Atuagagdliutit - 18.12.1985, Blaðsíða 13

»Peqqissaasoq«-mut
akissut
Nakorsaanerup tullianit J.P Brangstrup-imit
Atuisup normuisa 7-anni peqqinnissamik su-
liaqartut nunaqavissut peqatigiiffiat allaga-
qarpoq peqqinnissamut qullersaqarfimmik
isornartorsiummik.
Periarfissaq manna atornianngilara quller-
saqarfimmik illersuiniarnermut. Paasissutis-
sanilli tunulequtaasunik saqqummiiniaralu-
assaanga tunngavilimmik oqallinnissaq siu-
nertaralugu, soorluli »Peqqissaasup« taman-
na aamma anguniaraa.
Kalaallit Nunaanni peqqinnissap tungaati-
gut suliniarneq assigiinngitsorpassuartigut
sukkasoorujussuarmik ineriartorsimavoq.
Nappaatit katsorsarneqarnissaallu eqqar-
saatigigaanni. Atortorissaarutit assigiin-
ngitsut pitsaanerunissaannik piumasarisat
annertusisimapput. Aningaasartuutillumi
aamma qaffariarujussuarsimapput. piviusu-
milli eqqarsarnerunngilaq isumaqaraanni i-
nuit ajornartorsiutaat tamaasa katsorsarsin-
naagigut.
Ineriartorneq taamaattoq nunarsuarmi ta-
marmi naluneqanngilaq, soorluttaaq Kalaal-
lit Nunaanni aamma taamaattoq. Siunertaa-
vormi inuiaqatigiit aningaasartuutigisinnaa-
saat tunngavigalugit sapinngisamik peqqin-
nissamik ingerlataqartut inuit peqqissuunis-
saannut annertunerusumik sunniuteqan-
nginnerat, tassami nappaatit qulerarterutaat
taamaallaat katsorsartarpagut, sinnerili inu-
it najugaqarfiinniipput inooriaasiannillu
tunngaveqarlutik. Katsorsaanerinnaalli ava-
taatigut nappaatinik pitsaaliuinissaq anner-
tunerusumik sulissutiginiaraanni qulequttat
annertuut makku isiginiartariaqarput:
1) Inuit ataasiakkaat inuiaqatigiillu inoo-
riaasiat.
2) Inuuniarnerminni atugarisaat.
3) Peqqissuunissaq anguniarlugu qanoq siu-
nertaqassaagut.
4) Peqqinnissamillu suliaqarneq qanoq aaq-
qissuunneqassava.
5) Inuiaqatigiinnilu qanoq allanik pisoqas-
sava inuit tamarmik peqqissuunissaat a-
nguniåssagaanni.
Nunarsuaq tamakkerlugu peqqinnissamut
suliniaqatigiiffiup, WHO-p, peqqinnissaq pil-
lugu tunngaviusumiknaliliinera allanngorsi-
mavoq, maannalu naatsumik oqaatigalugu
tassaavoq: »Peqqinneq tassaavoq inuunerup
inuuffiginissaanut piginnaassuseq«.
Amtslæge Vagn Christensen, sinerissami
nakorsaanerit augustusip qaammataani
Nuummi ataatsimiinneranni peqqinnissaq
eqqarsaatigalugu inooriaatsip qanoq ineriar-
tortinneqarsinnaanera pillugu saqqummii-
nermini nassuiaateqarpoq:
1) Paasissallugu inuttut peqqissutut pisin-
naasat suuneri, tamannalu tunngavigalu-
gu inuttut ataasiakkaatut naleqassutsip
ineriartortinnissaa.
2) Inuunerup tamarmi ilinniarfiuneranik pi-
ginnaassuseq aalaj angiisuulluinnarpoq.
3) Isummanik nassuiaasinnaanissamut piu-
massusermik piginnaassuseqarneq.
4) Peqqissumik inuuneqarnissatsinnut qini-
gassaqarnitta pingaaruteqarnerat.
5) Suleqatiginnissinnaanerup peqqissumik
inuusinnaassuseqarnermut pingaarute-
qarnera.
Siunniunneqarsinnaavoq inuit qinigassil-
lugit ilinniartitaanissaat, maannakkutut atu-
arfinni naalattuunissaannik ilinniartitsiner-
mut illuatungiliuttumik. Tamatumani tassa
ilinniartitaanermi pissutsinut aalaj angersi-
masunut ingerlateqqinneqarsinnaavoq.
Soorlu naalakkersuinikkut anguniagaasin-
naavoq qinigassat pitsaasut ajornannginne-
rulernissaat ullumikkut pissusaasut paarlat-
tuannik. Aalaj angersimanerusumik inuussu-
tissat tungaasigut anguniagaqalernissaq ine-
qarnerullu tungaatigut pitsaanerusumik siu-
nertaqarnissaq kiisalu imminut ikiorsinnaa-
nissamut suliniuteqartut suunerinik ilisima-
sat siaruarternerisigut.
Peqqinnissaq pillugu siunertaq taamaat-
toq iluamik ingerlassappat pingaaruteqarlu-
innarpoq inuit peqqinnissap tungaatigut ili-
simasallit innuttaasut akornanni ilinniartit-
sinissaat.
Imminummi akerlilersorneruvoq inuit peq-
qissumik inuunissap qanoq ittuunissaanik ili-
simasaqaraluarlutik aalaj angiisoqarniale-
raangat tunuartertarnerat. Inuunerup peq-
qissumik ineriartortinnissaa pillugu marlun-
nik qulequtsiisoqarsinnaavoq:
1) Avatangiisit mingutsinneqannginnissaat
pillugu aalaj angersimasumik politikke-
qarnissaq ineriartortinneqassaaq inuit
peqqinnissarlu tunngavigalugit.
2) Avatangiisit peqqinnartut ineriartortin-
nissaat anguniarlugu pimoorullugu suli-
niartoqassaaq. (lnigisat, atuarfiit suliffiil-
lu).
Avammut sammisumik suliniarneq
Apeqqutaaginnarpoq qanoq ililluta tamakku
tamaasa ilanngullugit peqqinnissamik inger-
latsilersinnaanersugut. WHO-p peqqinnis-
saq pillugu siunertaani annertuumi, »Ukioq
2000 kikkut tamarmik peqqissut«-mi siun-
nersuutigineqarsimavoq pingaarnerutinne-
qassasoq avammut sammisumik suliniarnis-
saq.
Tamatumanilu pingaaruteqarluinnarpoq
inuit imminnut isumagisinnaanerisa anner-
tusarniarnissaat. Atuisoq qanillugu sulisari-
aqarpugut atuisorlu oqartussaaqataasaria-
qarpoq.
Peqqinnissaq pillugu isummat qulaani taa-
neqartut ullumikkut kikkut tamarmik isuma-
qatigaat, Kalaallit Nunaannilumi peqqinnis-
sap tungaatigut ukiuni kingullerni suliniutini
tamakku tunngavigineqarsimapput.
Ukioq manna majip qaammataani inatsi-
sartut aningaasaligaannik peqqinnissaq pil-
lugu isumasioqatigiissitsineq peqqinnissa-
mik suliaqartut nunaqavissut peqatigiiffeqa-
lernerannik kinguneqartoq Kalaallit Nunaan-
ni peqqinnissaq pillugu aalaj angersimasu-
mik anguniagassamik saqqummiiffiuvoq.
Anguniakkat taakku Inatsisartunit tusaani-
arneqarsimapput, minnerunngitsumillu Ar-
qaluk Lynge-mit peqqinnissaq pillugu ataat-
simeersuarnermi augustusip qaammataani
Nuummi pisumi saqqummiunneqarsimallu-
tik. Isummat tamakku assingajaat aamma
oqallisissianik saqqummiisunit allanit oqaa-
tigineqarput, suleqatigiillu nalunaarusiaanni
erseqqissorujussuullutik.
Peqqinnissamut qullersaqarfiup tungaa-
niit ukiut arlalinngorpulli ilisimaneqalermat
nukiit atugassarititaasut atorlugit nappaati-
nik pitsaaliuilluni qaammarsaaniarnerup pi-
moorullugu suleqataaffiginissaa pisariaqar-
tinneqaqisoq naammattumik nukissaqarfigi-
neqanngitsoq.
Tamannali pissuteqanngilaq peqqinnissa-
mut qullersaqarfimmi suliaqannginnitsin-
nik. ineriartornerli pitsanngoriartorpoq.
Uannulli pingaaruteqartorujussuuvoq oqaa-
tigissallugu qanorluunniit qullersaqarfiup
sulisui amerlineqartigigaluarpata isumaqar-
toqassanngimmat inuttaasut akornanni peq-
qinnissap tungaatigut ilisimanninneq anner-
tunerulissasoq uniinnarluni atorfillit tu-
ngaanniit maleruagassanik siunnersuutinil-
luunniit utaqqiinnaraluaraanni.
Pingaarluinnarpoq »innuttaasut akornanni
suliniutit« suulluunniit pilersinneqarsinnaa-
nerannik peqqinnissamik suliaqartut tamar-
mik takunnissinnaalernissaat, namminnerlu
»nappaatinik pitsaaliuilluni paasisitsiniaa-
nermik« suliaqarsinnaanerannik.
Uanga isinnik isigalugu peqqinnissamut
qullersaqarfiup suliassaasa pingaarnerit ila-
gaat suliniuteqartut tamakku atortussaan-
nik ikiornissaat misissuinertigut siunnersui-
nertigullu, taamaalilluni suliniarneq pitsaa-
nerusumik agguataarneqarsinnaanngorlugu.
Qullersaqarfiup avinneqarnissaa
Piffissami aggersumi peqqinnissamut quller-
saqarfiup avinneqarniarpoq, tamatumuuna
inuiaqatigiinni peqqinnissakkut suliniarneq
annertusarneqarsinnaalissammat.
Neriunarporlu tamatumuuna aamma na-
korsaanerup ukiumoortumik nalunaarusiari-
sartagaa imarisamigut allanneqarnermigullu
innuttaasunit atuarneqarsinnaalissasoq,
taakkununngami tunngasuummat.
Neriuutigaaralu nukippassuit peqqinnissa-
mik suliaqartut innuttaasullu akornanni aa-
lassassimaartut katersorsinnaassallutigit,
nappaatinik pitsaaliuinissamut suliniarner-
mut peqqinnissarlu pillugu aalaj angersima-
sumik siunertaqarnissamut.
AID S pillugu oqaatigiinnassavara nappaat
taanna kinguaassiuutitigut nappaatitut inis-
sinneqarsimanngimmat, taamaammallu pin-
ngitsoornani misissortittariaqarnissamut i-
natsisinik tunulequtassaqarani. Inuit nap-
paammik eqqugaasinnaanerusutut isigini-
qartut misissorneqatassapput, misissortin-
nissaminnut akuersaarpata.
Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga
J.P. Brangstrup Hansen
Vice-landslæge.
13
i
X.