Atuagagdliutit - 08.01.1986, Blaðsíða 11

NR. 2 1986
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
II
Ogallinneq • Debat 1
Maniitsumi orpiup
juullimut ikinneranit
Vilhem Jessen
Decembarip ulluisa 8-ni Maniitsu-
*1 orpiliaq ikinneqarpoq. Ukiulli
ssiulliit eqqaassagaanni juullilerne-
ran' orpiliap ikinnerani najuulluni
Pakatsinarpoq, kanngusuummer-
smullu misigisimanarluni.
Tassa inuit juullimut tussiutinik
tussiaqattaanngivillutik nipaaqalu-
orpiliaq kaavilermassuk isuma-
liuutit assigiinngitsut pinngorar-
Put.
Aputeqannginnersua? Tussiuti-
n*k tussiaqattaartartut najuutin-
nginnerat? Ukiuniluunniit kingul-
Jerni pissaqarniarnikkut nakkaak-
kiartornerput pissutaasimanerpat?
Allak kat
Allattoq: Leif Immanuelsen
Soorlu kiannguugaluartulluunniit
Qallunaat Nunaannut innuttaaqa-
,aasuP ilisimalluaraa kinaluunniit
e4qumiitsuliortoq naqisimaneqa-
rani naalakkersuinermut tunngas-
suteqartunut saqqummiussaqar-
sinnaasoq, taalliatigut, atuakkiati-
gut, oqaaseqarnikkut allaatiginnin-
"•kkullu.
Taamaakkaluartoq akornatsinni
eQqumiitsuliortunik ajorluinnartu-
m'k naqisimannittoqarpoq. Taa-
matut oqarninnut naalakkersuisut
eQqarsaatiginngilakka, eqqarsaati-
galuguli Gram Jensen-ip immiussi-
sarfiani Ilulissaniittumi piumasari-
neqartartut.
Kikkulluunniit nipilersortartut
Gram-ip immiussisarfiani sineriak
tamakkerlugu saqqummertussa-
immiussinialeraangata ilisima-
bnneqartarput naalakkersuiner-
mut tunngasunik taallianik imaqas-
sanngitsut.
Nalunngilarput qallunaarpassu-
aqartoq iluanaarniaannarlutik nu-
aatsinnukartoqartartoq, taamaak-
kaluartoq inatsisinik maleruaqqu-
sanik unioqqutitsinngitsunik. Una-
“ eQqartugara inatsisinik maleru-
aqqusanik unioqqutitsilluinnar-
P°q. Nammineerlunga Gram-ip
'mmiussisarfianiitillunga paasisi-
aiavara naalakkersuinermut tun-
agassuteqartunik erinarsortoqar-
aissaa immiussisarfiup piginnittua-
ta iluarinngikkaa. Tamanna unioq-
qutitsinerunnginnerluni? UNIOQ-
QUTITSINERUVOQ! Soorlu ilisi-
magipput Gram-ip immiussisartut
Taamatut isumaqarnera eqqumi-
ikkunaraluarpoq. Ulluinnarnili i-
nuusaaserput eqqaassaga serput
eqqaassagaanni eqqortortaqaru-
narluni. Ukiummi siulliit pissaris-
saarfiusimammata.
Decembarip aallaqqaataani sa-
paassuarmi naalagiareernerup ki-
ngorna orpiliaq ikinneqaraangami
tussiarfigineqarluni kaavinneqa-
raangami meerannguanik inunnillu
inersimasunik nuannaarutissiillu-
artarmat. Juullimi ukiortaassamilu
pilluaritsi. Neriussaagullu ukiumi
nutaami eqqumiitsunik naapita-
qartassalluta.
ammasut
amerlanerit avannaamiuunerusut.
Kujalæliunerusut pisisiartullu ilisi-
manerpaat taama kanngiunartigi-
sumik uukapaatitsisoqarnera. Su-
mulluunniit immiussisarfimmut
immiussiartorniaraanni soorunami
suliassat aalajangersarneqareersi-
masarput.
Taamaakkaluartoq sulinerisa
nalaani paasigaangamikku naalak-
kersuinermut tunngassuteqartunik
taallat imallit oqarfigineqartarput
tamakkuninnga erinarsortoqas-
sanngitsoq.
Tamatta ilisimavarput saqqum-
mersittagai sunik imaqartartut, tas-
sa asannninnilersaarutit, pinngorti-
tarsuarmut tunngassuteqartut al-
lallu, soorunami kikkulluunniit eq-
qumiitsuliortut isummatik suuga-
luartulluunniit naqisimaneqaratik
anittarpaat, kisiannili taama sak-
kortutigisumik naqisimanninne-
qartariaqanngilaq.
Ataasiaannarnanga tusartarpara
iluanaarniapalaanik aningaasat qa-
loorneri iluarineqarneq ajortut.
Piffissanngorsoraaralu tamakku
ulluinnarni eqqartorneqartartut ta-
maangaannartinnagit sukumiisu-
mik isigineqartariaqartut.
Inuiaqatikka ilissi QANORMI-
TAAVA ISUMAQARPISI?
Nammineerlunga isumaqarpu-
nga Gram Jensen-ip immiussisarfi-
utaa piaartumik pisortanik immin-
nut taagortunik, tamakkuninnga-
luunniit attuumassuteqartunik suli-
alinnik qanoq anguniagaqarnera-
nik paasiniaaffigisariaqartoq, ma-
tuneqartariaqartorluunniit.
Illoqarfik
Nunarsuarmi illoqarfiit amerlaqaat.
Hluliarsuillu kisissaanngitsut takussaapput.
Woqarfiup qeqqani qeqarpunga.
Isigaakka bilit, qimuttuitsut silaannarmik aserorsaasut.
Siunissartik puigorlugu sanaartorput.
Piffissaq tikiuppat paasilissavaat sooq.
Naasut, ivikkat qangatut kusanartiginngillat.
Sooq taama qangatut inuunerput aserorpa?
Paasissavat sooq nunarsuaq aserornersoq.
Aana paaserusutat tusaruk!
Qimuttuitsut, bilit, suliffissuit nukiliorfiilluu aserortitsisuupput.
Paasiniarsigik.
Taalliortoq Kistar Vahl, 13-inik ukiulik.
Inuusuttut ukiuat
qaangiutilerpoq
Allattoq Samuel Hard
Ukioq manna 1985 INUUSUTTUT
UKIUAT qaangiutilerpoq. Ajoqii-
niarnermik pinnanga inuusuttunilli
ineriartortunik inooqateqarnera
pillugu isummakka anilaarusup-
pakka.
Siullermik oqaatiginiarpara i-
nuusuttuulluni qiimalluni nuanner-
sorsuummat. Nuannaartarpunga i-
nuusuttut nuannaartut isigileraa-
ngakkit kiammi puigussavai inuu-
sunnermi ullut nuannersut pissa-
nganartunik ulikkaartut.
Ullumi inuusuttut aammali utoq-
qaliumaartut. Qangarsuarli ilisi-
maneqarpoq utoqqaat inuusuttu-
nut isorniartarneri. Uanga meeraa-
gallarama tusaasarpakka utoqqaat
inuusuttortatik isorisaraat asser-
suutigalugit eqqaasinnaavakka qi-
tigissat mitsimaanik taasakkagut
kigaatsuarannguamik qitinneqar-
tartut. Utoqqaat oqartarput: Tas-
sagooq nuannerpat taama kigaatsi-
gisut asuli tissassaataannaat, nam-
minerooq inuusukkallaramik taa-
ma nuanniitsigisunik qitinneq ajor-
put.
Aamma atisat nunatsinnut na-
leqqutinngitsut. Soorlu arnat aler-
saat siilikit. Utoqqaat oqartarput:
qanorooq utoqqaligunik gigteqar-
tigissappat taama saatsigisunik a-
lersillit.
Uagut 50-ikkunni 40-kkullu naa-
lerneranni inuusuttuusimasugut
quiassuaatineqartarpugut nujaris-
sartarattagooq. Qitigiassaguttalu
kusassaqqaartarluta. Qujanaqaar-
mi taamani perroornerarluta ake-
rartuunneq ajoratta. Imaallaat nu-
kappiaqqatut qarlilinnik niviarsiar-
taqarluta qitinneq ajoratta.
Uparuarniakkakkali tikeriarlak-
ka. Taamaaliorniarpunga kissaati-
gigakkumi aamma ullumi inuusut-
tut utoqqaligunik aammattaaq kisi-
gatik inuusuttortaminnut uparuaa-
sarumaartut.
Oqarumavunga inuusuttut ukiu-
anni isummat erseqqissut kalaaler-
paluttut maqaasigakkit. Ullumi tu-
pinnaannartumik inuusuttortagut
periaatsimikkut qallunaarpalup-
put. Erseqqivissumik nuannaarto-
risaat tassaapput uagutsitut avataa-
neersut europamiut ilinniarluarsi-
masut silatuullu. Isumaqarpunga
ullumi inuusuttut kukkusumik naa-
lakkersuinermik ilisimatussutsimil-
lu akoqarpallaartumik perorsarne-
qalersimasut. Angerlarsimaffik
qangarsuarli inooqatigiinni kalaal-
lini pingaaruteqangaarsimasoq ni-
kagineqalersimasoq.
Meeraq inuusuttunnguarlu ajor-
nartorsiulerunik angajoqqaamin-
nut saaffiginnittuartarsimasut
maanna social-pædagoginut saaffi-
ginnittalersimasut annersaat nu-
natta inerittussaanik issortalik
plastik-imik taarserneqarsimavoq.
Taava tupinnarpa inuusuttut akor-
nganni nagguimmik sorlaaruttut
tusarsaajualermata?
Isumaqarpunga inuusuttut ukiu-
anni erinnat 60-ikkut aallaaveqar-
tut kisimik erinarsuutaanerarlugit
isuma erseqqissumik takkuteqqit-
toq. Taamalu 60-ikkut siornagut
taalliortorsuagut nikagisaalersima-
nerminnit aniguisitaanngillat. Ta-
manna ajoraluaqaaq! Kiisa inuu-
suttut ukiuanni tussiummik tu-
sanngilagut. Angakkussaqqiinnas-
sanerpugut?
Qanoruna nunatsinni
perorsaariaaseqartut?
Allattoq: Johs. Jerimiassen, ilinniartitsisunngorniat ilaat
Naak nalunngikkaluarlugu peror-
saanermut tunngasunik nunatsinni
oqallitsitsiniarlutik suliaqarniartut
ikigisassaanngikkaluartut oqallit-
sitsiniutaasali siunertaat inuiaqati-
giinnut anngunneqarneq ajorput
oqallisigineqartaratillu soqutaan-
ngissimaqineramik?
Soqutaannginngillat, nalunngi-
larput naalaarutikkut oqallinne-
qartoq tamakkuli naalaartut kis-
saammeraluaraangamilluunniit
toqqaannartumik akisinnaaneq a-
jorpaat. Nalunngilarputtaaq oqal-
lisissianik perorsaaneq pillugu atu-
agaaqqiortoqarnikuusoq 8 kr.-
neeqqaarluni pisiassamik. Knud
Rasmussen-ip Hojskoleani ilinniar-
titsisut oqallisissiaat Tusarliivik aq-
qutigalugu saqqummertoq.
Oqallisissiap imarivai apeqqutit
inuiaqatigiinniit akissallugit soqu-
tiginarluinnartut, inuiaqatigiinniil-
li akineqanngisaannartut.
Saqqumilaannginneri uggoralu-
git ilaatigut imarisai qaqilertarlugit
atuaqatigiiusugut perorsaaneq pil-
lugu oqallitsitsiniarluta aallarnisa-
lerpugut una allakkiaq siulequta-
tut, aallarnisaataasutullu allaga-
raarput. Atuagassiat pisortatigoor-
tut aqqutigalugit oqallitsitsineq i-
ngerlassaaq, taamaalilluni kikkul-
luunniit isummaminnik akissute-
qaatigiumasaminnillu iluaqutaa-
sussaasunik illuatungiliussaasin-
naasunillu ajornanngitsumik akis-
suteqarsinnaassapput, neriussaa-
gut perorsaaneq sumiginnarnagu
pissusiviusut toqqammavigalugit
inuiaqatigut saqqummertarumaar-
tut, inuusaasermi aalassannikooqi-
soq imminiiginnarnagu perorsaari-
aatsikkut inuiaqatigiit tulliusut
toqqammavissarsiortariaqarpagut
inuiaqatigiit namminiussusaannik
siunertalersuilluta.
Oqallitsitsiniarneq malitseqas-
saaq apeqqutit ilaatigut Tusarliivi-
up atuagaaqqiarititaa qaqilertarlu-
gu, namminerlu inuiaqataasutut
malugisagut toqqammavigalugit.
Erseqqissaatigissavarput atua-
qatigiisusugut atuarnitsinnut at-
tuumatillugu pinnginnatta. Inuia-
qataasutulli maluginnilluta aalas-
sappugut, taakkuuvuguttaarli siu-
nissami meeqqat akornanni sulisus-
sat.
KGH-mi
taasariaqartut
1985-imi no vemberip aallaqqaataa-
ni makku KGH-mi atorfinitsinne-
qarsimapput. EFG-mi ilinniartoq
Dorthe Kristiansen, Nuuk, EFG-mi
ilinniartoq Elisabeth Møller, Paa-
miut, EFG-mi ilinniartoq Marie
Heilmann, Maniitsoq, EFG-mi
ilinniartoq Maline Eriksen, Nuuk.
Novemberip 22-ianni atorfinitsin-
neqarpoq lagerassistent Lars Bryun
Andersen Narsami.
Aquttoq Nikolaj Tittussen,
Nuuk, novemberip 19-ianni ator-
fimminiit tunuarpoq, novemberillu
30-ianni atorfimminniit tunuarput
lagerassistent Kent Mathiesen,
Kangerlussuaq aamma butiksafde-
lingsbestyrer John Laden Jensen,
Sisimiut.
Allakkerisunngorniarluni Paa-
miuni ilinniartoq Johanne Rosing
oktoberip aallaqqaataani Qaqortu-
mut nuutsinneqarpoq, assistent Ib
Nielsenilu novemberip sisamaanni
Nuummiit Aasiannut nuutsinne-
qarluni.
Lagerassistent Laasinnguaq Kri-
stiansen, Maniitsoq, 1985-imi au-
gustip aallaqqaataani overassisten-
tinngortinneqarsimavoq. Assistent
Søren Sianiale, Kulusuk/Ammas-
salik, septepberip aallaqqaatani
overassistentinngorpoq, assistent
Mads Kronvold, Aasiaat, oktobe-
rip aallaqqaataani overassisten-
tinngorpoq. Assitent Tove Ander-
sen, Nuuk, decemberip aallaqqaa-
taani overassistentinngorpoq,
EFG-mi ilinniartoq Jan Petrussen,
Narsaq decemberip aallaqqaataani
ilinniarnermi inerpoq assistentin-
ngorluni.
Københavnimi assistent Mette
Julie Fuglø novemberip 25-ianni
KGH-ip økonomiafdelingiani ator-
finippoq, styrmand p.p. Christian
Skat Hjørnet oktoberip aallaqqaa-
taani ederiafdelingimi Aalborgi-
miittumi atorfinippoq.
neKerémteKarit
ATUAGAGDLIUTINE
SY&STRTK
ALPARCAULD
BÆVERNYLON
CORRIDA NR. 4
DUNLÆRRED
ELASTIK
FROELICH SPECIAL
GRØNLANDSK ULD
HÆKLE NÅLE
ISOLI
KIDRA
LYNLÅSE
MASKINGRAN
NÅLE
ORAGE
PLADEVAT
RUNDPINDE
SYMASKINER
TRICOTINE
ULDNE STOFFER
VATTERET NYLON
ZEPHYRGRAN
SENDES OVERALT
SY&STRTK
Box 16.3900 Nuuk
Telefon 2 40 96