985
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
9
GRØNLANDSPOSTEN
Taarsigassarsiniarneq
nunatsinni nutaaq
J • F. T aarsigassarsiniartarneq nunatsinni nutaajusoq ataasinngor-
saqqummiunneqarpoq aviisiliortunut nunamilu inuutissarsiuti-
nik ingerlatsisunut Nuummi. Saqqummiunneqartoq taaguuteqar-
Poq Byggeriets Realkreditfond, taassumalu nunatsinni sinniisoraa
nakorsaq, inatsisartuni Nuuk-kommunalbestyrelsimilu ilaasortaq
Jan Steit Christophersen. Taarsigassarsiniartarfiit taamaattut pi-
ngasut nunatsinni sulinialerput, maanilu eqqartugarput arfineq
rnarlunnik taarsigassarsisitsereersimavoq nalunaarsimappullu taa-
sigassarserusuttut 100 mio. kr. sinnerlugit nalilinnik.
Umiarsuarnut tunngatillugu taamatut Danmarkimi taarsigassar-
siniartarfik ukiut aqqaniliit nunatsinni sulereersimavoq katillugillu
atortitaqarluni 152 mio. kr-inik, kisiannili illuliornermut tunngatillu-
gu taamatut taarsigassarsiniartarneq nunatsinni nutaajuvoq. Taar-
sigassarsiniartarfiit aningaasarsiutigaat pappiaranik aningaasanik
nalilinnik nioqquteqarneq, taarsigassarsisitsisarpullu illunut inuutis-
sarsiutinullu tunngasunik illu attaasiullugu. Illup nalingata 80 pct-ia
tikillugu atortoqarsinnaavoq ukiuni quliniit 30 angullugit taarsersu-
gassanik. Qaammammut akiliutissat aaliangersimapput, erniallu
aamma taakkuujuarput 10 pct. missaanniillutik, aammali atorneq
ajornangilaq ukiut tallimakkoorlugit erniaat allanngortartunik.
Taarsigassarsiniarniaraanni aningaaseriviit saaffigineqassapput.
Hlu inerpat taarsigassarsiniartarfiit eqartukkavut saaffigineqassap-
put, taava atukkat taasuma tigussavai illup nalingata 80 pct angullu-
gu atukkiilluni.
Pissanngatigineqarsimavoq taarsigassarsiniartarfiit nunatsinni
Pisortanut qanoq pissuseqassanersut. Tusaqqajanneqarsimavormi
naalakkersuisutta tungaannit taakku sakkortuumik nakkutiginiar-
neqartut.
Erniinarli paasinarsivoq taamaattoqanngitsoq. Ineqarniarnikkut
naalakkersuisoq Moses Olsen qanittukkut oqarpoq, taarsigassarsi-
niartarfiit naalakkersuisunit nakkutiginiarneqanngitsut suleqatigiu-
maneqartulli.
Pissutissaqarpoq taarsigassarsiniartarfiit nutaat nunatsinnut tikil-
luaqqussallugit, tamatumuunakkummi periarfissaqalerpoq inissaa-
leqinerujussuup millisarnissaanut. Soorunami annilaangatigineqar-
sinnaavoq illuliortitsisut taarsigassarsiniartarfinnik atornerlui-
nissat illuliani akisunaarujussuarlugit ineqartitsinermikkut.
Tamakkuli naalakkersuisuttaarsigassarsiniartarfiillu oqallisi-
giniarpait qaammammi tullermi, neriuutigisariaqarporlu sule-
gatigiilissasut nalunanngimmammi taarsigassarsiniartarfiit nu-
laat nunatsinni atorfissaqarteqigivut.
iqar-
I
Realkreditten
nu i Grønland
J-F. Realkreditten er nu en realitet i Grønland, og i mandags re-
Præsenteredes for pressen og erhvervslivet i Nuuk en af de tre real-
kreditforeninger, som foreløbig har valgt Grønland som arbejds-
mark, nemlig Byggeriets Realkreditfond, hvis repræsentant i Grøn-
land er læge og medlem af Landstinget og Nuuk kommunalbestyrel-
se, Jan Streit Christophersen. Byggeriets Realkreditfond har allere-
de givet 7 lån ud i Grønland og fået tilsagn om lån for over 100 mio.
kr.
Når man ser bort fra Danmarks Skibskreditfond, som har arbejdet
I Grønland i 11 år, og som haren samlet långivning på 152 mio. kr.,
er realkreditten en ny finansieringsform for byggeriets vedkommen-
de i Grønland. Realkredittens indtægtskilde er salg af obligationer,
og den giver byggelån og erhvervslån. Pant i fast ejendom er som
regel nok som sikkerhed. Man kan låne op til 80 pct. af ejendom-
mens værdi og løbetiderne er fra 1o til 30 år. Renten ligger fast på
pmkring 10 pct, men man kan også vælge en låneform med rente-
indpasning for hvert 5. år.
Fremgangsmåden ved låntagningen er, at man henvender sig til
bankerne og får byggelån. Når byggeriet er færdigt kontakter man
realkreditten, som overtager lånet som langtidslån for 80 pct. af hu-
sets vurderingssum.
Der har hersket spænding omkring realkredittens forhold til de
grønlandske myndigheder. Mange rygter verserede om, at de grøn-
landske myndigheder ikke havde i sinde at give realkreditforenin-
gerne frie hænder, men ville holde en skrap kontrol med, hvad de
foretog sig.
Men det viste sig hurtigt, at rygterne ikke havde noget på sig.
Landsstyremand inden for boligområdet Moses Olsen sagde forny-
lig, at hjemmestyret ikke vil holde kontrol med realkreditforeninger-
ne, men ønsker at samarbejde med dem.
Der er grund til at hilse realkreditten velkommen til Grønland.
Men den nye form for finansiering har vi mulighed for at afhjælpe
den store og permanente boligmangel, som boligstøtten ikke har en
jordisk chance for at klare. Der kan selvfølgelig være grund til at næ-
re ængstelse for, at smarte bygherrer vil udnytte boligmangelen og
tage ågerpriser for leje af boliger, der er opført for realkredit- |
tens midler.
Men den slags ting vil hjemmestyret drøfte med realkreditten H
°rn i næste måned, og man må håbe, at forholdet til de grøn- ^
landske myndigheder går i orden, for der er ingen tvivl om, at _
Grønland har virkelig brug for realkreditten.
Isumaliutersuut* Kronik
Kalaallit Nunaanni ineriar-
torneq sooq København-
imiit aqunneqassava?
Ilinniartitsisut Kattuffiata, IK-p,
siulittaasuanit Janni Kleist-imit.
Tamanna Namminersornerulerne-
rup 1979-imi eqqunneqarneratigut
Kalaallit Nunaanni innuttaasut
namminneerlutik akereerpaat.
Taavami sooq Kalaallit Nunaata
atuarfeqarfiini ineriartorneq
København-imiit aqunneqassava?
Ullumikkut, Namminersorneruler-
nerup eqqunneqarneranit ukiut 6-it
qaangiutereersut, erseqqilluinnar-
poq taamaattoqarsinnaajunnaar-
toq. Taamaakkaluartoq inuppas-
suit tupigalugu 7/885 tusarnaar-
paat Qallunaat Nunaanni ilinniar-
titsisut peqatigiiffianni DLF-imi si-
ulittaasoq Martin Rømer soqqu-
saaqaluni oqartoq nunatsinni atu-
arfeqarneq Qallunaat Nunaannit
aqunneqassasoq. Martin Rømer-
ip, DK-imi ilinniartitsisut kattuffis-
suanni Lærernes Centralorganisa-
tion-imi kiisalu tjenestemandit
funktionær-illu Fællesråd-ianni si-
ulittaasuusup, oqaaseqarnermigut
ersersippaa (taamaaliumanngikku-
naraluarluni) kattuffiit timelærerit
pillugit isumaqatiginninniuteqar-
tut ilisimasaqarfigivallaarnagit.
Martin Rømer-ip SIK isumaqati-
ginninniutissanik Qallunaat Nu-
naanni kattuffinnit tigummineqar-
tussanik »tillinniarnerarlugu«
oqaaseqarnermini pissutsinut paa-
sisimasaqannginnini takutippaa,
tassa ilisimagunannginnamiuk Ilin-
niartitsisut Kattuf fiat, IK, 1978-imi
aallartikkami timelærerrit ilaasor-
taminut ilanngussimagai taakkulu
SIK-p IK-uullu akornanni suleqati-
giinnissamik atsioqatigiinnikkut
SIK-p IK peqatigalugu isumaqati-
ginninniutigigai, uffa IK-p timelæ-
rerit sinnerlugit isumaqatiginninni-
arsinnaaneq piumasarilermagu
Danmarks Lærerforening-i tas-
sanngaannaq aatsaat timelærerinik
ilaasortaqarumalersimasoq. DLF-
ip okt. 1984-imi ataatsimeersuarne-
rata kingorna aatsaat timelærerit
DLF-ip nunatsinni immikkoortor-
taanut GLF-imut ilaasortaasin-
naanngortissimavai.
Namminersornerullutik Oqar-
tussat 1984-imi ukiakkut ataatsi-
miinnerminni IK-p kattuffittut
akuersaarneqartariaqarnera kiisa-
lu isumaqatiginninniarsinnaatitaa-
lertariaqarnera isumaqatigiissutigi-
simavaat. Tamannalu Pisortat Isu-
maqatigiinniartartuini qullersat
isumaqatigisimavaat oqarlutik LC
timelærerit pillugit isumaqatigin-
ninniarsinnaanngitsoq. IK-lli ta-
makkiisumik kattuffittut akuerine-
qarnissaa, kiisalu Kalaallit Nu-
naanni kalaallit pillugit isumaqati-
ginninniutissat kalaallit kattuffiinit
ingerlanneqartalernissaat suli a-
nguneqaqqajanngilaq. Pissutsit
killormut saatikkutsigit takorloor-
lugulu IK ilinniartitsisut kalaallit
Danmark-imi sulisut pillugit isu-
maqatigiissuteqartut. Qallunaat
Nunaanni kattuffiit qanormita
oqassagaluarpat?
Akerlianik pisoqartillugu, ilinni-
artitsisuinnarnuunngitsoq aamma-
li atorfilinnut allanut, oqaluttuari-
saanerup ingerlaneranik aallaave-
qarpoq. Kisiannili DLF-ip DK-mi-
lu kattuffiit allat oqartussaaffinnik
maannakkut qangarnisarnitsun-
ngoreersunik tamaviaarlutik ipe-
raajumannginnerat IK-p paasin-
ninneratigut, suliffeqarnermut
atorfeqarnermullu tunngasut, ka-
laallit kisimik — politikkikkut
Namminersornerullutik Oqartus-
sanik aqunneqartumik isumagin-
nittarnissaanik akuersiumanngin-
nermik tunngaveqarpoq. Pisortat
isumaqatigiinniartartui Nammi-
nersornerullutik Oqartussanit aku-
erineqarnikkut aatsaat isumaqati-
giinniarsinnaatitaapput.
Isumaqatiginninniarnerilli Qallu-
naat Nunaanni kattuffinnit inger-
lanneqarnerat qanoq sunniuteqar-
pa?
Kalaallit Nunaanni atuarfeqar-
nerup inuiaassutsimut kultureqar-
nermullu sunniutai oqaaserpassuit
atorlugit eqqartorneqarsinnaaga-
luarput. Aallaqqaasiummili taane-
qareersutut inuiaat kalaallit ilaati-
gut tamanna pillugu namminersu-
lernissamik sorsuutiginninnerat
1979-imi namminersornerulernik-
kut isummerfigineqarpoq.
Sunniutaasoq aamma kisitsisin-
ngorlugu nassuiarneqarsinnaavoq:
1983-imi Kultureqarnermut Atu-
arfeqarnermullu naalakkersuisoq
Stephen Pleilmann Jens Geisler-ip
apeqqutaanut, ilinniartitsisoq tiki-
sitaq inuiaqatigiinnut ukiumut qa-
noq aningaasartuutaasarnersoq,
akissuteqarpoq. Stephen Heilmann
saqqummiussinermini oqarpoq ti-
kisitat nunaqavissullu akornanni
aningaasartuutit assigiinngissutaat
makkunuuna ersertartoq:
1) Kalaallit Nunaanniinnermi ta-
pisiat
2) Soraarnermi ajunngitsorsiat
3) Sulinngiffeqarnermi akeqan-
ngitsumik angalanerit
4) LO-skole-mi pikkorissarnerit
5) Kalaallit oqaasiinik atuartus-
saatitaaneq
6) Nutsernermi, tikinnermi aalla-
lernermilu aningaasartuutit
7) Ineqarnermut aningaasartuu-
tit
Aningaasartuutit katinnerat
1-5-mut 37%-mik nunaqavissunut
aningasartuutigineqartartunit an-
nertuneruvoq. Imm. 6-7-mut tun-
ngasut missilioruminaassimapput
naatsorsorneqarsimavorlu pine-
qartut nunaqavissunut aningaasar-
tuutigineqartartuniit 40-50%-mik
annertunerusut. Kalaallit Nunaan-
niinnermi tapisiat, soraalernermi
ajunngitsorsiat kiisalu ineqarnermi
aningaasartuutit qaammammut a-
kissarsiat allagartaanni takussaa-
sarput.
Kalaallit Nunaanniinnermi ta-
pisiat soraalernermilu ajunngitsor-
siat:
Isumaqatigiinniarnerni kingul-
lerni 1983-85 atuuttussani atorfillit
isumaqatiginninniarnerinut atu-
gassarititaasut !4-ngajai tikisitat
atugarisaannut pitsanngorsaatitut
atorneqarput, taamaallaallu 1/20
najugaqavissut atugarisaannut pit-
sanngorsaatitut atorneqarlutik.
Qanoq?
Kalaallit nunaanniinnermi tapi-
sianik qaammammut 25 kr. tun-
ngaviusumik akissarsianut nuunne-
qarpoq, saniatigulli soraalernermii
ajunngitsorsiat 125 kr.-mik qaffan-
neqarlutik, tassa tallimariaatin-
ngorlugit, qaammammut 1310 kr.-
miit 1435 kr.-mut.
Ineqarnermi aningaasartuutit:
Nassuiaanermi siornatigut taa-
neqareersumi Stephen Heilmann
tamanna pillugu ima allappoq:
»Ineqarnermi aningaasartuutit
nalilerniarnerat ajornakusooqaaq.
Inissiaqarnerup assigiinngissitaar-
nera pissutaalluni nunaqavissut ti-
kisitaninngarnit akikinnerusumik
najugaqarsinnaapput. Nalingin-
naasumilli naatsorsuutigineqarsin-
naavoq tikisitanik atorfinitsitsiner-
mi ineqarniarnermi aningaasartuu-
tit annertunerusut.«
1981-imi isumaqatigiinniarnermi
politikkikkut aalajangerneqarpoq
najugaqavissut tikisitallu ineqar-
nermut akiliutaasa assigiinngissu-
taat peerneqassasoq kiisalu akiliu-
taasartoq 1. april 1983-imiit assigii-
lissasoq. Tamanna qallunaat kat-
tuffiisa naammagittaalliutigeqaat
kigaatsumillu naligiissaarinissamut
isumaqatigiinniarnissaq piumasa-
ralugu.
1. oktober 1985-imiit ineqarner-
mut aningaasartuutit qaffannissaat
pillugu allagaqaammi amerlanerit
aasap ingerlanerani pissarsiarerii-
gaanni takuneqarsinnaavoq naju-
gaqavissut tikisitallu inigisanut as-
sigiinnut akiliutissaat suli koruuni-
nik hundredinik arlalinnik nikin-
gassuteqartut.
Kia/kikkut akilertarpaat?
Atorfinnik inuttassarsiuussiner-
mi ima allassimasarpoq: »Pigin-
naasat naapertorlugit akissarsiaqr-
tinneqassaaq.« Eqqumiigineqar-
sinnaanerpa agguaqatigiissillugu
piginnaasaqarnerusut (allamik
pinngikkaluarlutik meeqqat oqaa-
siinik atuisinnaasut) isumaqatigiin-
niarnerni tunulliunneqartarnerat
pillugu naammagittaalliortoqas-
sappat? Qulaani taaneqartut taku-
tippaat kalaallit sulisorisat ajun-
ngitsorsiassat agguaanneqarnerini
qallunaanik »akiliussisartut.«
Oqallisigineqarsinnaavoq taa-
matut agguaassisarneq akuerine-
qarsinnaanersoq, taamaakkaluar-
torli innuttaasut akileraarutigiu-
masinnaasaat akileraatutigisinnaa-
saallu killeqarpoq. Ajunngitsorsi-
allu tamakkua tamarmik akileraa-
rutinit akilerneqartarput.
Isumaqatigiinniarsinnaaneq ka-
laallit kattuffiinit tigummineqar-
tuugaluarpat tjenestemandit pillu-
git isumaqatigiissutit ulluinnarni
pissutsit aallaavigalugit suliarine-
qartassagaluarput. Taamaattumik
kalaallit kattuffiisa isumaqatigiin-
niartalernissaat angusariaqarpoq,
tamannalu qallunaat nunaanni kat-
tuffinnit akuerineqarsinnaassan-
ngippat siunnersuutigiumavarput
Namminersornerullutik Oqartus-
sat Pisortat Isumaqatigiinniartar-
toqatigiivinut isumaqatigiinniar-
sinnaatitaanermik pisinnaatitsiner-
tik tunuartissagaat, hovedaftale-lu
qallunaat tjenestemandit kattuffii-
nut tunngasoq atorunnaarsillugu
kalaallillu kattuffiinut kisiat tun-
ngasumik hovedaftale-lioqqullu-
git.