Atuagagdliutit

Árgangur
Tölublað

Atuagagdliutit - 08.01.1986, Blaðsíða 11

Atuagagdliutit - 08.01.1986, Blaðsíða 11
NR. 2 1986 ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN II Ogallinneq • Debat 1 Maniitsumi orpiup juullimut ikinneranit Vilhem Jessen Decembarip ulluisa 8-ni Maniitsu- *1 orpiliaq ikinneqarpoq. Ukiulli ssiulliit eqqaassagaanni juullilerne- ran' orpiliap ikinnerani najuulluni Pakatsinarpoq, kanngusuummer- smullu misigisimanarluni. Tassa inuit juullimut tussiutinik tussiaqattaanngivillutik nipaaqalu- orpiliaq kaavilermassuk isuma- liuutit assigiinngitsut pinngorar- Put. Aputeqannginnersua? Tussiuti- n*k tussiaqattaartartut najuutin- nginnerat? Ukiuniluunniit kingul- Jerni pissaqarniarnikkut nakkaak- kiartornerput pissutaasimanerpat? Allak kat Allattoq: Leif Immanuelsen Soorlu kiannguugaluartulluunniit Qallunaat Nunaannut innuttaaqa- ,aasuP ilisimalluaraa kinaluunniit e4qumiitsuliortoq naqisimaneqa- rani naalakkersuinermut tunngas- suteqartunut saqqummiussaqar- sinnaasoq, taalliatigut, atuakkiati- gut, oqaaseqarnikkut allaatiginnin- "•kkullu. Taamaakkaluartoq akornatsinni eQqumiitsuliortunik ajorluinnartu- m'k naqisimannittoqarpoq. Taa- matut oqarninnut naalakkersuisut eQqarsaatiginngilakka, eqqarsaati- galuguli Gram Jensen-ip immiussi- sarfiani Ilulissaniittumi piumasari- neqartartut. Kikkulluunniit nipilersortartut Gram-ip immiussisarfiani sineriak tamakkerlugu saqqummertussa- immiussinialeraangata ilisima- bnneqartarput naalakkersuiner- mut tunngasunik taallianik imaqas- sanngitsut. Nalunngilarput qallunaarpassu- aqartoq iluanaarniaannarlutik nu- aatsinnukartoqartartoq, taamaak- kaluartoq inatsisinik maleruaqqu- sanik unioqqutitsinngitsunik. Una- “ eQqartugara inatsisinik maleru- aqqusanik unioqqutitsilluinnar- P°q. Nammineerlunga Gram-ip 'mmiussisarfianiitillunga paasisi- aiavara naalakkersuinermut tun- agassuteqartunik erinarsortoqar- aissaa immiussisarfiup piginnittua- ta iluarinngikkaa. Tamanna unioq- qutitsinerunnginnerluni? UNIOQ- QUTITSINERUVOQ! Soorlu ilisi- magipput Gram-ip immiussisartut Taamatut isumaqarnera eqqumi- ikkunaraluarpoq. Ulluinnarnili i- nuusaaserput eqqaassaga serput eqqaassagaanni eqqortortaqaru- narluni. Ukiummi siulliit pissaris- saarfiusimammata. Decembarip aallaqqaataani sa- paassuarmi naalagiareernerup ki- ngorna orpiliaq ikinneqaraangami tussiarfigineqarluni kaavinneqa- raangami meerannguanik inunnillu inersimasunik nuannaarutissiillu- artarmat. Juullimi ukiortaassamilu pilluaritsi. Neriussaagullu ukiumi nutaami eqqumiitsunik naapita- qartassalluta. ammasut amerlanerit avannaamiuunerusut. Kujalæliunerusut pisisiartullu ilisi- manerpaat taama kanngiunartigi- sumik uukapaatitsisoqarnera. Su- mulluunniit immiussisarfimmut immiussiartorniaraanni soorunami suliassat aalajangersarneqareersi- masarput. Taamaakkaluartoq sulinerisa nalaani paasigaangamikku naalak- kersuinermut tunngassuteqartunik taallat imallit oqarfigineqartarput tamakkuninnga erinarsortoqas- sanngitsoq. Tamatta ilisimavarput saqqum- mersittagai sunik imaqartartut, tas- sa asannninnilersaarutit, pinngorti- tarsuarmut tunngassuteqartut al- lallu, soorunami kikkulluunniit eq- qumiitsuliortut isummatik suuga- luartulluunniit naqisimaneqaratik anittarpaat, kisiannili taama sak- kortutigisumik naqisimanninne- qartariaqanngilaq. Ataasiaannarnanga tusartarpara iluanaarniapalaanik aningaasat qa- loorneri iluarineqarneq ajortut. Piffissanngorsoraaralu tamakku ulluinnarni eqqartorneqartartut ta- maangaannartinnagit sukumiisu- mik isigineqartariaqartut. Inuiaqatikka ilissi QANORMI- TAAVA ISUMAQARPISI? Nammineerlunga isumaqarpu- nga Gram Jensen-ip immiussisarfi- utaa piaartumik pisortanik immin- nut taagortunik, tamakkuninnga- luunniit attuumassuteqartunik suli- alinnik qanoq anguniagaqarnera- nik paasiniaaffigisariaqartoq, ma- tuneqartariaqartorluunniit. Illoqarfik Nunarsuarmi illoqarfiit amerlaqaat. Hluliarsuillu kisissaanngitsut takussaapput. Woqarfiup qeqqani qeqarpunga. Isigaakka bilit, qimuttuitsut silaannarmik aserorsaasut. Siunissartik puigorlugu sanaartorput. Piffissaq tikiuppat paasilissavaat sooq. Naasut, ivikkat qangatut kusanartiginngillat. Sooq taama qangatut inuunerput aserorpa? Paasissavat sooq nunarsuaq aserornersoq. Aana paaserusutat tusaruk! Qimuttuitsut, bilit, suliffissuit nukiliorfiilluu aserortitsisuupput. Paasiniarsigik. Taalliortoq Kistar Vahl, 13-inik ukiulik. Inuusuttut ukiuat qaangiutilerpoq Allattoq Samuel Hard Ukioq manna 1985 INUUSUTTUT UKIUAT qaangiutilerpoq. Ajoqii- niarnermik pinnanga inuusuttunilli ineriartortunik inooqateqarnera pillugu isummakka anilaarusup- pakka. Siullermik oqaatiginiarpara i- nuusuttuulluni qiimalluni nuanner- sorsuummat. Nuannaartarpunga i- nuusuttut nuannaartut isigileraa- ngakkit kiammi puigussavai inuu- sunnermi ullut nuannersut pissa- nganartunik ulikkaartut. Ullumi inuusuttut aammali utoq- qaliumaartut. Qangarsuarli ilisi- maneqarpoq utoqqaat inuusuttu- nut isorniartarneri. Uanga meeraa- gallarama tusaasarpakka utoqqaat inuusuttortatik isorisaraat asser- suutigalugit eqqaasinnaavakka qi- tigissat mitsimaanik taasakkagut kigaatsuarannguamik qitinneqar- tartut. Utoqqaat oqartarput: Tas- sagooq nuannerpat taama kigaatsi- gisut asuli tissassaataannaat, nam- minerooq inuusukkallaramik taa- ma nuanniitsigisunik qitinneq ajor- put. Aamma atisat nunatsinnut na- leqqutinngitsut. Soorlu arnat aler- saat siilikit. Utoqqaat oqartarput: qanorooq utoqqaligunik gigteqar- tigissappat taama saatsigisunik a- lersillit. Uagut 50-ikkunni 40-kkullu naa- lerneranni inuusuttuusimasugut quiassuaatineqartarpugut nujaris- sartarattagooq. Qitigiassaguttalu kusassaqqaartarluta. Qujanaqaar- mi taamani perroornerarluta ake- rartuunneq ajoratta. Imaallaat nu- kappiaqqatut qarlilinnik niviarsiar- taqarluta qitinneq ajoratta. Uparuarniakkakkali tikeriarlak- ka. Taamaaliorniarpunga kissaati- gigakkumi aamma ullumi inuusut- tut utoqqaligunik aammattaaq kisi- gatik inuusuttortaminnut uparuaa- sarumaartut. Oqarumavunga inuusuttut ukiu- anni isummat erseqqissut kalaaler- paluttut maqaasigakkit. Ullumi tu- pinnaannartumik inuusuttortagut periaatsimikkut qallunaarpalup- put. Erseqqivissumik nuannaarto- risaat tassaapput uagutsitut avataa- neersut europamiut ilinniarluarsi- masut silatuullu. Isumaqarpunga ullumi inuusuttut kukkusumik naa- lakkersuinermik ilisimatussutsimil- lu akoqarpallaartumik perorsarne- qalersimasut. Angerlarsimaffik qangarsuarli inooqatigiinni kalaal- lini pingaaruteqangaarsimasoq ni- kagineqalersimasoq. Meeraq inuusuttunnguarlu ajor- nartorsiulerunik angajoqqaamin- nut saaffiginnittuartarsimasut maanna social-pædagoginut saaffi- ginnittalersimasut annersaat nu- natta inerittussaanik issortalik plastik-imik taarserneqarsimavoq. Taava tupinnarpa inuusuttut akor- nganni nagguimmik sorlaaruttut tusarsaajualermata? Isumaqarpunga inuusuttut ukiu- anni erinnat 60-ikkut aallaaveqar- tut kisimik erinarsuutaanerarlugit isuma erseqqissumik takkuteqqit- toq. Taamalu 60-ikkut siornagut taalliortorsuagut nikagisaalersima- nerminnit aniguisitaanngillat. Ta- manna ajoraluaqaaq! Kiisa inuu- suttut ukiuanni tussiummik tu- sanngilagut. Angakkussaqqiinnas- sanerpugut? Qanoruna nunatsinni perorsaariaaseqartut? Allattoq: Johs. Jerimiassen, ilinniartitsisunngorniat ilaat Naak nalunngikkaluarlugu peror- saanermut tunngasunik nunatsinni oqallitsitsiniarlutik suliaqarniartut ikigisassaanngikkaluartut oqallit- sitsiniutaasali siunertaat inuiaqati- giinnut anngunneqarneq ajorput oqallisigineqartaratillu soqutaan- ngissimaqineramik? Soqutaannginngillat, nalunngi- larput naalaarutikkut oqallinne- qartoq tamakkuli naalaartut kis- saammeraluaraangamilluunniit toqqaannartumik akisinnaaneq a- jorpaat. Nalunngilarputtaaq oqal- lisissianik perorsaaneq pillugu atu- agaaqqiortoqarnikuusoq 8 kr.- neeqqaarluni pisiassamik. Knud Rasmussen-ip Hojskoleani ilinniar- titsisut oqallisissiaat Tusarliivik aq- qutigalugu saqqummertoq. Oqallisissiap imarivai apeqqutit inuiaqatigiinniit akissallugit soqu- tiginarluinnartut, inuiaqatigiinniil- li akineqanngisaannartut. Saqqumilaannginneri uggoralu- git ilaatigut imarisai qaqilertarlugit atuaqatigiiusugut perorsaaneq pil- lugu oqallitsitsiniarluta aallarnisa- lerpugut una allakkiaq siulequta- tut, aallarnisaataasutullu allaga- raarput. Atuagassiat pisortatigoor- tut aqqutigalugit oqallitsitsineq i- ngerlassaaq, taamaalilluni kikkul- luunniit isummaminnik akissute- qaatigiumasaminnillu iluaqutaa- sussaasunik illuatungiliussaasin- naasunillu ajornanngitsumik akis- suteqarsinnaassapput, neriussaa- gut perorsaaneq sumiginnarnagu pissusiviusut toqqammavigalugit inuiaqatigut saqqummertarumaar- tut, inuusaasermi aalassannikooqi- soq imminiiginnarnagu perorsaari- aatsikkut inuiaqatigiit tulliusut toqqammavissarsiortariaqarpagut inuiaqatigiit namminiussusaannik siunertalersuilluta. Oqallitsitsiniarneq malitseqas- saaq apeqqutit ilaatigut Tusarliivi- up atuagaaqqiarititaa qaqilertarlu- gu, namminerlu inuiaqataasutut malugisagut toqqammavigalugit. Erseqqissaatigissavarput atua- qatigiisusugut atuarnitsinnut at- tuumatillugu pinnginnatta. Inuia- qataasutulli maluginnilluta aalas- sappugut, taakkuuvuguttaarli siu- nissami meeqqat akornanni sulisus- sat. KGH-mi taasariaqartut 1985-imi no vemberip aallaqqaataa- ni makku KGH-mi atorfinitsinne- qarsimapput. EFG-mi ilinniartoq Dorthe Kristiansen, Nuuk, EFG-mi ilinniartoq Elisabeth Møller, Paa- miut, EFG-mi ilinniartoq Marie Heilmann, Maniitsoq, EFG-mi ilinniartoq Maline Eriksen, Nuuk. Novemberip 22-ianni atorfinitsin- neqarpoq lagerassistent Lars Bryun Andersen Narsami. Aquttoq Nikolaj Tittussen, Nuuk, novemberip 19-ianni ator- fimminiit tunuarpoq, novemberillu 30-ianni atorfimminniit tunuarput lagerassistent Kent Mathiesen, Kangerlussuaq aamma butiksafde- lingsbestyrer John Laden Jensen, Sisimiut. Allakkerisunngorniarluni Paa- miuni ilinniartoq Johanne Rosing oktoberip aallaqqaataani Qaqortu- mut nuutsinneqarpoq, assistent Ib Nielsenilu novemberip sisamaanni Nuummiit Aasiannut nuutsinne- qarluni. Lagerassistent Laasinnguaq Kri- stiansen, Maniitsoq, 1985-imi au- gustip aallaqqaataani overassisten- tinngortinneqarsimavoq. Assistent Søren Sianiale, Kulusuk/Ammas- salik, septepberip aallaqqaatani overassistentinngorpoq, assistent Mads Kronvold, Aasiaat, oktobe- rip aallaqqaataani overassisten- tinngorpoq. Assitent Tove Ander- sen, Nuuk, decemberip aallaqqaa- taani overassistentinngorpoq, EFG-mi ilinniartoq Jan Petrussen, Narsaq decemberip aallaqqaataani ilinniarnermi inerpoq assistentin- ngorluni. Københavnimi assistent Mette Julie Fuglø novemberip 25-ianni KGH-ip økonomiafdelingiani ator- finippoq, styrmand p.p. Christian Skat Hjørnet oktoberip aallaqqaa- taani ederiafdelingimi Aalborgi- miittumi atorfinippoq. neKerémteKarit ATUAGAGDLIUTINE SY&STRTK ALPARCAULD BÆVERNYLON CORRIDA NR. 4 DUNLÆRRED ELASTIK FROELICH SPECIAL GRØNLANDSK ULD HÆKLE NÅLE ISOLI KIDRA LYNLÅSE MASKINGRAN NÅLE ORAGE PLADEVAT RUNDPINDE SYMASKINER TRICOTINE ULDNE STOFFER VATTERET NYLON ZEPHYRGRAN SENDES OVERALT SY&STRTK Box 16.3900 Nuuk Telefon 2 40 96

x

Atuagagdliutit

Beinir tenglar

Ef þú vilt tengja á þennan titil, vinsamlegast notaðu þessa tengla:

Tengja á þennan titil: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Tengja á þetta tölublað:

Tengja á þessa síðu:

Tengja á þessa grein:

Vinsamlegast ekki tengja beint á myndir eða PDF skjöl á Tímarit.is þar sem slíkar slóðir geta breyst án fyrirvara. Notið slóðirnar hér fyrir ofan til að tengja á vefinn.