Atuagagdliutit - 15.04.1987, Síða 10

10
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 16 1987
GRØN LANDSPOSTEN
Danmarkin
akisussaaffigaa
J.F. Upernariartuleraa ukiut 34-it matuma siornagut qimusserpassuit
Avanersuarmi Uummannamit aallakaapput avunga inuilaarsuarmut
200 km-inik ungasitsigisumut. Tassa taama pivoq silarsuarmi naggue-
qatigiit avannarlersaasa pinngitsaalisaallutik nuutsitaanerat.
Aallalerneq oqitsuunngilaq, pinngitsaalisaallutillu nuutsitaasut ilaat
Sofie Eipe tamanna pillugu oqaluttuarpoq:
— Qimusserpassuulluta aallakaavugut tunuleriiaartorsuulluta, uffa
ilavut qissattut ungasullu. Illussaqaratalu inoqanngitsorsuarmut nuu-
lerpugut. Nakorsaqarnata juumuussaqarnatalu aallartitaavugut, uffa
ilannguagut naartusut.
— Tupiinnarmiippugut maajip aallartinneranit septemberip naalerne-
rata tungaanut, ilaanni anorersuaq perlussuaq tupitta ilui sermiullutik.
— Aatsaat augustimi umiarsuaq tikippoq, taavalu qallunaat sanasus-
sat barakissartik suliaraat. Uagullu kingulliulluta illuliuuppaatigut puk-
kitsuararsuarnik tuaviuussaanermillu ussiikkamik niliertorsuarnik.
— Ullunik sisamaannarnik piffissalerneqarluta aallartitaavugut. Pi-
niagassaarutilermanngooq nooqqugaatigut. Kisianni taamaattoqan-
ngilaq. Aamma oqarfigineqanngilagut nuunnissarput kikkut aalianger-
simaneraat.
1959-ip kingorna nunatsinni inuit qinigaasa sammisarsimavaat taar-
siissuteqarnissaq taanna naggueqatigiinnguanik aallartitsineq pillugu.
Soorlu Sofie Eipe oqaluttuartoq pinngitsaaliilluni aallartitsineq tamanna
illersoriarfissaqanngivissumik pisimavoq.
Kinalu tamatumunnga akisussaava? Tassa Danmark kisimi! Taa-
maammat USA tamatumunnga akuliuttariaqanngilaq. Danmarkiuna
USA-mut akuersisoq sakkutooqarfilioqqullugu tamaani Danmarkip
naalagaaffiata ilaani.
Ukiorpaalukasiit matuma siornagut kalaaleq inuusuttoq naalagaaffe-
qatigiinnermik sajuppillatsitsivoq allakkami Danmarkip Kalaallit Nu-
naannut ajortuliaanik. Danmark sukkulluunniit eqqunngitsumik nunat-
sinnut iliorsimassappat pinngitsaaliilluni aallartitsineq maani pineqartoq
assersuutissaalluartuuvoq.
Tamannalu kialluunnit Danmarkip naalagaaffiani ittup saggarsin-
naanngilaa suliassaq pisoqalisoq oqaatigalugu.
Danmark qangaanilli imminut tulluussimaarutigisartuuvoq nunasia-
qallaqqinnini tanngassimaarutigalugu. Tulluussimaarnermi tamanna
ima atsigaaq, Danmark 1953-imi aaliangersimalluni nunasiani Kalaallit
Nunaat naalagaaffimminut ilanngunniarlugu, nuannarinnginna-
miuk pissutsinik qulaarisunik FN-imi nalunaaruteqartarnissani nu-
nasiani pillugu.
Maanna avanersuarmiut FN-imut saaffiginninnialerput eqqun-
ngitsuliorneq Danmarkip nunasiarisimasamini innuttaasut ilaan-
nut naammassisaa pillugu.
Tamanna Danmarkip attassinnaanerpaa?
Det er
Danmarks ansvar
J.F. En forårsdag for 34 år siden stævnede en karavanne af slæder fra
Knud Rasmussens Thule op til ødemarken 200 km. nordpå. Ekspropria-
tionen af verdens nordligste folkestamme var i gang.
Stemningen var dyster ved afrejsen, og en af de tvangsforflyttede
Sofie Eipe skildrer situationen fra dengang:
— Vi var mange slæder, som i kolonner satte sig langsomt i bevægel-
se. Mange græd. Vi havde jo ikke noget tag over hovedet, der hvor vi
skulle hen. Der var ingen læge eller jordemoder med, og der var flere
gravide kvinder iblandt os.
— Vi boede i telte fra begyndelsen af maj til slutningen af september.
Mange gange rasede snestormen, så der var sne og is inde i teltene.
— Skibet med danske håndværkere om bord kom først i august må-
ned, og det første, de gjorde, var at bygge en barak til sig selv. I huj og
hast byggede man så små og lavloftede træhytter til os. Men de var
utætte og det var bitterlig koldt at bo i dem.
— Vi fik fire dages frist til at forlade vor gamle by. Man sagde til os,
at vi var nødt til at flytte, fordi fangstdyrene svigtede. Men det passede
slet ikke, og vi fik aldrig at vide, hvem der havde bestemt, at vi skulle flyt-
te.
Siden 1959 har de folkevalgte i Grønland beskæftiget sig med erstats-
ningsspørgsmålet omkring denne regulære bortvisning af en lille folke-
stamme. Som Sofie Eipe fortalte, skete tvangsforflytningen under gan-
ske uforsvarlige forhold.
Og hvem har ansvaret herfor? Det har Danmark og ingen anden! Der-
for behøver man ikke at drage USA ind i det. Det er Danmark, der har
givet USA tilladelse til at anlægge i militærbase i denne del af det danske
rige.
For mange år siden rystede en vred ung grønlænder rigsfællesskabet
ved at skrive om Danmarks forbrydelser mod Grønland. Hvis Danmark
nogen sinde har begået en uret mod Grønland, så er denne her omtalte
ekspropriation et oplagt eksempel.
Og ingen i dette rige kan feje sagen af bordet som forældet.
Danmark har alle dage været stolt af sig selv som verdens mest huma-
ne kolonisator. Dennestolthed var så stor, at Danmark i 1953 besluttede
at indlemme kolonien Grønland i riget, fordi man ikke var glad for
at komme med afslørende rapporter om landet i de Forenede Na-
tioner.
Nu vil thulefolket henvende sig til de Forenede Nationer vedrø-
rende en uret, som Danmark har begået mod en gruppe borgere i
sin tidligere koloni.
Kan Danmark leve med det?
Oqallinneq • Debat
KNI-p aningaasaqarnera
eqqartulaarlugu
Finn Gandil, Kalaallit Niuerfiat, Økonomikontoret, imatut allappoq:
»Upperisassaanngitsoq«-mik qule-
qutserlugu Kalaallit Nunaanni Su-
liffiutillit peqatigiiffianni pisortap
tullia, advokat Thorkild Vilhelm,
AG aqqutigalugu KNI-mut saas-
sussissuteqarpoq.
Tamakkuli KNI-ip aningaasa-
qarneranik ingerlaasianillu ilisima-
saqannginnermik tunngaveqarput.
KNI pasillerneqarpoq assartui-
nermi akit aammalu namminersor-
tut pisortallu suliffiutaannut ilaati-
gut napparsimmavinnut nammi-
nersornerullutillu oqartussat amer-
lasuukkuutaanik nioqquteqartar-
neq aqqutigalugu unammillipilut-
tuunerarlugu.
KNI-ip assartuinikkut Kalaallit
Nunaannut kisermaassisussaati-
taanerani taamaallaat pineqarput
nioqqutissat akitsuuserneqartartut
imigassat, viinnit, immiaaqqat, tu-
bat mamartukujuillu, tamannalu a-
kiliisitseriaaseq pitsaalluinnartoq
aqqutigalugu annertunngitsumik
kalaallinut akilersinneqartarpoq.
Nioqqutissat allat tamarmik piu-
masamik eqqussorneqarsinnaallu-
tillu nioqqutigineqarsinnaapput a-
merlasuukkuutaarlugit ikittukkuu-
taarlugilluunniit, imaappoq amer-
lasuukkuutaanilluunniit nioqqute-
qarnerup tungaatigut naqisimane-
qanngitsumik unammillerneqar-
poq.
Allaaserisami oqaatigineqarpoq
KNI ikittukkuutaanik nioqqute-
qarnikkut unammillersinnaanngit-
soq, taamaattumillu amerlasuuk-
kuutaanik nioqquteqarnikkut ilua-
naaruteqarujussuarniartartoq. Ilu-
mut taamaassimappat niuertut
namminersortut amerlasuukkuu-
taanik nioqquteqarnikkuttaaq u-
nammillerniarsinnaagaluarput!
Thorkild Vilhelm ilanngullugu
allappoq, KNI nioqqutissanik ki-
sermaassanik assartuinikkut ilua-
naaruteqarujussuartartoq.
KNI-p Kalaallit Nunaannut as-
sartuinikkut kisermaassisussaati-
taanera naalakkersuinikkut aalaja-
ngigaavoq assigiissumik akeqartit-
sinermut atatitsisuulluni, taamalu
nioqqutissaq sunaluunniit nunami
tamarmi assigiissumik akeqarler-
sarpoq. KNI-p quersuaasa niuer-
tarfiisaluunniit assartuisarneq ta-
manna iluanaarutigisanngilaat.
Kalaallit Nunaannilu assartuisitsi-
sutut allatuulli assartuisitsinermut
akiliuteqartarlutik, imaappoq
namminersortut niuertarfii KNI-llu
pilersuisoqarfia tamatumuuna na-
ligiissilluinnarneqarput.
Naalakkersuisullu tassaapput as-
sartuinermi akinik aalajangersaa-
sartut, taamalu tassaallutik KNI-p
nammineerluni aningaasatigut i-
ngerlatsineranik, aningaasanik i-
natsit aqqutigalugu aalajangersar-
neqareersimasumik, annertussusi-
Iiisartut.
Thorkild Vilhelm ilanngullugu
allappoq Nakorsaqarfiit »pinngit-
saalineqarsimasut« nioqqutissanik
KNI-mit pisisarnissaminnut. Ta-
manna ilumuunngilaq. KNI nakor-
saqarfiillu piumassutsiminnik isu-
maqatigiissuteqarsimapput, na-
korsaqarfiillu sumiluunniit kalaali-
minersiniarsinnaatitaapput.
Nioqqutissat kisermaassat (imi-
gassat, viinnit, immiaaqqat, tubat
mamakujuillu) KNI-ip nioqqutis-
saataanut assigiinngitsunut katillu-
tik 20-30.000-it missaanniittunut i-
laapput. Tamakku akii annertussu-
silersorneqartarput niuernermi pe-
riaasiusartut naapertorlugit, pisia-
rineranni akii, aningaasartuutaasi-
maneri, unammillertussaaneq jl.il.
tamaasa najoqqutaralugit, taamaa-
liornikkullu pilersuisoqarfiup eq-
qorniartarpai naalakkersuinikkut
aalajangigaareersimasut nammi-
nersornerullutillu oqartussat ani-
ngaasanut inatsisikkut aalajanger-
sariigaat. Sinneqartoorutit 30 mio.
kr-it missaan-p niittut KNI-ip nam-
minersornerullutik oqartussat ani-
ngaaseriviannut nakkartittussaa-
sarpai. Taamaalilluni KNI 100 pct-
imik akileraartartut oqaatigineqar-
sinnaavoq.
Nioqqutissat kisermaassaat, u-
nammillissutaanngitsut taamaattu-
millu Kalaallit Nunaanni sanillius-
siffissartaqanngitsut, aalajanger-
sarniarnerini iluanaaruteqartarnik-
kut Danmarkimi pissutsit qissimi-
gaarneqartarput. KNI iluanaarutis-
sanik naapertuuttunik aalajanger-
saaniartarpoq, tamatigulli niuer-
nermut ajoqutaasinnaanera pin-
ngitsoorniarneqartarluni. KNI-llu
aqutsinikkut naalakkersuinikkullu
aqutsisui kiisalu niuertarfinnut a-
taatsimiititaliat pisiartullu ataatsi-
miititaliaat »nakkutilliisutut« a-
tuuttarput.
Allaaserisami ilanngullugu apeq-
qutigineqarpoq KNI nioqqutissa-
nik allatuulli niuertarnermisuut i-
migassanik nioqquteqartalissaner-
soq. Tamanna erseqqissumik a-
ngerneqarsinnaavoq. KNI-mi inat-
sisitigut allatigullu aalajangersak-
kat soorunalimi malittarisussaavai.
Amerlasuukkutaanik nioqquteqar-
neq ammasarfiit pillugit aalaja-
ngersakkanut attuumassuteqan-
ngilaq.
Naggataatigut KNI-ip aningaa-
saqarneranut tunngasut eqqartu-
laassavakka, — Thorkild Velhelm
namminersornerullutik oqartussat
allaffeqarfanni sulisooreernikuu-
gami eqqaamasariaqaraluarpaa,
KNI tassaasoq namminersornerul-
lutik oqartussat suliffeqarfiutaat,
taassumallu immikkoortortai ta-
marmik naatsorsuusiuunneqartar-
tut inaarneqartartunik. Tamatu-
malu kingunerisarpaa suliffeqarfiit
pingasuusut — pilersuisoqarfik,
angallassisoqarfik allakkerisoqar-
fillu — immikkoortilluinnarlugit
tamarmik immikkut naatsorsuusi-
uunneqartarmata, tamarmik im-
mikkut aningaasanut inatsisikkut
aalajangersaavigineqareersimasu-
nik. Aningaasanut inatsimmut naa-
pertuutinngikkunik pisussaatinne-
qartarput amigartoorutigisimasa-
mik aappaagukkut isertinniarnis-
saannut. Sinneqartoorpatalu ta-
makkua atorneqassapput nammi-
nersornerullutik oqartussat innut-
taasunut iluaqutaasussamik suli-
niutaannut, soorlu suliffissaqartit-
siniarneq eqqarsaatigalugu suliniu-
tinut, sullissinnerup pitsanngorsar-
neqarneranut allanulfu.
Suliffeqarfiit pingasut taakkua
aningaasatigut ikioqatigiissin-
naanngillat soorlu isertitanik ani-
ngaasartuutinilluunniit nuutsisar-
nikkut.
KNI ukiut tamaasa naatsorsuuti-
nik namminersornerullutik oqar-
tussanut saqqummiussaqartarpoq
naatsorsuusiallu oqaaseqaatitaler-
sugaallutillu immikkoortiterlugit
nassuiaatitallit soqutiginnittunut
tamanut nassiussuunneqartarput.
Allaaserisap naggaattigut oqaa-
tigineqarpoq pisortat suliffeqarfe-
rujussuata taassumap naatsorsuu-
tit kisitsisitaat isertortarai ataatsi-
moortorujussuanngortinnerisigut.
Tamanna ilumuunngilaq. Oqaati-
gineqareersutuummi immikkoor-
toqarfiit pingasuusut tamarmik im-
mikkut naatsorsuusiuunneqartar-
put.

■ Sitka bjælke huse
I er smukke, solide og højtisolerede.
Som totalenterprise, delenterprise,
medbyg eller som selvbyg.
Ring eller skriv efter vort katalog
Atlasvej 37 • 7100 Vejle
Telf. 05 82 6195
I
I
I
I
I
I
I
I
I
I
SITKA BJÆLKEHUSE S
■
i
»i