Atuagagdliutit - 18.12.1985, Blaðsíða 15

Inuilaarsuaq inunnit tikinneqarnerminiit qaammatit sisamat qaangiutiinnartut taa- På fire måneder blev et kæmpe natur-område forvandlet til en landingsbane,
matut isikkoqalerpoq.
Jameson Landimi sulineq
Kalaallit suliffissarsinissaminnut qanoq periarfissaqarpat?
Naalakkersuisunut ilaasortaq Hendrik Nielsen Jens Geislerip
apeqqutaanut tallimanut pingaaruteqartunut akissuteqartoq
Jameson Landimi uuliasiornermut ata-
sumik Inatsisartuni ilaasortaq Jens
Geisler Nunaqarfinnut Isorlernullu Naa-
lakkersuisumut Hendrik Nielsenimut
tallimanik apeqquteqarsimavoq:
1) Pilersaarutigineqartut naapertorlu-
git kalaallit qassit Jameson Landimi
suliffissarsinissartik naatsorsuutigi-
sinnaavaat?
2) Sulisussat piginnaasatigut qanoq pi-
umaffigineqarpat?
3) Uuliamik ujaasinermut tunngatillu-
gu I SCO qanoq inissisimava?
4) Kalaallit sulisorineqartussat ilinni-
artitaanissaat aaqqiiviginiarlugu qa-
noq pilersaaruteqartoqarpa?
5) Kalaallit sulisorineqartussat ilinni-
artitaanissaat sulisussarsiarineqar-
nissaallu qanoq ilillugu aaqqiivigini-
arneqarpa?
Kisitsisitaqanngillat
Apeqqummut siullermut Hendrik Niel-
sen (NUISINA) akivoq, ujaasinissamut
akuersissuteqarncrmut aalaj angersak-
kat naapertorlugit sulisut kalaallit ima-
luunniit qallunaat »sapinngisamik an-
nertunerpaamik« atorfinitsinneqassa-
sut.
Sulisorineqartussat taakku atoriaan-
nanngorlugit pissarsiarineqarsinnaan-
ngippata ujaasinissamut akuersissute-
qarfigineqartup sulisussat pikkorissar-
simasut nunanit allaneersut atorfinitsis-
sinnaavai.
Taamaalillugu takuneqarsinnaavoq
kalaallit uuliasiornermi sulisorineqar-
tussat aalaj angersimalluinnartumik a-
merlassuseqarnissaat imaluunniit pro-
centinngorlugit qassiunissaat aalaj a-
ngersaavigineqarsimanngilaq. Kalaallil-
li sulisorineqarsinnaasut sapinngisamik
amerlasuujunissaat qulakkeerniarlugu
N amminersornerullutik Oqartussat,
Aatsitassanik Atortussiassalerinermut
Ataatsimiititaliap 1985-mi upernaakkul-
li ataatsimeeqatigisimavaa. Sulinermi
oqaatsit atorneqartussat tassa tuluit
oqaasii, tamannalumi namminermi killi-
liisussaareerpoq.
Atorfiit ilinniarsimanngitsunik inut-
talerneqartussat pillugit Namminersor-
nerullutik Oqartussat firmanut atorfi-
nitsitsisussanut kissaatigisimavaat ka-
laallit nalinginnaasumik meeqqat atuar-
fianni atuarsimanerat aallaavigineqas-
sasoq aammalu isumaliutigineqassasoq
atorfinni tuluttut oqalussinnaanissamut
sukangasuumik piumasaqaatit, minne-
runngitsumik ilinniagaqarsimanngitsu-
nut, sunniuteqarumaartut.
Ukiuni 8-ni atuarsimaneq
Tamatuma inernerisimavaa atorfiit ilai
ukiuni arfineq pingasuni atuarsimanis-
samik piumasaqaatitalerlugit GSI-mit
inuttassarsiuunneqarsimammata, aam-
malu atorfinni assigiinngisitaartuni tu-
luttut oqaatsinik piginnaasaqarnissa-
mut piumasaqaatinik assigiinngisitaar-
tunik atuisoqarsimammat.
Tamatuma saniatigut suliamut pigin-
naasaqarnissamut piumasaqaateqarto-
qarpoq, minnerunngitsumik nunani is-
sittuni inuutissarsiornikkut misilittaga-
qarsimanissaq eqqarsaatigalugu, soorlu
assersuutigalugu qamutinik atortuuti-
nik oqimaatsunik ingerlatsisartutut su-
lineq mekanikeritullu qamutit taamaat-
tut iluarsaattarnerannut aserfallatsaali-
neqarnerannullu tunngasut ilanngullu-
git. Hendrik Nielsenilumi isumaqarpoq
kalaallit qinnuteqaateqartut akornanni
taamatut piginnaanilinnik nassaassa-
qartoq.
80-init 14-t
Ujaasinermut atasumik Inuit Service
Company, ISCO-p, inissisimaneranut
tunngasumik apeqqummut Hendrik
Nielsen akivoq, ISCO-p pilersaarummi
peqataanissamut periarfissanut tunnga-
sumik Inatsisartut isumaliutersuute-
qarnerisa kingunerisimagaat ISCO-p
Danish Arctic Contractors (DAC) sule-
qatigissagaa. Taakkua suliassaraat Ja-
meson Landimi sulliveqarfiup mittarfi-
ullu, ARCO-p ataani sulisitseqataasu-
tut, pilersinneqarnissaat. Suliaq piler-
saarutit naapertorlugit ingerlavoq
qaammammilu matumani naammassi-
neqartussaalluni.
Selskabit taakku marluk piffissami
qaangiuttumi sulisunit 80 missaaniittu-
nit kalaallit 14-it sulisorisimavai. Tama-
tuma saniatigut kalaallit ataasiakkaat
firmani allani sulisorineqarsimapput.
Sulianut ilinniartitsisussanik
ilinniartitsineq
Kalaallit sulisorineqartut ilinniartinne-
qartarnerannut tunngatillugu Jens
Geislerip apeqqutaanut siullermut akis-
sut Hendrik Nielsenip innersuussutigaa,
ilanngullugulu ilisimatitsissutigalugu,
ilinniartitaanermut qullersaqarfik
160.000 kr.-nik aningaasassinneqarsi-
masoq kursusinut aqutsisup/sungiusaa-
sup, tassa suliamut ilinniagaqarsimasut
sulianullu sungiussilluarsimasut mar-
luk, ilinniartinneqarnissaannut, taakku-
lu ilinniartitsisuusussaallutik soorlu as-
sersuutigalugu maskinanik ingerlatsisu-
nut svejserinermullu teknikkimut.
Ilinniartitaanissamut politikki siuner-
taralugu Niuernermut Inuutissarsiuti-
nullu Naalakkersuisup Josef Motzfeldt-
ip pilersaarusiornissamut suleqatigiissi-
tat, Inatsisartunut isumaliutissiissum-
mik tunniussisussat, pilersissimaveu.
Isumaliutissiissut naatsorsuutigineqar-
poq Naalakkersuisunut ilaasortamut
tunniunneqarumaartoq 1. maj 1986.
Canadami ilinniartitsineq
Maannangaaq uuliamut tunngasunik
suliaqarnermut atasumik ilinniartitsi-
nissamut suliniuteqartoqalereersima-
voq. Ilinniartitaanermut qullersaqarfi-
up Canadami uuliamik qilleriveqarfimmi
kalaallit qallunaallu inissinneqarnis-
saannut siunnersuummik tigusaqarsi-
mavoq. Taamatut kursusertitsinissaq
qanoq aningaasalersorneqassanersoq
suli aaqqiivigineqarsimanngilaq, Naa- r~
lakkersuisulli inuusuttunut 15-it missaa-
niittunut maani nunaqartunut oqaatsi-
nut ilinniartitseqqissaarnissamut tapiis-
sutinik aningaasaliissuteqarsimapput,
taamaaliornikkut Canadami ilinniaga-
qarnerminni oqaatsitigut tunuliaqutas-
saq pisariaqartinneqartoq pissarsiari-
sinnaaniassammassuk, tamannali pis-
sappat aallaavigineqartoq tassa ilinniar-
titsinissamut iliuut tamarmi aningaasat
eqqarsaatigalugit aaqqiivigineqarsin-
naassasoq.
Aaqqitassat tamakku aaqqinneqarpa- *
ta/sinnaappata ajornarunnaartussaa-
voq kalaallit sulisorineqalersinnaanerat.
Atorfinitsitsinerit ilinniartitsinerillu
kimit akisussaaffigineqarnerat pillugu
Hendrik Nielsen akissuteqarpoq, ujaasi-
nissamut akuersissuteqarfigineqarsima-
soq tamakkununnga akisussaasoq. Taa-
matuttaaq ippoq sulisitseqataasut eq-
qarsaatigalugit, imaassimappat sulias-
sat taakkununnga tunniunneqarsima-
sut.
Naggataagut Hendrik Nielsenip ilisi-
matitsissutigaa, Namminersornerullu- _
tik Oqartussat, Aatsitassanut Atortus-
siassalerinermut allaffeqarfiup, firmallu
akulerussimasut akornanni ataatsimiit-
tarnerini taaneqartuni qinnuteqaateqar-
tarnermut periusissat aalaj angersaavi-
gineqarsimasut, tassuunalu qulakkeer-
neqarluni atorfinnut nassuiaatit qinnu-
teqaatinullu immersugassat Kalaallit
Nunaanni suliffissarsiuussisarfinni ta-
mani pigineqalernissaat. Taamatuttaaq
pineqartumut matumunnga tunngasut
tusagassiuutitigut radiokkullu innut-
taasunut tamanut tusartinneqareersi- .
mapput.
1E