Atuagagdliutit - 04.09.1985, Síða 10

10
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 36 1985
Ittoqqortoormiit borgmesteriat:
Aap, Jameson Landimi
iliuutsit uagutsinnut
iluaqutissartaqarput
Ittoqqortoormiormiut angutit aqqanillit Nerderit Inaannut suliartorsimapput
uuliasiortut mittarfissaannik sanaqataajartorlutik. — Tamanna kommunep
akileraarutitigut isertitaqaatigissavaa, borgmester Jonas Danielsen oqarpoq
Ittoqqortoormiit illoqarfittut ullu-
mi ukiunik 60-iliinerat nalliussillu-
gu erfalasut amoorarneqarput,
naalagiaqatigiittoqassalluni kater-
sortarfimmilu katerisimaartoqar-
tassalluni. Illoqarfiup oqaluttuari-
saanera sivikitsoq kisiannili pissa-
nganartoq oqalugiartunit eqqartor-
neqassaaq, taamalu aumma inuit il-.
loqarfiup ineriartorneranut immik-
kut pingaaruteqartinneqartut taak-
kartorneqartassallutik. Pissutissa-
qarluarporlu ilimagissallugu illo-
qarfiup maanna 500-ngajannik i-
noqartup oqaluttuarisaanera suli
pissanganarnerulerumaartoq...
Ittoqqortoormiit borgmesteriata
36-nik ukioqartup Jonas Daniel-
senip nalliuttorsiornermi oqalugi-
aatissani suii allassimanngilaa
sapaatip-akunnerata qaangiuttup
aallartinnerani AG-mit oqaloqati-
gineqarami. Oqarporli oqalugiaa-
tissamini eqqartunngitsoornaviar-
nagu illoqarfiup inuussutissarsior-
nikkut ineriartorsimanera. Inuus-
sutissarsiut tunngaviusoq allan-
nguuteqangaarani taannaajuarsi-
mavoq, tassa piniartuuneq.
Jonas Danielsenip angajoqqaavi
aamma piniartuusimapput, 1935-i-
milu aappassaanik Ammassalim-
miit Ittoqqortoormiinut nutserto-
qarmat nutsertunut ilaasimallutik.
Tunisassiorfeqanngilaq
Borgmesteri pissarsiviulluartumik
umimmanniaqataasimalluni tikeq-
qammersoq oqaluupparput.
Umimmaat uumasunut eqqissisi-
matitanut ilaagaluarput. Kisiannili
Ittoqqortoormiini pigisaannilu nu-
naqarfinni marlunni, Uunartimi It-
taajimmilu, immikkut ittumik ma-
leruagassat naapertorlugit ukiumut
marloriarluni umimmanniartoqar-
sinnaavoq. Ukioq manna umim-
manniarneq siulleq pivoq augustip
naanerani (amerlanerpaamik u-
mimmaat 35-it pisarineqarsinnaati-
taallutik), aappassaanillu umim-
manniartoqassaaq decemberimi
juullilernerani.
Umimmaat neqaat kommune-
mut tunniunneqartarput, neqillu
innuttaasunut tamanut assigiim-
mik agguaanneqartarput inuk ataa-
seq kiilumik aalajangersimasumik
pissaqartillugu. Umimmaat amii
pisaqartut namminneq pisarpaat,
inuinnarnullu tunigajuttarpaat taa-
malu tapertaqaatigisarlugit.
— Oqaluttuarineqartarpoq
1925-imi Ittoqqortoormiit inoqa-
leqqaarmata illoqarfiup eqqanngu-
ani Hvalrosbugtimik qallunaatut
taagorneqalersumi aaverpassua-
qarsimasoq. Tamakku nunasisut
piniagarilluarsimavaat. Kingornali
aarrit ikiliartulersimapput, akerlia-
nilli puisit amerliartuinnalersimal-
lutik.
— Tassalu ullumikkut puisit
amiinik tunisineq piniartut ani-
ngaasarsiornerannut tunngaviu-
nerpaavoq. Puisit neqaat ilaatigut
inuinnarnut tunineqartarput, ta-
makkuali saniatigut aningaasarsi-
orfissaqarpianngilaq, tassami illo-
qarfitsinni tunisassiorfeqanngi-
vimmat, Jonas Danielsen oqarpoq.
Aalisarnermik misiliinissaq
Taamaattumillu borgmesterip
kommunemilu innuttaasut kissaa-
tigisaasa annersaraat tunisassiorfe-
qalernissaq, amminik suliarinnit-
tarfissamik neqinillu nioqqutissior-
fiusinnaasumik. Aamma umim-
maat neqaat avammut tunisassias-
satut piukkunnarluinnaraluarput
(qanorlimi piumaneqartigissagalu-
arpatl). Kisiannili tamanna ajorna-
rallarpoq, umimmaammi eqqissisi-
matitaammata — kisiannili tama-
tumuuna piniartut iluarsiivigine-
qarnissartik kissaatigaat, nersutit
tamakkua neqaannik tunisisinnaa-
lerunik tamanna inuussutissarsior-
nerminni tapertaasinnaalluartutut
isigigamikku.
Piginneqatigiinnikkut nioqqutis-
siorfiliornissaq piniartut akornanni
kommunemilu maanna pimoorus-
samik isumalioqqutigineqalerpoq.
Tunisassiornerup qanorpiaq inger-
lanneqarnissaanut avammullu as-
sartuinermut tunngasut maanna
misissorneqarput, Nuummilu
Namminersornerullutik Oqartus-
sat inuussutissarsiortunut siunner-
suisartui aggersarneqarsimapput
tamakku pillugit oqaloqateqarnias-
sammata innuttaasut sinniisaan-
nik.
Aammattaaq Namminersorne-
rullutik Oqartussat pilersaarute-
qarput aappaagu 1986-imiit Ittoq-
qortoormiit eqqaanni aalisanermik
misileraasitsiniarlutik.
— Piniartut nalunngilaat ka-
ngerlutsinni itisuumi aalisagaqarlu-
artoq, kisiannili aalisarnermi peri-
aatsit suut atorneqassanersut nalu-
aat aalisartuunnginnamik, Jonas
Danielsen oqarpoq.
Naatsumik oqaatigalugu: Ittoq-
qortoormiini kommunep kissaati-
gaa tamaani inuussutissarsiorneq
ineriartortinneqassasoq immap pis-
sarititaasa sukumiinerusumik ilua-
qutiginiarneqalernerisigut.
Aqqanillit Jameson Landimi
suliffissarsereerput
Taavalu oqaluuserissallugu ungaq-
qunneqarsinnaanngitsoq tikippar-
put — ukiuni makkunani Ittoqqor-
toormiit tusaamasaassutigilersima-
saat.
— Jameson Landimi ikummatis-
samik ujarlerniarneq piniartutut
inuussutissarsiornerup siuarsarnis-
saanut iluaqutaasinnaava?
— Apeqqut tamanna assigiin-
ngitsunik nalilersorneqarsinnaa-
voq, Jonas Danielsen akivoq. —
Takuat, piniartut-uku piniakkallu
malussarilluinnartuusut avatangii-
siminni pissutsinut. Taamaattumik
akornusersorneqannginnissaq ta-
matigut kissaatigisarpaat.
— Taamaattumik-una piniartoq
ittoqqortoormiormioq uuliasior-
nissamut akerliusoq. Apeqquteru-
jussuuvormi Jameson Landimi uu-
liamik nassaartoqassagaluarpat ta-
manna qanoq piniartunut piniak-
kanullu sunniuteqarumaarnersoq.
Tamannarpiaq-una ullumikkut a-
peqqutaatikkipput.
— Ittoqqortoormiormiunik Ja-
meson Landimut suliartortoqassa-
va?
— Iih. Ungasinngitsukkut Ner-
derit Inaanni timmisartunut mittar-
filiorneq aallartimmat aqqanillit
suliartorput, maannalu sulipput.
— Tamanna qanoq igaajuk?
— Isumaqarpunga kommune-
mut sunniuteqarumaartoq amerla-
nerusut Nerderit Inaanni sulilissap-
pata, tassa aningaasat amerlaneru-
sut kommunemut akileraarutitigut
nakkartalissammata.
Tamarmik
piniartuusinnaannginnamik
— Imaappoq ikummatissamik u-
jarlerniarneq ajunngitsortaqartu-
tut oqaatigisinnaavat?
— Aap, taamatut oqarsinnaa-
vunga. Isumaqarpunga ajorpias-
sanngitsoq inuusuttortatta ilaat
pikkorikkaluarlutik maani suliffis-
saqanngiinnartut tappavunga aam-
ma suliartortassappata. Aammami
inuit tamarmik piniartuusinnaan-
ngillat, borgmester Jonas Daniel-
sen oqarpoq nangillunilu:
— Isumaqarpunga pissusissami-
soortoq suliffimmik tappikani pi-
lersoqarnera maanngaanniit eqeer-
simaarfigigutsigu peqataaffiginiar-
saralugulu. Aamma naleqquttuus-
saaq inuusuttortatta pikkorissarfit-
tut suliffigalugu ingerlappassuk.
Angutit aqqanillit Nerderit Inaan-
nut suliartorsimasut soorunami in-
geniørit suliassaannik suliaqarsin-
naanngikkaluarput, kisiannili mit-
tarfiliornermi illuliortiternermilu
suliassanut allanut peqataasin-
naapput. — Aap. Tappikani suliat
ilaatigut maanngaanniit iluaqutigi-
niarneqartariaqarput...
Studiegæld?
Kom du for sent med din ansøgning om
rentetilskud til statsgaranterede studielån i
1983 eller 1984 eller overså du muligheden
for tilskud, får du nu en chance til.
Ansøgningsfristen 5. januar i de to år var
ugyldig, derfor har Folketinget vedtaget, at
de, der kom for sent, men ellers i øvrigt
opfyldte betingelserne, kan søge inden
16. september 1985.
Hvis du vil søge rentetilskud for tilskuds-
årene 1983/84 eller 1984/85; skal du bruge
et særligt ansøgningsskema, der kun fås
hos Statens Uddannelsesstøtte.
Skriv eller ring efter det. Adressen er
Danasvej 30, 1910 Frederiksberg C.
Tlf. nr. 01 - 21 38 22 kl. 9-16. Skemaet
indeholder bl. a. betingelserne for at få
tilskud.
Ansøgningen skal være hos Statens
Uddannelsesstøtte senest 16. september,
ellers kommer den ikke i betragtning.
Med uenlig hilsen
Statens Uddannelsesstøtte
PS. Rentetilskud for det nye tilskudsår 1986/87 kan
søges fra november 1985. Ansøgnings-
skemaer fås til den tid i alle banker og spare-
kasser.
Grønlands »ægte«
vinterdæk
— som kører året rundt.
Friktionsgummi med huller til pigge.
-- Også entreprenør- og traktordæk
Kalaallit Nunaanni
assakaasut ukiorsiutivissuit
— ukioq kaajallallugu atorsinnaasut.
Friktionsgummi naqqulersorfissanik
putulersoriigaq.
— aamma pigaavut assakaasut »sullisit«
traktorillu assakaasui
Nord-Auto
Fredrikstadvej 3 - 9200 Aalborg SV
Telefon 08 - 18 67 33 - Telex 69759 Nordau